Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Kun haet meiltä aluehallintovirastosta vesi- tai ympäristölupaa, hakemuksen laatiminen sekä tarvittavien selvitysten ja muiden tietojen toimittaminen kuuluvat sinulle. Löydät tältä sivulta luvan hakemiseen liittyviä ohjeita.
Keskeisimmät vesitalousasioihin liittyvät säädökset ovat vuonna 2012 voimaan tulleet vesilaki (587/2011) ja valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (1560/2011). Ne määrittelevät yleiset oikeudet ja velvollisuudet vesien käytössä sekä luvan tarpeen kriteerit. Niissä määrätään myös muun muassa vaatimukset vesilain mukaiselle lupahakemukselle ja lupapäätökselle.
Keskeisimmät ympäristöluvanvaraiseen toimintaan liittyvät säädökset ovat vuonna 2014 voimaan tulleet ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014). Ne määrittelevät yleiset oikeudet ja velvollisuudet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä kriteerit sille, millaiset toiminnot ovat luvanvaraisia. Niissä määrätään myös muun muassa vaatimukset ympäristönsuojelulain mukaiselle lupahakemukselle, lupamenettelylle ja lupapäätökselle.
Lisäksi asian käsittelyssä tulee ottaa huomioon mm. seuraavat säädökset:
Vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittelystä perittävästä maksusta säädetään valtioneuvoston asetuksella aluehallintovirastojen maksuista.
Hakemuksen käsittelemiseen kuluvaan aikaan on hyvä varautua laittamalla asia vireille hyvissä ajoin ennen hankkeen tai toiminnan aloittamista. Vesitalouslupahakemuksen tavoitteellinen keskimääräinen käsittelyaika on aluehallintovirastossa kahdeksan kuukautta ja ympäristölupahakemuksen käsittelyaika asiasta riippuen kymmenestä kahteentoista kuukauteen. Käsittelyaika voi pidentyä jopa monella kuukaudella, jos hakemus on puutteellinen tai jos hakemusta muutetaan käsittelyn aikana. Lupahakemuksen käsittelyä voivat edistää muun muassa ennakkoneuvontatilaisuudet lupaviranomaisen kanssa sekä selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen. Myös etukäteen asianosaisille annettu informaatio hankkeesta voi vähentää mahdollisia väärinkäsityksiä ja edelleen hakemuksesta tehtyjä muistutuksia.
Vaikka luvan hakeminen hankkeelle tai toiminnalle voi kuulostaa työläälle ja raskaalle, antaa lupa sen haltijalle yleensä pysyvän oikeuden harjoittaa luvassa määriteltyä toimintaa. Lupa siis antaa sen haltijalle oikeusturvan hankkeen toteuttamiseksi tai luvanvaraisen toiminnan harjoittamiseksi.
Aluehallintovirasto perii maksun lupa-asian käsittelystä. Maksu peritään luvan hakijalta. Maksun suuruus määritellään hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olleessa valtioneuvoston asetuksessa aluehallintovirastojen maksuista. Jos aluehallintovirasto antaa yhden asiakirjan, joka sisältää useita tässä asetuksessa erikseen maksullisiksi säädettyjä päätöksiä, peritään niistä kustakin maksu asetuksen mukaisesti.
Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään pääsääntöisesti maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia asetuksen maksutaulukon mukaisesta maksusta. Jos kysymys on yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta, maksun suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.
Jos päätösasiakirja sisältää useita asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä toimenpiteitä tai toimintoja, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian taulukon mukainen maksu kuitenkin siten, että maksuun voidaan lisätä 50 prosenttia muiden toimenpiteiden tai toimintojen taulukon mukaisista maksuista.
Asian käsittelystä perittävään maksuun ei vaikuta se, onko päätös myönteinen vai kielteinen. Peruutetusta tai täydentämättä jätetystä hakemuksesta peritään tehtyä työmäärää vastaava osuus maksusta.
Vesilaki on vesien käyttöä koskeva laki. Vesien käyttö tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, joka kohdistuu vesialueisiin ja pohjavesiin. Vesilain mukaisen luvan tarve määräytyy toisaalta hankkeesta aiheutuvien vaikutusten perusteella (vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus) ja toisaalta tiettyihin vesilaissa lueteltuihin hankkeisiin tarvitaan lupa vaikutuksista riippumatta (aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet).
Vaikutusperusteinen luvantarve riippuu siitä, aiheuttaako hanke vesistön, rannan, vesiympäristön tai pohjaveden muutoksen, jolla on haitallinen, yleistä tai yksityistä etua loukkaava seuraus. Aina luvanvaraiset hankkeet ovat puolestaan laajuudeltaan tai vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että ne vaativat aina luvan. Lupaa vaativia hankkeita voivat olla esimerkiksi laiturin, sillan ja padon rakentaminen, vesijohdon ja kaapelin sijoittaminen vesialueelle, vesialueen ruoppaus tai täyttö, kalataloudellinen kunnostus, vesivoiman hyödyntäminen, kulkuväylät, vedenpinnan nosto, vesistön säännöstelyn muutos sekä veden ottaminen.
Ympäristönsuojelulaki on pilaantumisen torjunnan yleislaki, joka sisältää säännökset maaperän, ilman ja vesien suojelusta. Ympäristönsuojelulain mukainen lupa tarvitaan toiminnoille, jotka aiheuttavat ympäristön pilaantumisen vaaraa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, suuret eläinsuojat ja kalankasvatus. Lupa tarvitaan niin uudelle toiminnalle kuin toiminnan olennaiselle muutokselle.
Jos on epäselvyyttä siitä, tarvitaanko lupa, on suositeltavaa ottaa yhteyttä valvontaviranomaiseen eli paikalliseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviran-omaiseen. Heiltä saa tietoa luvan tarpeesta ja hakumenettelystä. Valvontaviranomainen antaa pyydettäessä lausunnon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarpeesta. Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain perusteella, riittää yksi aluehallintovirastolle tehtävä hakemus. Hakemuksesta annetaan yleensä yksi päätösasiakirja, joka sisältää molempia lupia koskevat ratkaisut.
