Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Pelastustoimi ja varautuminen
Ratkaisupäivämäärä 29.2.2024
diaarinumero LSSAVI/19320/2023
Aluehallintovirastolle 23.10.2023 saapuneessa kantelussa aluehallintovirastoa pyydettiin selvittämään hyvinvointialueen pelastuslaitoksen antamaa lausuntoa ja toimintaa asunto-osakeyhtiön pysäköintipaikkoihin liittyen. Aluehallintovirastoa pyydettiin tarkastelemaan pelastuslaitoksen toimintaa ja toimia suosittaa asukaspysäköintipaikkaa sekä vieraspysäköintipaikkoja alueille, joihin ajetaan pelastustien kautta. Kantelija oli aiemmin toimittanut pelastuslaitokselle valokuvia pelastustielle pysäköidyistä ajoneuvoista. Hän totesi tämänkaltaisen toiminnan vaarantavan asukkaiden turvallisuutta, kun pelastuslaitos ei ollut puuttunut asiaan.
Aluehallintovirastolla ei ollut huomautettavaa hyvinvointialueen pelastuslaitoksen tai sen viranhaltijoiden toiminnasta ja menettelystä asunto-osakeyhtiön pysäköintipaikkoja koskevassa asiassa.
Aluehallintovirasto totesi päätöksessään, ettei annettujen selvitysten tai asiakirjojen pohjalta ole ilmennyt, että pelastuslaitos tai yksittäinen viranhaltija olisi laiminlyönyt laissa säädettyjä velvollisuuksia tai tehtäviä tai että olisi toimittu muutoin vastoin lakia. Aluehallintovirasto katsoi, ettei sillä ole huomauttamista pelastuslaitoksen tai viranhaltijoiden toiminnasta tai menettelystä koskien asunto-osakeyhtiön uusia pysäköintipaikkoja.
Aluehallintovirasto katsoi, että pelastuslaitoksen rooli asunto-osakeyhtiön uusia pysäköintipaikkoja koskevassa rakennuslupa-asiassa oli asiantuntijan rooli, jossa se pelastusviranomaisena antoi viranomaislausunnon rakennuslupa-asiassa. Pelastusviranomainen oli uusia pysäköintipaikkoja koskevassa lausunnossa todennut, ettei sillä ollut asiassa
huomautettavaa, koska pysäköintipaikkoja ei ollut suunniteltu siten, että ne olisivat osa pelastustietä tai pelastustiellä.
Pelastuslaitos oli suorittanut asunto-osakeyhtiöön yleisen palotarkastuksen sekä myöhemmin aloitteestaan vielä ylimääräisen palotarkastuksen. Asunto-osakeyhtiössä suoritettujen yleisen tai ylimääräisen palotarkastuksen yhteydessä pysäköintiä pelastustielle ei ollut havaittu. Annetuista selvityksistä ilmeni, että asunto-osakeyhtiökiinteistöllä oli niin ikään käyttöönotettu yksityinen pysäköinninvalvonta.
Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan pelastusviranomainen ei ollut tosiasiallisesti suosittanut tai osallistunut uusien pysäköintipaikkojen sijoitteluun. Lisäksi aluehallintovirasto totesi, että pelastuslaitos oli huolehtinut velvollisuudestaan antaa pelastuslaitokselle kuuluvaa ohjausta ja neuvontaa. Pelastuslaitos oli kohdistanut asunto-osakeyhtiön vastuuhenkilöille ohjausta ja neuvontaa muun muassa sähköpostitse, rakennusluvan aikaisilla lausunnoilla sekä ylimääräisen palotarkastuksen yhteydessä. Lisäksi pelastuslaitos oli huolehtinut velvollisuudestaan antamalla ohjausta ja neuvontaa kantelijalle tämän esittämiin kysymyksiin ja huomioihin.
Aluehallintovirasto totesi edelleen, ettei pelastuslaista ole johdettavissa subjektiivista oikeutta vaatia pelastusviranomaista tekemään palotarkastusta eivätkä kaikki pelastusviranomaiselle tehdyt ilmoitukset johda palotarkastukseen tai muuhun valvontatoimenpiteeseen. Aluehallintoviraston katsoi, ettei asianosaisasema lähtökohtaisesti ulotu kantelijaan asunto-osakeyhtiön osakkaana palotarkastuksia koskien, koska hallintoasiassa asianosainen on asunto-osakeyhtiö.