Vesitalouslupaa haetaan vesilain lupaviranomaiselta eli aluehallintovirastolta. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen ratkaisee eräitä ojitukseen liittyviä asioita, muun muassa riita-asiat.
Ympäristönsuojelulain mukaisia lupaviranomaisia ovat aluehallintovirastot sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Asiat, jotka käsitellään valtion lupaviranomaisessa ovat yleensä ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä tai niiden vaikutukset sijoittuvat useamman kunnan alueelle.
Se, mille lupaviranomaiselle asia kuuluu käsiteltäväksi, määräytyy pääsääntöisesti ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun mukaan.
Jos lupa tarvitaan sekä vesilain että ympäristönsuojelulain mukaan, asian käsittelee ja päätöksen tekee aluehallintovirasto.
ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset neuvovat tarvittaessa, keltä viranomaiselta lupaa täytyy hakea.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Lainsäädännössä on määritelty hankkeet, joista on aina tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Menettelyä voidaan soveltaa myös tätä pienempiin tai muihinkin kuin laissa mainittuihin hankkeisiin, jos niistä katsotaan aiheutuvan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeet voivat olla esimerkiksi moottoriteitä, kaivoksia, jätteenkäsittelylaitoksia tai tuulivoimaloita.
YVAssa hankkeen vaikutukset arvioidaan suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa, jolloin tuleviin ratkaisuihin voidaan vaikuttaa. YVA on suunnittelun apuväline, jonka tulokset on otettava huomioon hankkeen lupaharkinnassa. Hanketta suunnitteleva taho huolehtii tarvittavien ympäristöselvitysten tekemisestä. Suunnittelusta voi vastata yksityinen yritys tai julkinen taho. Menettelyä ohjaa ja valvoo yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus. Ydinenergiahankkeissa yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen YVA-menettelyn tarpeellisuudesta päättää ELY-keskus.
Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Aluehallintovirasto voi kuitenkin yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Poikkeamislupaa haetaan aluehallintovirastosta. Poikkeamisluvan lisäksi hanke voi tarvita myös vesitalousluvan tai ympäristöluvan.
Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevien luonnonarvojen merkittävä heikentäminen on kielletty. Jos hanke saattaa merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeltaviksi tarkoitettuja luonnonarvoja, hankesuunnitelmassa on arvioitava kyseiset vaikutukset luonnonsuojelulain mukaisesti. Aluehallintovirasto pyytää arvioinnista lausunnon ELY-keskukselta, jonka on annettava lausunto viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Menettely saattaa pidentää lupa-asian käsittelyaikaa.
Luvan hakijana aluehallintovirastossa voi olla luonnollinen henkilö (ihminen) tai oikeushenkilö eli juridinen henkilö. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, säätiö, rekisteröity yhdistys, valtio, kunta, seurakunta.
Hakijan tulee olla oikeussubjekti, jotta tälle voidaan myöntää oikeuksia ja määrätä velvollisuuksia. Vesitalousasioissa hakijuus on usein sidoksissa kiinteistön omistukseen, kun taas ympäristöluvan hakijana voi periaatteessa olla kuka tahansa toiminnanharjoittaja.
Aluehallintovirastolla on sähköinen asiointipalvelu, jonka käyttöä aluehallintovirasto suosittelee sekä vesi- että ympäristölupahakemuksen laatimiseen. Sähköisessä asiointipalvelussa hakemuksella pyydettäviä tietoja rajataan sen mukaan, millaiselle hankkeelle tai toiminnalle lupaa ollaan hakemassa. Palvelu myös ohjaa hakijaa hakemuksen täyttämisessä. Sähköisessä asiointipalvelussa hakemusta voi valmistella useampia henkilöitä, joten palveluun voidaan lisätä useampia kanssa- tai puolesta-asioijia avustamaan hakemuksen laatimisessa.
Jos hankkeeseen liittyy vesitalousluvan tai ympäristöluvan lisäksi muilta viranomaisilta haettavia lupia, voidaan luvan hakeminen käynnistää myös Luvat ja valvonta -palvelussa, jossa hankkeen yhteisiä tietoja voidaan antaa usealle eri viranomaiselle tehtäville lupahakemuksille kerralla.
Ohjeita ympäristöasioiden sähköisen lupapalvelun ja Luvat ja valvonta -palvelun käyttöön sekä hakemuksen täyttämiseen saat sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Sekä vesilaki että ympäristönsuojelulaki lähtevät siitä, että hakemuksen laatijalla pitää olla riittävä asiantuntemus hakemuksen laatimiseksi ottaen huomioon hankkeen laatu, laajuus ja vaikutukset. Jos hakijalla ei ole aikaisempaa kokemusta vesi- ja ympäristölupa-asioista sekä niiden käsittelyyn tarvittavien selvitysten ja arvioiden laatimisesta, on erittäin suositeltavaa turvautua asiantuntijan apuun hakemuksen ja sen liitteiden laatimisessa.
Hakemuksen laatuun tulee panostaa vakavasti. Hakemuksen käsittely pääsee kunnolla vauhtiin vasta sen jälkeen, kun kaikki laissa vaaditut tai muuten asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset tiedot on toimitettu lupaviranomaiselle. Tarvittaessa viranomainen pyytää täydentämään hakemusta, mikä pidentää hakemuksen käsittelyaikaa. Hakemuksen käsittelyn eteneminen on aina sujuvampaa, jos hankkeen tavoitteet, vaikutukset ja mahdolliset haitat ja vahingot on ennalta selvitetty ja ne on esitetty hakemuksessa selkeästi.