Aluehallintovirasto muistutti kuitenkin ratkaisussaan, että valvontatehtävä on laaja kokonaisuus ja se käsittää palotarkastusten ja asiakirjavalvonnan lisäksi yleisen velvollisuuden valvoa pelastuslain 2 ja 3 luvun velvoitteita. Lisäksi aluehallintovirasto muistutti, että kun hyvinvointialueen pelastusviranomainen valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden noudattamista koskevia puutteita, sen on määrättävä ne korjattaviksi. Aluehallintovirasto painotti, ettei pelastusviranomaisella ole kyseisen säännöksen mukaan mahdollisuutta poiketa korjausmääräyksen antamisesta havaitessaan korjausta edellyttävän puutteen valvontatehtävällä.
Keskeiset lait ja oikeusohjeet
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Pelastustoimi ja varautuminen
Ratkaisupäivämäärä 7.2.2024
diaarinumero ESAVI/33455/2023
Aluehallintovirastolle 4.9.2023 saapuneen kantelun mukaan pelastuslaitos ei ollut järjestänyt tarvittavia lämpimiä savusukellusharjoituksia päätoimiselle henkilöstölle. Kantelun mukaan edelliset lämpimät harjoitukset oli järjestetty vuonna 2021, joten päätoimisella henkilöstöllä ei tästä syystä ollut sisäministeriön ohjeen (SM050:00/2006) mukaista savusukelluskelpoisuutta ja pelastuslaitos ei ollut ylläpitänyt palvelutasopäätöksen mukaista savusukellusvalmiutta. Kantelun mukaan pelastuslaitos oli samaan aikaan hankkinut ostopalveluna alueen sopimuspalokunnille lämpimiä savusukellusharjoituksia ulkopuoliselta toimijalta, joten työnantajalla oli ollut mahdollisuus järjestää koulutusta myös päätoimiselle henkilöstölle. Puuttuvien kuumien savusukellusharjoitusten vuoksi pelastushenkilöstöllä oli mahdollisuus kieltäytyä suorittamasta savusukellusta pelastustehtävällä.
Aluehallintovirasto huomautti hyvinvointialueen pelastustoimea pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön savusukelluskelpoisuuden varmistavan harjoittelun laiminlyönnistä. Lisäksi aluehallintovirasto huomautti hyvinvointialueen pelastustoimea
pelastuslaitoksen asiakirjahallinnassa havaituista puutteista. Pelastuslaitoksella olevat tiedot järjestetyistä savusukellusharjoituksista selvitettävältä ajanjaksolla olivat puutteellisia. Pelastuslaitoksella ei voinut todentaa ajantasaisia tietoja henkilöstönsä suorittamista savusukellusharjoituksista.
Aluehallintoviraston mukaan pelastuslaitosten savusukellusvalmiuden määrittelyyn ja ylläpitoon
pelastustoimessa on sovellettu sisäministeriön ohjeistusta. Kantelun kohteena olevana ajankohtana oli voimassa sisäministeriön pelastussukellusohje (SM050:00/2006). Savusukellustoiminta on erityisiä riskejä sisältävää työtä. Pelastuslaitos on työnantajana velvollinen selvittämään ja tunnistamaan työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä huolehtimaan sen mukaisesti työntekijöiden työturvallisuudesta. Savusukelluksen turvallisuudesta huolehditaan muun muassa riittävällä harjoittelulla, josta pidetään päiväkirjaa. Savusukellustaitoa pidetään yllä vähintään kolmella vuosittaisella harjoituksella, joista yhden on tarpeen olla lämmin savusukellusharjoitus.
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan pelastuslaitoksen antamat selvitykset osoittavat, että suurin osa listassa olevista henkilöistä ei ole suorittanut lämmintä savusukellusharjoitusta vuoden 2022 aikana eikä vuoden 2023 elokuun loppuun mennessä tai tieto puuttuu tuntemattomasta syystä suurimmalta osalta. Pelastuslaitoksen mukaan tietojen puuttuminen johtuu osittain tietojärjestelmään tehdyistä muutoksista.