Hakemuksen käsittelyajan lisäksi hakemuksen käsittelyyn käytettävällä työmäärällä eli ylimääräisillä käsittelyvaiheilla on myös vaikutuksensa asian käsittelystä perittävään maksuun. Jos hakemus on merkittävästi puutteellinen ja sitä joudutaan täydentämään useaan otteeseen, viranomaisen työmäärä kasvaa ja tämä voi vaikuttaa myös käsittelystä perittävään päätösmaksuun.
Yleisluontoisemmissa kysymyksissä, jotka liittyvät asioiden vireillepanoon, voit ottaa yhteyttä ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ympäristöasioiden asiakaspalveluun.
Hakemusta laatiessa kannattaa ottaa huomioon, että hakemuksessa esitettävät tiedot ja siihen liitettävät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun hakemus on tullut vireille. Tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen on esitettävä asiakirjat niitä kysyville, ellei yksittäistä asiakirjaa ole viranomaisen tekemällä, valituskelpoisella päätöksellä todettu lain mukaan salassa pidettäväksi. Viranomainen tekee päätöksen salassapidosta, jos joku pyytää salassa pidettäväksi todettua asiakirjaa nähtäväksi.
Vesi- ja ympäristölupahakemusten käsittelyprosessiin kuuluu pääsääntöisesti julkinen kuuleminen. Kuulemisprosessissa lupaviranomainen julkaisee hakemusta koskevat, julkisiksi todetut asiakirjat lupaviranomaisen verkkosivuille, jossa niihin voi tutustua. Julkaistavia asiakirjoja editoidaan tässä yhteydessä lähinnä henkilötietosuojan vuoksi. Asian sujuvoittamiseksi hakemusasiakirjoissa kannattaa pyrkiä esittämään mahdollisimman vähän henkilötietoja. On syytä myös huomata, että sähköisten asiakirjojen ominaisuus- tai metatiedot voivat sisältää henkilötietoja.
Jos hakemukseen liittyy hakijan näkökulmasta lain nojalla salassa pidettäviä tietoja, voi yksilöityjen tietojen tai asiakirjojen salaamista pyytää erikseen asiakirjoja toimittaessa. Pyynnön yhteydessä on esitettävä perustelut asiakirjojen salaamiselle. Lopullisen päätöksen tietojen salaamisesta tekee lupaviranomainen. Ympäristöluvanvaraisen toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät ole salassa pidettäviä tietoja.
Hakemuksessa tulisi esittää tiedot sellaisessa muodossa, että ne ovat riittäviä hakemuksen käsittelemiseksi, mutta eivät edellytä salaamista. Hakemukseen liittyvät ei-julkiset tiedot on hyvä sijoittaa erillisiin liitteisiin.
Salassa pidettäviä tai muuten arkaluontoisia asioita sisältävät aineistot tulee lähettää aluehallintovirastoon käyttämällä suojattua turvasähköpostipalvelua. Turvasähköpostin liitetiedostojen enimmäiskoko on 500 megatavua (Mt) yhtä viestiä kohden.
Lupahakemusta valmisteltaessa kannattaa selvittää asiantuntijoiden kanssa, millaisia selvityksiä lupahakemuksen laatimiseksi tarvitaan jo hyvissä ajoin ennen kuin hakemuksen jättäminen on ajankohtaista. Tietyt selvitykset voivat olla sellaisia, että ne pitää toteuttaa tiettyyn vuodenaikaan, jolloin tällaisen selvityksen jättäminen lupakäsittelyn aikana tehtäväksi voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä lupakäsittelyyn.
Jos lupahakemusta varten tehtävät selvitykset vaativat alueella liikkumista tai sen tutkimista, on huomioitava oikeudet alueella liikkumiseen ja tutkimiseen. Muuhun kuin yleiskäyttöoikeuden perusteella tapahtuvaan liikkumiseen on oltava alueen omistajan/haltijan suostumus tai vesilain mukainen tutkimuslupa.
Suomen aluevesillä ei saa ilman puolustusvoimien lupaa tehdä merenpohjan tai sen sisustan muodon, rakenteen tai koostumuksen selvittämistä geologisilla tai geofyysisillä tutkimuksilla eikä merenpohjan topografisten muotojen järjestelmällistä mittausta ja tallennusta. Lupa tutkimustöitä varten Suomen aluevesillä myönnetään aluevalvontalain ja vastaavan aluevalvontaa koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaan. Asiasta vastaa puolustusministeriö ja päätökset tekee Suomen Puolustusvoimien pääesikunnan operatiivinen osasto.
Lupaa tehdä tutkimustöitä Suomen talousvyöhykkeellä ohjaa YK:n merioikeusyleissopimukseen (UNCLOS) perustuva talousvyöhykelaki. Asiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ja päätökset tekee valtioneuvosto.
Hakemusasiakirjoja sähköpostiviestillä toimittaessasi saatat joutua pienentämään liitteitä tai toimittamaan niitä useassa eri sähköpostiviestissä viestien kokorajoituksista johtuen. Aluehallintoviraston kirjaamoon lähetettävän sähköpostin liitetiedostojen maksimikoko on 50 megatavua (Mt).
Ympäristöasioiden lupapalvelussa hakemukseen voi lisätä liitetiedostoja enintään 200 kappaletta ja yksittäisen liitetiedoston maksimikoko on 50 megatavua. Kerralla palveluun voi ladata maksimissaan 50 megatavun verran liitteitä, joten lataa tätä isommat aineistot useammassa erässä. Kaikki hakemukselle liitetyt liitetiedostot näet kootusti hakemuksen liitteet-välilehdeltä.
Nimeä liitetiedostot aina siten, että nimestä käy ilmi se, mikä asiakirja tiedostossa on. Liitetiedoston nimen maksimipituus on 100 merkkiä.
Liitteiden sallittuja tiedostomuotoja ovat: .xls, .xlsx, .doc, .docx, .ppt, .pptx, .jpg, .jpeg, .pdf, .png, .gif, .txt.
Jos hakemuksesi sisältää aineistoa, jota esität salassa pidettäväksi tai muuten arkaluonteiseksi, tulee tällaiset tiedot sisällyttää erillisiin liitteisiin ja toimittaa ne aluehallintovirastoon turvasähköpostipalvelun kautta sen jälkeen, kun asia on jo otettu aluehallintovirastossa käsittelyyn. Muista lisäksi sisällyttää hakemukseen myös julkaistavissa oleva kuvaus näistä tiedoista.
Turvasähköpostipalvelun kautta voi toimittaa myös isokokoisia liitteitä. Turvasähköpostin liitetiedostojen enimmäiskoko on 500 megatavua (Mt) yhtä viestiä kohden.
Pääsääntöisesti hakemuksen sisältövaatimukset tulee vesitalousluvan tapauksessa suoraan vesilaista ja -asetuksesta ja ympäristöluvan ollessa kyseessä suoraan ympäristönsuojelulaista ja -asetuksesta. Aluehallintovirasto on lupaviranomaisena tulkinnut näitä yleisiä säädöstason vaatimuksia sähköisen asiointipalvelun hakemukselle hanke- tai toimintakohtaisiksi vaatimuksiksi, jotta hakemuksen laatiminen olisi helpompaa ja hankkeeseen liittyvät esiselvitystarpeet ja hakemuksen sisältövaatimukset olisivat mahdollisimman selviä.
Hakemuksen tulee olla selkeä ja jäsennelty. Lisäksi hakemuksen ja liiteasiakirjojen on muodostettava yksiselitteinen ja ymmärrettävä kokonaisuus. Hakemukseen on siis tuotava laadittujen selvitysten sisällöstä olennaiset tiedot tiivistettynä siten, että hakemuksesta käy ilmi perusasiat hankkeesta ja sen vaikutuksista. Hakemukseen on liitettävä sen käsittelyn kannalta tarpeelliset ajantasaiset selvitykset, jotka koskevat esimerkiksi hankkeen toteuttamista, ympäristöluvanvaraista toimintaa ja sen päästöjä, hankkeen tai toiminnan vaikutuksia ja asianosaisia. Hakemuksesta on käytävä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään tiedot perustuvat.
Henkilötietojen esittämistä hakemuksella tulee välttää. Esimerkiksi vaikutusalueen kiinteistönomistajien yhteystietoja ei tule kirjoittaa hakemusasiakirjan tekstin sekaan, vaan ne täytyy toimittaa hakemuksen mukana erillisellä liitteellä.
Jos hanke on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu hanke (YVA-hanke), on hakemusasiakirjoihin liitettävä mainitun lain mukainen arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen lausunto ja perusteltu päätelmä arviointiselostuksesta.
Jos hanke voi merkittävästi heikentää Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojeltaviksi tarkoitettuja luonnonarvoja, on kyseiset vaikutukset arvioitava hakemusasiakirjoissa luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.
Hakemusasiakirjoissa on arvioitava lisäksi, millaisia vaikutuksia hankkeella tai toiminnalla ja siitä aiheutuvilla päästöillä on vesien- ja merenhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseen sekä mahdollisen tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen riskienhallinnan tavoitteiden saavuttamiseen.
Hakemukseen liitettävien piirrosten on oltava selkeitä ja niissä on käytettävä tarkoitukseen sopivaa mittakaavaa, esimerkiksi seuraavasti:
Piirustukset tulee laatia ISO-A-sarjan mukaiseen kokoon (A4, A3 jne.).
Hakijalla on oltava käyttöoikeus piirustusten laatimisessa käytettyihin aineistoihin. Piirustuksiin tulee merkitä piirroksen tunnistetiedot (tyyppi ja numero), mittakaava, mittajana, käytetty korkeusjärjestelmä, laatimispäivämäärä ja laatijan nimi.
Sähköisten liitepiirrosten lisäksi viranomainen voi pyytää toimittamaan suurista liitepiirroksista myös paperisia versioita käsittelyn helpottamiseksi.
Vesitalouslupahakemuksen tulee sisältää vesitalousasetuksen edellyttämät selvitykset. Hakemusteksteissä tulee esittää oleelliset tiedot tehdyistä hankkeen toteuttamisesta ja sen vaikutusten arvioimiseksi laadituista erillisselvityksistä ja tutkimuksista. Hakemukseen tulee liittää tarpeelliset kartat ja piirustukset sekä mahdolliset erillisselvitykset, kuten esimerkiksi kalatalousselvitys, joihin hakemusteksteissä esitetyt seikat perustuvat.
Hakemuksessa on esitettävä, millä perusteella hakija on oikeutettu hakemaan lupaa ja mikä hankkeen tarkoitus on. Lisäksi tulee esittää hankkeen sijainti ja selvitys siitä, millainen hankkeen sijaintialueen kaavoitustilanne on. Hakemuksessa on kuvattava selkeästi hankkeen toteuttamiseksi tarvittava alue ja se, miten hakija järjestää oikeudet kyseessä olevaan alueeseen. Lisäksi tulee kuvata alue, jolle hankkeen vaikutukset sijoittuvat. Hakemukseen on liitettävä luettelo kaikista asianosaisista ja heidän yhteystiedoistaan eli kaikista niitä henkilöistä tai tahoista, joiden oikeuteen tai etuun hanke saattaa vaikuttaa.
Hakemuksessa tulee esittää yksityiskohtaisesti kaikki hankkeeseen kuuluvat rakennelmat, muut työt ja toimenpiteet. Rakenteet, töiden ja toimenpiteiden sijoittuminen on esitettävä selvästi myös hakemukseen liitettävässä asemapiirroksessa. Suunniteltujen rakennelmien ja laitteiden piirustuksista on käytävä ilmi rakenteiden päämitoitus ja ne tiedot, jotka ovat tarpeen rakennelmien ja laitteiden vesistöön tai veden käyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.