Aluehallintovirasto pitää sekä tietojen puuttumista että tekemättä jääneitä harjoituksia vakavina työturvallisuuden varmistamiseen liittyvinä puutteina. Aluehallintoviraston mukaan kyseessä on lakisääteinen pelastustoimen palvelun riittävän tason varmistamisesta sekä työturvallisuudesta huolehtimisesta Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan savusukellustoiminta on erityisiä riskejä sisältävää työtä, joten savusukellusta tekevän henkilöstön työturvallisuuden varmistamiseen on suhtauduttava erityisellä vakavuudella.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Pelastustoimi ja varautuminen
Ratkaisupäivämäärä 1.6.2023
diaarinumero PSAVI/14782/202
Aluehallintovirasto selvitti sille saapuneen ilmoituksen perusteella korvaako pelastuslaitos päätoimisen ja kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön poissaoloja niin sanotulla epäpätevällä henkilöstöllä. Epäpätevällä henkilöstöllä tässä yhteydessä tarkoitettiin pelastustoimeen osallistuvaa henkilöstöä, jolla ei ole pelastuslain (379/2011) 57 §:n mukaista kelpoisuutta tai pelastuslain 58 §:n mukaista erivapautta toimia pelastustoiminnan tehtävissä.
Ilmoituksen mukaan pelastuslaitos on toiminut asiassa lainvastaisesti palkatessaan lyhyisiin määräaikaisiin virka- tai työsuhteisiin henkilöitä, joilla ei ole ollut pelastuslain edellyttämää kelpoisuutta. Lainvastaisesti on toimittu myös silloin, jos pelastuslaitos ei ole ennen epäpätevän henkilön palkkausta selvittänyt mahdollisuutta hankkia kyseiseen työvuoroon kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä, vaikka työstä olisikin joutunut suorittamaan ylityökorvauksia.
Lain edellyttämää erityistä syytä tai kunnan tekemää päätöstä poikkeamisesta ei pelastuslaitoksen selvityksissä esitetty. Kelpoisuusvaatimuksista poikkeamisesta olisi tullut tehdä päätös perusteluineen, sillä poikkeamiselle on aina oltava jokin peruste ja se vaatii erityistä harkintaa.
Pelastuslaitoksen selvityksen mukaan se on joutunut korvaamaan päätoimisen ja kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön poissaoloja epäpätevällä henkilöstöllä. Syinä tähän on ollut mm. työtuomioistuimen päätös varallaolon määrittelystä työajaksi, Suomessa vallitseva pula koulutetuista pelastajista ja jo ennestään suuret vakinaisen henkilöstön ylityömäärät.
Selvityksen mukaan pitkään vallinneen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhyistä ja äkillisesti pakottavissa tilanteissa työvuoroon otettavista sijaisuuksista ei ole tehty erillisiä päätöksiä. Pelastuslaitoksella sovellettava käytäntö on ollut, että sijainen äkilliseen poissaoloon, kun sijainen on välttämätöntä saada, järjestetään ylityökutsulla, työvuoronvaihdolla tai selvittämällä tiedossa olevien kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden käytettävyys. Jos edellä mainituilla toimenpiteillä ei sijaista saada, sijaiseksi nimitetään henkilö, joka ei täytä erityistä kelpoisuusehtoa. Tällöinkin sijaiseksi nimitettävältä edellytetään tosiasiallista kelpoisuutta sijaisena toimimiseen niin koulutuksen kuin toimintakyvyn osalta. Yleisimmin viimeksi mainittuina sijaisina on käytetty kokeneita ja tehtävään hyvin perehdytettyjä sopimuspalomiehiä.
Pelastuslaitos kertoo kantelun seurauksena muuttaneensa edellä kuvattua vakiintunutta käytäntöä siten, että sijaiseksi nimittämisestä tehdään viranhaltijapäätökset myös lyhyiden sijaisuuksien osalta.
Aluehallintoviraston toteaa päätöksessään, että pelastuslaitos on laiminlyönyt sille lainsäädännöllä asetettuja velvollisuuksia ja rikkonut lakia korvatessaan päätoimisen ja kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön poissaoloja niin sanotulla epäpätevällä henkilöstöllä. Pelastuslaitos ei ole epäpätevää henkilöstöä käyttäessään perustellut poikkeamista erityisistä kelpoisuusehdoista eikä tuonut esille poikkeamisen välttämättömyyttä. Epäpätevän henkilön nimittämisestä ei ole tehty perusteltua kirjallista päätöstä lain mukaisesti. Tästä syystä määräaikaiseen virkaan nimitettäessä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeet eivät ole toteutuneet.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kiinnittää pelastuslaitoksen huomiota lainvastaisesta menettelystä nimitettäessä epäpätevää henkilöstöä korvaamaan päätoimisen ja kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön poissaoloja.
Päätoiminen palvelussuhde pelastuslaitokseen ja osallistuminen pelastuslaitoksen palveluksessa pelastustoimintaan ovat sellaiset tekijät, joiden täyttyessä edellytetään pelastuslaitoksen pelastustoimintaan osallistuvalle päätoimiselle henkilöstölle säädettyjä erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Erityisten kelpoisuusehtojen asettaminen pelastustoimintaan osallistuvien kohdalla on pelastuslain valmisteluaineiston (HE 257/2010) mukaan perusteltua, koska henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa. Se, miten paljon henkilö tehtävässään osallistuu pelastustoimintaan ei ole ratkaisevaa, kuten ei myöskään se, millä virka- tai tehtävänimikkeellä henkilö työskentelee tai se, mitä muuta työtä kuin pelastustoimintaan osallistumista henkilö pelastuslaitoksen palveluksessa tekee.
Pelastuslain tai pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella ei ole mahdollisuutta poiketa kelpoisuusvaatimuksista muutoin kuin sisäministeriön myöntämän erivapauden (Pelastuslaki 379/2011, 58 §) nojalla. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) antaa tietyin ehdoin erityisestä syystä mahdollisuuden poiketa erityisistä kelpoisuusvaatimuksista yksittäistapauksessa, mutta tällöinkin vain otettaessa määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Pelastuslaitos on nimittäessään henkilön määräaikaiseen virkaan soveltanut lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 6 §:n 2 momenttia. Aluehallintovirasto katsoi, että mikäli kunta tai hyvinvointialue päättää poiketa 6 §:n 2 momentin mahdollistamana erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, tulee kyseessä olla yksittäistapaus, jolle on erityinen syy. Poikkeamisesta on tehtävä päätös perusteluineen. Lain valmisteluaineistossa on tuotu esille (HE 196/2002 s. 30), että tällainen tapaus voi olla esimerkiksi tilanne, jossa työvoimapulan vuoksi ei ole saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Erityisten syiden esittämistä ja perusteluiden merkitystä on korostettu useissa KHO:n ratkaisussa (KHO 1978 II 31, KHO 1980 II 22 ja KHO 29.7.2008 T 1772). Näin ollen poikkeaminen pelastustoimintaan osallistuvien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista vaatii erityistä harkintaa.
Aluehallintovirasto lisäksi totesi, että kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain valmisteluaineistoon (HE 196/2002) on kirjattu, että säännöksellä ei puututa erityislainsäädännössä oleviin virkasuhteen käyttöä määrittäviin säännöksiin. Tämä huomioiden säännös ei ilman erityisiä perusteluja mahdollista poikkeamista pelastuslaissa asetetuista pelastustoimintaan osallistuvien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista.
Perustuslakivaliokunta on osaltaan vahvistanut lausunnossaan (PeVL 64/2002 vp), että henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetyistä erityisistä kelpoisuusvaatimuksista huolimatta, jos kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa viranhaltijalain (304/2003) 6 §:n 2 momentin nojalla niin päättää. Poikkeaminen voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa virkaan kuuluvat tehtävät on välttämättä hoidettava eikä määräaikaiseen virkasuhteeseen ole työvoimapulan takia saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä.