Hakemuksessa on esitettävä ne tiedot, jotka ovat tarpeen arvioitaessa hankkeen oikeudellisia edellytyksiä, hankkeen vaikutuksia vesi- ja luonnonoloihin ja vesistön käyttöön sekä arvioitaessa hankkeen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja. Hakemuksessa on kerrottava perustiedot vesistöstä, johon hanke vaikuttaa sekä arvioitava hankkeen vaikutuksia esimerkiksi
Pysyvien vaikutusten lisäksi hakemuksessa on arvioitava hankkeen toteuttamistöiden aikaiset vaikutukset. Hakemukseen voi liittää myös hakijan näkemyksen tarpeellisista tarkkailuista.
Hakemukseen on tehtävä myös arvio hankkeesta johtuvista edunmenetyksistä, niiden vähentämisestä ja tarvittaessa korvaamisesta.
Lisäksi hakemuksessa voi esittää oman näkemyksensä siitä, mitkä ovat luvan myöntämisen edellytykset.
Lupahakemuksen yhteydessä voidaan hakea myös valmistelulupaa. Jos hakemuksessa haetaan oikeutta ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (ns. valmistelulupa), on hakemukseen yksilöitävä ne toimenpiteet, joita oikeuden perusteella oltaisiin toteuttamassa sekä perustelut sille, miksi valmistelulupa olisi näiden toimenpiteiden osalta tarpeen. Hakemusta laatiessa tulee ottaa huomioon, että valmistelulupa voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa ja joiden osalta olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Jos valmistelulupa myönnetään, velvoitetaan luvan saaja pääsääntöisesti asettamaan vakuus sen varalta, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan valituksen johdosta.
Tarkempaa tietoa hanketta koskevan lupahakemuksen sisältövaatimuksista löytyy muun muassa aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun hakemukselta ja sen täyttöohjeista.
Ympäristölupahakemukseen on liitettävä asian käsittelemistä varten tarpeellisia selvityksiä sen mukaan kuin ympäristönsuojeluasetuksessa on säädetty. Hakemusteksteissä tulee esittää oleelliset tiedot hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja sen vaikutusten arvioimiseksi laadituista selvityksistä ja tutkimuksista. Hakemukseen tulee liittää tarpeelliset kartat ja piirustukset sekä olennaiset selvitykset, joihin hakemusteksteissä esitetyt seikat perustuvat.
Lupahakemuksessa on esitettävä toiminnan sijaintipaikka, sen ympäristöolosuhteet ja arvioitava toiminnan vaikutukset ympäristöön sekä toiminnan suunniteltu ajankohta.
Hakemuksessa on kuvattava lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot toiminnan tuotannosta, prosesseista, laitteistoista, rakenteista ja niiden sijainnista. Hakemukseen on myös liitettävä tiedot toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista, kemikaaleista ja muista tuotantoon käytettävistä materiaaleista sekä niiden varastoinnista sekä energian ja veden käytöstä sekä arvioitava toiminnan energian ja materiaalien käytön tehokkuutta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista suunnitellussa toiminnassa.
Hakemuksessa tulee esittää toiminnassa syntyvien päästöjen laatu ja määrä ja esitettävä tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Päästöjä toiminnasta voi aiheutua veteen, ilmaan ja maaperään. Lisäksi tulee kuvata toiminnasta aiheutuva tärinä, melu ja valosaaste. Hakemuksessa on esitettävä mahdollisuudet päästöjen vähentämiseksi ja puhdistamiseksi sekä selvitys maaperän ja pohjaveden suojelemista koskevista toimista. Jätteiden osalta tulee esittää myös suunnitellut toimet jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi, jätteiden hyödyntämiseksi ja loppukäsittelemiseksi sekä se, mihin jätteet on tarkoitus toimittaa hyödynnettäviksi tai loppukäsiteltäviksi.
Lupahakemuksessa on arvioitava toimintaan liittyvät riskit ja kuvattava onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet sekä toimet häiriötilanteissa.
Hakemukseen on myös kuvattava hakijan esitys toiminnan ja siitä aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten seuraamiseksi ja tarkkailemiseksi.
Hakemuksessa on esitettävä myös yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa ja ilmoituksessa esitetyistä tiedoista. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea.
Jos lupahakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, edellytetään hakemukselta vielä tiettyjä erityissisältöjä, jotka on esitetty ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n 3 momentissa.
Jos toiminnasta aiheutuu päästöjä vesistöön, on hakemukseen liitettävä myös ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n mukaisesti tietoja purkuvesistöön liittyen tai jos toiminta sijoittuu pohjavesialueelle, 7 §:n mukaiset tiedot pohjavesialueesta.
Lisäksi asetuksessa on edellytetty tiettyjä toimintoja, esimerkiksi yhdyskuntajätevesien puhdistamista ja jätteen hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, koskevilta hakemuksilta omia erityisiä selvityksiä.
Hakemukseen on liitettävä tarpeen mukaan tiedot esimerkiksi mahdollisesta viemäriin liittymisestä ja jätevesien johtamisesta laaditusta sopimuksesta. Lisäksi hakemukseen on liitettävä:
Lupahakemuksen yhteydessä voidaan myös hakea oikeutta aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöstä noudattaen jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (niin sanottu toiminnan aloittamislupa). Hakemuksella on tällöin yksilöitävä toiminnat, jotka oikeuden turvin oltaisiin aloittamassa ja perusteltava, miksi toiminnan aloittaminen heti lupapäätöksen saamisen jälkeen olisi näiden osalta tarpeen. Hakemusta laatiessa tulee ottaa huomioon, että oikeus aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta voidaan myöntää vain, jos näiden toimintojen käynnistäminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jos oikeus aloittaa toiminta myönnetään, velvoitetaan luvan saaja pääsääntöisesti asettamaan vakuus sen varalta, että lupapäätös kumotaan tai sen ehtoja muutetaan valituksen johdosta.