Aluehallintovirasto totesi, että työnantajan mahdollisuudet muuttaa kelpoisuusvaatimuksia omilla päätöksillään on rajattu ainoastaan vaatimusten tiukentamiseen. Kelpoisuusvaatimusten lieventäminen ei ole mahdollista (KHO 1981 II 37, KHO D:849/35/83, KHO 16.11.1989/4166 ja KHO 19.8.1993/2884). Poikkeaminen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ei ole lainkaan mahdollista silloin, kun kyseessä on henkilön ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.
Henkilön ottamisessa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisestä kelpoisuusvaatimuksesta huolimatta on oikeusturvaa korostava lähtökohta ollut, että määräaikaisuutta ei saa käyttää kelpoisuusvaatimuksien kiertämiseen. Jos määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetään kokonaan tai pääasiassa avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten, tulisi käyttää kyseisen viran nimikettä ja soveltaa siihen virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia myös määräaikaisessa virkasuhteessa. (HaVM 5/1994)
Keskeiset sovelletut säädökset:
perustuslaki (731/1999) 2 §, 124 §
pelastuslaki (379/2011) 57 §
laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021) 17 §
laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 6 §.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Pelastustoimi ja varautuminen
Ratkaisupäivämäärä 1.10.2021
diaarinumero LSAVI/5546/2021
Aluehallintovirasto selvitti sille saapuneen ilmoituksen perusteella, työskenteleekö pelastuslaitoksen päätoimisessa päällystövirassa pelastustoimintaan osallistuvia henkilöitä, joilla ei ole pelastuslaissa (379/2011) säädettyä virkaa tai tehtävää vastaavaa kelpoisuutta. Aluehallintovirasto pyysi pelastuslaitokselta selvitystä siitä, millaisilla tutkintotaustoilla pelastustoimen johtamiseen osallistuvat henkilöt toimivat virassaan, onko kyseessä virkasuhde vai jokin muu, sekä sitä, onko erityisistä kelpoisuusvaatimuksista poikettu virkaan otettaessa. Lisäksi aluehallintovirasto pyysi pelastuslaitosta toimittamaan pelastuslaitoksen ylimmän viranhaltijan päätökset koskien pelastuslain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua pelastusviranomaiseksi määräämistä.
Pelastuslaitoksen antaman selvityksen mukaan pelastustoiminnan johtamiseen osallistuu henkilöitä palopäällystön amk -tutkinnolla, päällystötutkinnolla, alemmalla päällystötutkinnolla ja lisäksi yhdelle henkilölle on myönnetty erivapaus. Yksi henkilö oli selvityshetkellä palopäällystöopiskelija. 19 henkilöä työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa ja kuusi henkilöä määräaikaisessa virkasuhteessa. Opiskelija työskenteli määräaikaisessa virkasuhteessa. Pelastuslaitos kertoi selvityksessään, että kaikilla pelastustoiminnan johtamiseen osallistuvilla henkilöillä oli joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen virkasuhde.
Selvityksen mukaan pelastuslaitoksella oli määräaikaisessa apulaispalomestarin virkasuhteessa yksi pelastustoiminnan johtamiseen osallistuva henkilö. Kyseessä oli aiemmin mainittu palopäällystöopiskelija. Pelastuslaitoksen mukaan tapauksessa oli tehty poikkeaminen pelastuslain 57 pykälän kelpoisuusehdoista perustuen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 pykälään.
Lain edellyttämää erityistä syytä tai kunnan tekemää päätöstä poikkeamisesta ei selvityksessä esitetty. Myöskään tarkempia tietoja apulaispalomestarin viranhoitoon kuuluvista tehtävistä ei esitetty.
Selvityksen mukaan pelastuslaitoksella ei pelastuspäällystön osalta tehdä erillistä nimeämistä pelastusviranomaiseksi, vaan nimeäminen tehdään pelastusjohtajan tekemän palkkauspäätöksen yhteydessä.
Aluehallintoviraston arvion mukaan pelastuslaitos ei ollut apulaispalomestarin virkaa täyttäessään perustellut riittävällä tarkkuudella poikkeamista erityisistä kelpoisuusehdoista, eikä tuonut esille poikkeamisen välttämättömyyttä. Tästä syystä määräaikaiseen virkaan nimitettäessä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeet eivät ole toteutuneet.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto antoi pelastuslaitokselle huomautuksen lainvastaisesta menettelystä apulaispalomestarin virantäytössä.