Tarkempaa tietoa lupahakemuksen sisältövaatimuksista löytyy muun muassa aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun hakemukselta ja sen täyttöohjeista.
Tiedonvaihtoa ja neuvontaa varten hankkeesta vastaava ja viranomainen voivat järjestää ennakkoneuvontatilaisuuden. Ennakkoneuvonta voi olla tarpeen, jos
Tilaisuuteen on hyvä kutsua kaikki hankkeen kannalta keskeiset valtion ja kuntien viranomaiset. Lisäksi ympäristömenettelyistä säädetyt lait edellyttävät hanketta suunnittelevalta taholta riittävää asiantuntemusta niin teknisiin kuin menettelyllisiin seikkoihin liittyen, minkä vuoksi kokeneen konsultin apu on usein tarpeen.
Tilaisuuteen tulee valmistautua huolella ja hankkeen suunnittelun tulee olla riittävällä tasolla, jotta neuvottelusta on aitoa hyötyä. Viranomaisten tulee saada riittävät tiedot hankkeesta, jotta he voivat ottaa kantaa esimerkiksi tarvittaviin selvityksiin ja lupatarpeisiin. Paras hyöty ennakkoneuvonnasta saadaan irti lähettämällä riittävät aineistot hyvissä ajoin etukäteen osallistujille.
Ennakkoneuvontamenettelyssä ei ratkaista hankkeen vaatimien menettelyiden yksityiskohtia, vaan pyritään sopimaan yhdessä tarvittavista erillisselvityksistä, vaikutusarvioinnin riittävyydestä ja myöhempien vaiheiden luvituskokonaisuuksista sekä eri menettelyiden keskinäisistä suhteista. Parhaimmillaan neuvonta parantaa lupa-asiakirjojen laatua, nopeuttaa siten lupakäsittelyä sekä lisää kolmansien osapuolien (muun muassa kansalaiset ja ympäristöjärjestöt) tiedonsaantia hankkeen kokonaisvaikutuksista.
Hakemus tulee lähettää aluehallintovirastoon hyvissä ajoin ennen hankkeen suunniteltua aloitusajankohtaa. Hakemus on toimitettava pääsääntöisesti sähköisesti ja aluehallintovirasto suosittelee hakemuksen laatimista aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Asiointipalvelusta löytyy myös lisätietoja hakemuksen sisältövaatimuksista ja siellä voi seurata hakemuksen käsittelyä. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostilla. Hakemusasiakirjoista on viranomaisen pyynnöstä toimitettava lisäksi paperitulosteena olevia kappaleita, jos se on tarpeen asian käsittelyn vuoksi. Luonnollinen henkilö voi edelleen jättää lupahakemuksen ja sen liitteet paperisina.
Hakemus tehdään sille aluehallintovirastolle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Lupa-asioita käsitellään Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoissa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto hoitaa myös Lounais-Suomen alueen vesi- ja ympäristölupa-asiat ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lapin alueen lupa-asiat. Sähköinen palvelu ohjaa hakemuksen automaattisesti oikealle virastolle käsiteltäväksi.
Kun hakemus on tullut vireille aluehallintovirastoon, se tarkastetaan. Ensimmäiseksi tutkitaan, kuuluuko asian ratkaiseminen aluehallintoviraston toimivaltaan. Jos todetaan, että asia ei kuulu aluehallintoviraston toimivaltaan, se siirretään toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Aluehallintovirasto tiedottaa asian siirtämisestä hakijaa.
Seuraavaksi tutkitaan, mikä luvan hakemisen peruste on, ja asiaa käsittelemään määrätään kokoonpano (yleensä esittelijä ja ratkaisija). Asian esittelijää ja ratkaisijoita valittaessa otetaan huomioon, että heillä on juuri kysymyksessä olevan asian vaatimaa asiantuntemusta.
Lisäksi alueesta riippuen hakemuksen vireilletulosta voidaan tiedottaa paikallista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta.
Hakemusta käsittelevä kokoonpano tekee hakemuksen alkutarkastuksen. Samanaikaisesti tietyillä alueilla on varattu paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (vesi- ja/tai ympäristölain valvojalle) mahdollisuus esittää hakemuksen täydennystarpeita kokoonpanolle. Mikäli hakemus on puutteellinen, hakemusta pyydetään täydentämään. Yleensä täydennykselle annetaan kuukausi aikaa.
Hakemusta voidaan joutua pyytämään täydentämään useamman kerran, jotta saadaan asian käsittelemiseksi kaikki tarvittavat asiakirjat. Jos hakemusta ei ole täydennetty määräajassa tai tarvittavia asiakirjoja ei pyynnöistä huolimatta saada, aluehallintovirasto voi jättää asian tutkimatta.
Asian selvittämiseksi/tarkentamiseksi voidaan tarpeen mukaan pitää neuvottelu hakijan ja viranomaisten kesken.
Kun hakemus sisältää riittävät tiedot, se annetaan tiedoksi muille viranomaisille ja asianosaisille julkaisemalla kuulutus. Kuulutus ja kuulutettavat asiakirjat ovat esillä vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa vähintään 30 päivän ajan.
Vesi- ja ympäristölupien tietopalvelu
Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös niissä kunnissa, joiden alueita hakemus koskee. Asianosaiset saavat kuulutuskirjeen. Merkittävistä hakemuksista ilmoitetaan myös hankkeen vaikutusalueella ilmestyvissä sanomalehdissä.