Erityisten kelpoisuusehtojen asettaminen pelastustoimintaan osallistuvien kohdalla on pelastuslain valmisteluaineiston (HE 257/2010) mukaan perusteltua, koska henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa. Pelastuslaitos oli nimittäessään henkilön apulaispalomestarin määräaikaiseen virkaan ilman pelastuslaissa asetettuja erityisiä kelpoisuusvaatimuksia soveltanut kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoihin sovellettavan lain 6 §:n 2 momenttia.
Aluehallintovirasto katsoi, että mikäli kunta tai hyvinvointialue päättää poiketa 6 § 2 momentin mahdollistamana erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, tulee kyseessä olla yksittäistapaus, jolle on erityinen syy. Poikkeamisesta on tehtävä päätös perusteluineen. Lain valmisteluaineistossa on tuotu esille (HE 196/2002 s. 30), että tällainen tapaus voi olla esimerkiksi tilanne, jossa työvoimapulan vuoksi ei ole saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Erityisten syiden esittämistä ja perusteluiden merkitystä on korostettu useissa KHO:n ratkaisussa. (KHO 1978 II 31, KHO 1980 II 22 ja KHO 29.7.2008 T 1772). Näin ollen poikkeaminen pelastustoimintaan osallistuvien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista vaatii erityistä harkintaa.
Aluehallintovirasto totesi lisäksi, että kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain valmisteluaineistoon (HE 196/2002) on kirjattu, että säännöksellä ei puututa erityislainsäädännössä oleviin virkasuhteen käyttöä määrittäviin säännöksiin. Tämä huomioiden säännös ei ilman erityisiä perusteluja mahdollista poikkeamista pelastuslaissa asetetuista pelastustoimintaan osallistuvien erityisistä kelpoisuusvaatimuksista.
Perustuslakivaliokunta on osaltaan vahvistanut lausunnossaan (PeVL 64/2002 vp), että henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen säädetyistä erityisistä kelpoisuusvaatimuksista huolimatta, jos kunta erityisestä syystä yksittäistapauksessa 6 §:n 2 momentin nojalla niin päättää. Poikkeaminen voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa virkaan kuuluvat tehtävät on välttämättä hoidettava eikä määräaikaiseen virkasuhteeseen ole työvoimapulan takia saatavissa kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan huomioinut, että kunnalliselle itsehallinnolle jää riittävä liikkumavara poiketa lain vaatimuksista.
Aluehallintovirasto totesi, että työnantajan mahdollisuudet muuttaa kelpoisuusvaatimuksia omilla päätöksillään on rajattu ainoastaan vaatimusten tiukentamiseen. Kelpoisuusvaatimusten lieventäminen ei ole mahdollista (KHO 13.9.2018/4158, KHO 1981 II 37 ja KHO 19.8.1993/2884). Poikkeaminen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ei ole lainkaan mahdollista silloin, kun kyseessä on henkilön ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen.
Henkilön ottamisessa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisestä kelpoisuusvaatimuksesta huolimatta on oikeusturvaa korostava lähtökohta ollut, että määräaikaisuutta ei saa käyttää kelpoisuusvaatimuksien kiertämiseen. Jos määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetään kokonaan tai pääasiassa avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten, tulisi käyttää kyseisen viran nimikettä ja soveltaa siihen virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia myös määräaikaisessa virkasuhteessa. (HaVM 5/1994).
Perustuslaki (731/1999) 124 §
Pelastuslaki (379/2011) 23 §:n 2 mom., 26 § 2 mom. ja 57 §
Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 6 §
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Pelastustoimi ja varautuminen
Ratkaisupäivämäärä 15.8.2022
Diaarinumero ESAVI/20167/2022
Kantelija oli tyytymätön pelastusviranomaisen toimintaan, kun kantelija oli ilmoittanut paloturvallisuuspuutteista taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Pelastusviranomainen ei ollut sille esitetystä pyynnöstä huolimatta suorittanut kohteessa palotarkastusta. Kantelija oli lisäksi kertonut, että paloturvallisuuspuutteisiin oli kiinnitetty huomiota jo vuosien ajan aiemmin tehdyillä valvontakäynneillä. Asiassa on kyse siitä, onko pelastusviranomainen vastannut sille osoitettuihin viesteihin asianmukaisesti ja ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin sille annettujen tietojen perusteella.