Kuulutuksessa mainitaan, missä asiakirjat ovat nähtävinä ja miten on meneteltävä, jos halutaan tehdä muistutus hakemuksesta. Lisäksi kuulutuksessa mainitaan, missä ajassa muistutukset ja mielipiteet vaatimuksineen on esitettävä asiaa käsittelevälle viranomaiselle. Asia voidaan ratkaista, vaikka muistutuksia tai mielipiteitä ei olisi esitetty.
Kuulutusaikana aluehallintovirasto pyytää hakemusasiasta lausunnot tarvittavilta viranomaisilta (esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Liikenne- ja viestintävirastolta, Väylävirastolta, Museovirastolta, kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta) ja muilta tahoilta.
Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta.
Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet pyydetään ensisijaisesti lähettämään aluehallintovirastolle käyttämällä sähköistä lomaketta. Sähköisessä lomakkeessa on yksityiskohtaisimpia ohjeita muistutuksen ja mielipiteen laatimisesta. Muistutuslomake ei vaadi tunnistautumista, mutta pakollisena tietona lomakkeessa on sen asian diaarinumero sekä hakija, johon lausunto, muistutus tai mielipide liittyy. Muistutus tai mielipide voidaan lähettää myös sähköpostitse.
Aluehallintovirasto pyytää annetuista lausunnoista ja muistutuksista sekä mielipiteistä vesilain mukaisissa asioissa selityksen ja ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa vastineen luvan hakijalta. Määräaika on yleensä kuukausi.
Pyynnön yhteydessä aluehallintovirasto voi pyytää tarvittaessa vielä täydentämään hakemusta lausunnoissa tai muistutuksissa esille nousseista asioista. Lisätäydennyksestä voidaan joutua kuulemaan uudelleen muun muassa viranomaisia.
Asian selvittämiseksi/tarkentamiseksi voidaan tarpeen mukaan pitää neuvottelu hakijan ja viranomaisten kesken.
Aluehallintovirasto voi toimittaa hallintolain 38 §:n mukaisen katselmuksen, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asianosaiselle varataan tilaisuus olla läsnä katselmuksessa ja esittää mielipiteensä esille tulevista seikoista. Katselmukseen kutsutaan myös viranomainen, jonka tehtäviin asianomaisen toiminnan valvonta lain mukaan kuuluu tai jonka asiantuntemusta tarvitaan asian ratkaisemiseksi. Katselmuksessa pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan viranomaisen tekemät keskeiset havainnot ja asianosaisen esittämät huomautukset. Pöytäkirja liitetään hakemusasiakirjoihin ja annetaan tiedoksi asiaosaiselle ja muille toimitukseen kutsutuille.
Aluehallintovirasto voi suorittaa asiassa myös hallintolain 39 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen paikan päällä. Tarkastuksen aloittamisajankohdasta ilmoitetaan asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, jos mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus, josta käy ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus liitetään asiakirjoihin ja annetaan tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.
Aluehallintovirastossa päätöksen valmistelemiseen ryhdytään, kun asiaa on riittävästi selvitetty ja asiasta on tiedotettu. Päätös tehdään esittelijän päätösesityksen pohjalta. Asian laadun tai laajuuden mukaan ratkaisijoita voi olla useampiakin.
Ratkaisu tehdään sen perusteella, mitä lainsäädännössä on säädetty.
Päätös annetaan kirjallisesti. Siinä selostetaan asiaa ja asianosaisten vaatimuksia. Ratkaisun lisäksi esitetään perusteet, joilla siihen on päädytty. Kun hankkeelle tai toiminnalle myönnetään lupa, annetaan samalla määräykset, joiden mukaan hanke on toteutettava (muun muassa aika, jonka kuluessa hanke on aloitettava ja toteutettava olennaisilta osin) tai toimintaa on harjoitettava. Päätöksessä vastataan myös esitettyihin vaatimuksiin. Päätökseen liitetään valitusosoitus, josta selviää, miten ratkaisusta voidaan valittaa, jos siihen ei olla tyytyväisiä.
Luvan myöntäminen edellyttää yleensä, että hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Vesitalouslupa myönnetään, jos
Lupaa ei voida myöntää, jos hanke
Lisäksi luvan saajalla tulee olla oikeus hankkeen edellyttämiin alueisiin. Jos hakija ei omista aluetta tai hallitse sitä pysyvällä käyttöoikeudella, luvan myöntämisen edellytyksenä on, että
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset. Hakemuksen käsittelyssä huomioidaan myös luonnonsuojelu- ja jätelakien vaatimukset.
Ympäristölupahakemuksen käsittelyssä arvioidaan toiminnan vaikutuksia, jolloin otetaan huomioon toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristön herkkyys. Ympäristölupaan voidaan myös kirjata määräyksiä, joiden avulla toiminnan vaikutuksia rajoitetaan.
Toiminnasta ei saa luvassa asetetut rajoitukset huomioon ottaen aiheutua toiminnan vaikutusalueella yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa
Lupaharkinnan yhteydessä voidaan antaa myöntävä tai hylkäävä päätös vesilain mukaisen hankkeen valmistelulupahakemukseen tai hakemukseen, joka koskee oikeutta aloittaa ympäristöluvanvarainen muutoksenhausta huolimatta.
Myönteisen päätöksen yhteydessä, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta, määrätään hakija maksamaan vakuussumma ennen valmisteluluvassa sallittuihin töihin ryhtymistä tai ympäristöluvanvaraisen toiminnan aloittamista. Vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. Vakuussummalla pitää voida kattaa ne vahingot, haitat ja kustannukset, jotka lupapäätöksen kumoaminen tai lupamääräysten muuttaminen voi aiheuttaa.
Vesitalouslupa ja ympäristölupa ovat lähtökohtaisesti voimassa toistaiseksi (eli pysyvästi), ellei lupaa ole myönnetty määräaikaisesti. Määräaikainen lupa raukeaa sinä päivänä, kun sen voimassaoloaika päättyy, jos lupapäätöksessä ei ole määrätty toisin.