Tehtyjen selvitysten perusteella kohteen valvontahistoria ulottui noin 20 vuoden taakse silloin, kun kantelu oli käsittelyssä. Aluehallintovirasto havaitsi valvontahistoriassa sellaisia puutteita pelastusviranomaisen toiminnassa, että se käsitteli kantelun myös yli kahta vuotta vanhempien tapahtumien osalta hallintolain 53 § 3 momentin mukaisesti.
Aluehallintovirasto kiinnitti pelastuslaitoksen huomiota kohteeseen aiemmin kohdistuneiden valvontatoimenpiteiden osalta. Kantelun, pelastuslaitoksen selvityksen ja palotarkastuspöytäkirjojen perusteella pelastuslaitos ei ollut valvonut kohdetta kaikilta osin pelastuslain ja hallintolain tarkoittamalla tavalla eikä hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti.
Aluehallintoviraston käsitys on, että pelastusviranomainen on toiminut pelastuslain mukaisesti, kun se on arvioinut valvontatoimenpiteiden tarvetta kantelijan tekemän ilmoituksen perusteella. Valvontatyön riskiperusteinen toteuttaminen voi tarkoittaa myös yksittäisten palotarkastuskäyntien tarpeen arvioimista. Kantelijan viimeisimpään viestiin vastaamatta jättäminen on kuitenkin aluehallintoviraston mukaan ollut hallintolain viranomaiselta edellyttämää palveluperiaatteen vastaista. Sen merkitys on kuitenkin kokonaisuutta tarkastellessa vähäinen.
Aluehallintovirasto käsitteli erityisestä syystä pelastusviranomaisen toimintaa myös kahta vuotta vanhempien asioiden osalta. Aluehallintovirasto havaitsi kohteen valvontahistoriasta, että pelastusviranomainen oli valvontakäynneillä kiinnittänyt huomiota samaan rakenteelliseen paloturvallisuuspuutteeseen jo useiden vuosien ajan. Puutteiden vuoksi oli annettu myös korjausmääräyksiä, mutta pelastusviranomainen ei ollut suorittanut jälkivalvontaa. Palotarkastuspöytäkirjat eivät täyttäneet hallintolain ja pelastuslain sisällöllisiä vaatimuksia esimerkiksi perustelujen ja selkeyden osalta. Pöytäkirjoista ei käynyt selkeästi ilmi, mitä pelastusviranomainen on määrännyt ja mihin kohde on velvoitettu. Kaikissa pöytäkirjoissa on viitattu tilan käyttötarkoituksen aiheuttamaan paloturvallisuuspuutteeseen. Selkeitä toimintaohjeita ei kuitenkaan ole annettu siihen, miten kohde saavuttaisi hyväksyttävän paloturvallisuustason.
Kantelun kohteena oleva palotarkastaja oli päivystävänä palotarkastajana arvioinut hänelle toimitettujen tietojen perusteella, että tarvetta palotarkastukselle ei ole ja asia voidaan hoitaa muilla valvontatoimenpiteillä. Ilmoituksessa oli mainittu lähinnä tilan epäsiisteys sekä tilassa olevat polttoaine- ja jäteöljyastiat. Palotarkastaja edisti tapauksessa ilmoitettujen paloturvallisuuspuutteiden korjaamista viivytyksettä kohteen omistajan edustajan kanssa. Kantelija oli tyytymätön myös siihen, ettei saanut vastausta palotarkastajalle viimeiseksi lähettämäänsä sähköpostiviestiin. Viestiin vastaamatta jättäminen ei vastaa viranomaisen palveluperiaatetta, mutta sillä ei ollut vaikutusta alkuperäisen asian etenemiseen ja aluehallintovirasto pitää sitä näin ollen kantelun ratkaisun kannalta merkitykseltään vähäisenä.
Keskeiset lait
Pelastuslaki
Hallintolaki