Toistaiseksi voimassa oleva vesitalouslupa raukeaa, jos lupapäätöksessä edellytettyjä toimia ei olennaisilta osin ole toteutettu tai toimia ei ole aloitettu määrätyssä ajassa. Määräaikaan voi hakea erityisistä syistä jatkoa ennen kuin se on päättynyt.
Ympäristöluvanvaraiseen toimintaan myönnetty toistaiseksi voimassa oleva lupa voidaan määrätä raukeamaan muun muassa silloin, jos toimintaa ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä tai jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa lupaviranomaiselle toiminnan loppuneen.
Päätös on julkinen asiakirja. Päätös toimitetaan hakijalle, lausuntopyynnön saaneille viranomaisille ja päätöstä erikseen pyytäneille.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteensä asiassa.
Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen aluehallintoviraston verkkosivuilla. Lisäksi tieto kuulutuksesta julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan myös tarvittaessa alueellisessa sanomalehdessä.
Aluehallintoviraston päätöksiin haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (VHaO). Valituksen saa tehdä
Päätöksen liitteenä on ohjeet siitä, miten valituksen tekemisessä on meneteltävä. Päätöksessä mainittua valitusaikaa (30 päivää) on ehdottomasti noudatettava. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituksesta tiedotetaan niiltä henkilöitä ja viranomaisia, joita asia koskee. Nämä saavat antaa valituksesta vastineen tai lausunnon. Hallinto-oikeus antaa asiasta käsittelyn jälkeen päätöksen.
Jos asiassa on myönnetty valmistelulupa tai toiminnan aloittamislupa, hallinto-oikeus voi määrätä toiminnan tai toimenpiteiden jatkamisen keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Valmistelulupaa ja toiminnan aloittamislupaa koskeva valitus käsitellään kiireellisenä.
Valmistelulupaa / toiminnan aloittamislupaa voi hakea myös valitusajan kuluessa tai enintään 14 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä erillisellä hakemuksella. Hakemuksesta kuullaan valvontaviranomaisia ja lupapäätöksestä valittaneita ennen päätöksen tekoa. Myönnetystä luvasta ilmoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja muutosta hakeneille.
Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voi valittaa vain, jos on saanut valitusluvan. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen liitteenä on ohjeet siitä, miten menetellä, jos haluaa hakea valituslupaa ja valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Jos aluehallintoviraston päätöksestä ei valiteta tai muutoksenhakuviranomainen (VHaO tai KHO) ei kumoa tai palauta päätöstä uudelleen käsittelyyn, se saa lain voiman.
Vesitaloushanketta tai ympäristöluvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin sille on myönnetty lupa, joka on lainvoimainen. Jos hankkeelle on myönnetty valmistelulupa tai toiminnalle toiminnanaloittamislupa, voidaan päätös panna täytäntöön valmisteluluvassa tai toiminnanaloittamisluvassa kuvatuilta osin muutoksen hausta huolimatta. Luvan haltijan tulee noudattaa päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Jos päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, voi hallinto-oikeus harkintansa mukaan keskeyttää täytäntöönpanon.
Vesitaloushankkeen osalta hankkeen valmistumisesta tai hankkeeseen kuluvan rakennelman käyttöönottamisesta on tehtävä ilmoitus lupaviranomaiselle ja valtion valvontaviranomaiselle. Ympäristöluvan osalta toiminnan aloittamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle etukäteen, jos aloitusajankohta ei käy ilmi lupapäätöksestä tai se muuttuu etukäteen ilmoitetusta.
Hankkeen toteuttaminen tai toiminnan aloittaminen voivat edellyttää myös muita lupia tai ilmoituksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan toimenpideluvat, rakennusluvat ja meluilmoitus. Hankkeen vastaavalla on vastuu näiden selvittämisestä ja hakemisesta.
Usein luvan haltijan on seurattava toimintansa vaikutuksia vesistöön. Luvassa määrätään tarkkailun yksityiskohdista. Tarkkailu voi olla pysyväisluonteinen tai määräaikainen, riippuen vaikutusten kestosta. Luvan haltijan tulee raportoida tarkkailun tuloksista yleensä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Luvan haltijalla on vastuu vesitalouslupiin liittyvien rakenteiden kunnossapidosta ja niiden lainmukaisesta käytöstä.
Lupapäätöksen jälkeen voi tulla tarve luvan tai yksittäisten lupamääräysten tulkitsemiseen. Tulkinnan tekee valvontaviranomainen. Jos sen sijaan lupapäätöstä tai lupamääräyksiä on tarpeen muuttaa, luvanhaltijan tulee tehdä muutosta koskeva hakemus lupaviranomaiselle.
Vesilain ja ympäristönsuojelulain sekä niiden perusteella annettujen lupien sekä lupamääräysten noudattamista valvovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (valtion valvontaviranomainen) ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Jos lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä ei ole noudatettu, valvontaviranomaisen on asian laatu huomioon ottaen kehotettava lopettamaan säännösten tai määräysten vastainen menettely, pantava vireille hallintopakkoasia tai tehtävä tutkintapyyntö poliisille.
Valvontaviranomainen valvoo ympäristöluvanvaraisia, ilmoituksenvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin.
Ympäristöhallinnon sekä muiden viranomaisten verkkosivuille on koottu paljon tietoja, jotka helpottavat hakemuksen laatimisessa.
Ruoppaus, vesikasvien poisto, rannan muokkaus ja uimarannan parantaminen sekä laiturin rakentaminen:
Vesistökunnostuksen suunnittelu ja hankkeen toteutus:
Oppaita ja ohjeita ympäristölupahakemuksen eri osioihin liittyen:
Oppaita ja ohjeita liittyen erilaisiin luvanvaraisiin toimintoihin:
Päivitetty:
