Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Valvomme aluehallintovirastossa, että perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin merkityt perintätoimistot noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rekisteröityjen perintätoimistojen toimintaa koko Suomen alueella.
Toimeksiantajan lukuun tapahtuva perintä täytyy rekisteröidä. Lisäksi rekisteröintiä vaatii omien saatavien perintä tapauksissa, joissa saatavat otetaan vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Näin voi olla, kun saatavat on siirretty perintätoimistolle niiden erääntymisen jälkeen.
Perinnällä tarkoitetaan velan vapaaehtoiseen suorittamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten maksuvaatimusten lähettämistä. Emme voi puuttua perintään, jos kyse on esimerkiksi ulosottoperinnästä tai saatavan perimisestä tuomioistuimessa. Valvontamme ei ulotu myöskään perintään, jota voi tehdä ilman rekisteröitymistä. Rekisteröitymistä ei edellytetä esimerkiksi saman konsernin saatavien perintään ja satunnaiseen perintään, jota ei markkinoida. Ilman rekisteröintiä saatavia saa periä myös esimerkiksi asianajaja, koska perintätoiminnan valvonta on muulla tavoin järjestetty.
Voit tehdä meille ilmoituksen, jos epäilet, että perintäyhtiö toimii vapaaehtoisessa perinnässä lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Vapaaehtoisella perinnällä tarkoitetaan velan vapaaehtoiseen suorittamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten maksuvaatimusten lähettämistä. Ilmoitus voi koskea esimerkiksi
Voit tehdä ilmoituksen myös, jos epäilet, että yritys harjoittaa perintätoimintaa ilman rekisteröintiä.
Voit tehdä ilmoituksen perintätoiminnan epäkohdasta vapaamuotoisesti sähköpostilla tai aluehallintoviraston valvontailmoituslomakkeella.
Ilmoitus perintätoimen harjoittajan lain tai hyvän perintätavan vastaisesta menettelystä
Tuo sähköpostilla tehdyssä ilmoituksessa esiin ainakin seuraavat asiat:
Kohdistamme valvontaamme saamiemme ilmoitusten perusteella. Tutkimme perintätoimistoista tehtyjä ilmoituksia pääasiassa laajempina, useita ilmoituksia ja menettelyitä koskevina valvonta-asioina. Näiden asioiden käsittelyn tavoiteaika on yhdeksän kuukautta. Yksittäinen ilmoitus ei välttämättä johda toimenpiteisiin aluehallintovirastossa.
Velallinen ei ole asianosaisena aluehallintoviraston valvonnassa, eikä päätöksellämme ole suoraa vaikutusta velallisen asiaan. Havaitsemamme lainvastainen menettely voi johtaa perintätoimistolle määrättävään hallinnolliseen seuraamukseen, joita ovat esimerkiksi varoitus tai määräaikainen toimintakielto. Päätöksillämme on ennen kaikkea perintäyhtiön toimintaa yleisesti ohjaava vaikutus.
Päätöksillämme ei ole suoraa vaikutusta velallisen asemaan emmekä voi esimerkiksi keskeyttää perintää. Toimivaltaamme ei kuulu ratkoa velallisen ja perintätoiminnan harjoittajan tai velkojan välisiä yksityisoikeudellisia riita-asioita tai vaatimuksia. Emme voi aluehallintovirastossa esimerkiksi
Yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittely kuuluu yleisten tuomioistuinten toimivaltaan.
Pyrimme valvontapäätöksissämme ensisijaisesti ohjeistamaan perintätoimistoja lain tai hyvän perintätavan edellyttämästä menettelystä. Jos perintätoimiston toiminnassa ilmenee toistuvia tai vakavia puutteita, voimme määrätä perintätoimistolle hallinnollisen seuraamuksen. Hallinnollinen seuraamus voi olla esimerkiksi varoitus tai enintään kuuden kuukauden määräaikainen toimintakielto. Toimintakiellolla voidaan kieltää perintätoiminta kokonaan tai osittain.
Viimesijaisena seuraamuksena on rekisteristä poisto, jolloin perintätoiminnan harjoittaminen on lopetettava kokonaan. Hallinnolliset seuraamukset merkitään aluehallintoviraston ylläpitämään julkiseen perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin. Kiellämme perintätoiminnan, jota harjoitetaan lainvastaisesti ilman rekisteröintiä. Kiellon tehosteeksi voimme asettaa uhkasakon. Tekemistämme valvontapäätöksistä löytyy lisätietoa esimerkiksi verkkosivullamme julkaistuista päätöslyhennelmistä.
Aluehallintoviraston päätöslyhennelmät
Selvitämme ensisijaisesti sellaisia perintätoimistojen menettelyjä, joihin liittyy vakava tai merkittävä epäily lain tai hyvän perintätavan vastaisesta toiminnasta. Tutkimme perintätoimistoista tehtyjä ilmoituksia pääasiassa laajempina, useita ilmoituksia ja menettelyitä koskevina valvonta-asioina.
Kuluttajat saavat ohjausta ja neuvontaa riita-asiansa selvittämiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnasta. Tarvittaessa asian voi saattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi, mutta edellytyksenä on, että velallinen on ollut ensin yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisusuosituksen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan, kuten perintäyhtiön, välisessä riita-asiassa.
Kuluttaja-asiamies valvoo lakia saatavien perinnästä, kun kyse on kuluttajaperinnästä. Kuluttaja-asiamiehelle voit tehdä ilmoituksen myös sellaisten perinnän harjoittajien toiminnasta, jotka eivät tarvitse rekisteröintiä perintätoiminnan harjoittamiseen ja joiden toimintaa emme aluehallintovirastossa valvo.
Kyllä. Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Voit joutua maksamaan velkojan oman perinnän kuluja ja kuluja, jotka ovat aiheutuneet velkojalle perintätoimiston käyttämisestä.
Perintäkuluja voidaan periä, vaikka saatavan pääoma olisikin jo kokonaan maksettu. Velan pääoman maksaminen perintään siirtämisen jälkeen ei siis tarkoita, että voisit jättää maksamatta aiheutuneet perintäkulut. Perintäkulujen perimisestä voi aiheutua myös lisää kuluja.
Pelkkiä perimiskuluja voidaan periä myös tuomioistuimessa ja ulosotossa. Kulujen on oltava lainmukaisia ja määrältään kohtuullisia.
Kyllä. Sinun pitää maksaa perintäkulut, jos olet maksanut laskun myöhässä ja saatavaa on ehditty ryhtyä perimään ennen maksun saapumista.
Jos perinnästä ilmoitetaan velalliselle kirjeellä, perintätoimet tehdään yleensä kirjeen lähettämistä edeltävänä päivänä. Voit pyytää perintätoimistolta selvityksen siitä, milloin perintätoimet on tehty ja milloin suorituksesi on näkynyt velkojan tai perintätoimiston tilillä.
Perintälain mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Jos perintäyhtiö on aloittanut perinnän tarkistamatta, onko velallinen jo maksanut saatavan, voi tilanteesta aiheutuneita kuluja pitää tarpeettomina.
Toisinaan velallinen maksaa saatavan myöhässä mutta samoihin aikoihin, kun perintäyhtiö on lähettänyt esimerkiksi maksuvaatimuksen. Velallisen velvollisuus maksaa perintäkulut riippuu tällöin siitä, onko perintätoimisto ehtinyt tehdä perintätoimia ennen kuin suoritus saatavasta on saapunut.
Jos olet maksanut laskun tilisiirtona, maksuajankohta määräytyy pääsääntöisesti maksupalvelulain perusteella. Maksu katsotaan suoritetuksi, kun varat ovat saapuneet maksunsaajan eli velkojan tai perintäyhtiön tilipankkiin. Maksajan pankin on maksupalvelulain mukaan maksettava sähköisesti tehdyn tilisiirron rahamäärä maksunsaajan pankkiin viimeistään maksutapahtumaa seuraavan arkipäivän kuluessa. Tällöin ainakaan sitä seuraavana päivänä perintäyhtiö ei voi tehdä velallisen korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvia perintätoimia.
Löydät lisää tietoa perintäkulujen aiheellisuuden arvioinnista esimerkiksi valvontapäätöstemme lyhennelmistä.
Sinulla on oikeus pyytää vapaaehtoisen perinnän keskeyttämistä, jos kyse on kokonaan erääntyneestä kuluttajasaatavasta. Keskeytyspyynnön avulla voit rajoittaa vapaaehtoisesta perinnästä aiheutuvia perintäkuluja, jos et esimerkiksi pysty maksamaan saatavaa vapaaehtoisesti.
Keskeytyspyynnöstä ei kuitenkaan seuraa, että velkojalle syntyisi velvollisuus panna velkomusasia vireille tuomioistuimessa tai tehdä ulosottohakemus. Keskeytyspyyntö ei siis tarkoita sitä, että saatavaa täytyisi ryhtyä perimään tuomioistuimen kautta vaan ainoastaan sitä, että vapaaehtoinen perintä pitää keskeyttää.
Perintäyhtiö saa jatkaa vapaaehtoista perintää ja lähettää sinulle kirjeitä, jos niissä ei vaadita sinulta mitään lisäkuluja. Perintäyhtiö voi myös vaatia lain mukaiset perintäkulut esimerkiksi vanhentumisen katkaisukirjeestä tai muista ilmoituksista ja kehotuksista, joita velkojalta edellytetään maksuhäiriötietojen ilmoittamiseksi tai muuten velkojan oikeuksien säilyttämiseksi.
Jos haluat laajempaa ohjeistusta taloudellisen kokonaistilanteesi kartoittamiseen, voit olla yhteydessä esimerkiksi oikeusaputoimistojen maksuttomaan talous- ja velkaneuvontapalveluun.
Voit kiistää aiheettoman saatavan perinnän. Voit tehdä riitautuksen kirjallisesti perintäyhtiölle esimerkiksi sähköpostilla ja perustella, miksi saatava on aiheeton. Hyödyllistä tietoa reklamaation tekemiseen löydät esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuston reklamaatioapurista ja kuluttajaneuvonnasta.
Perintäyhtiö ei saa enää perustellun riitautuksen jälkeen jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää. Velkoja tai velkojan puolesta toimiva perintäyhtiö voi kuitenkin viedä saatavaa koskevan riita-asian ratkaistavaksi tuomioistuimeen, joka määrää maksuvelvollisuudestasi.
Jos aiheeton saatava on suoraan ulosottokelpoinen, esimerkiksi kunnan terveyskeskusmaksu, sinun pitää hakea muutosta maksuun tekemällä perustevalitus oikealle valitusviranomaiselle. Ohjeistusta valituksen tekemiseen saat perintäyhtiöltä tai velkojalta. Ilmoita myös perintäyhtiölle, että olet tehnyt valituksen. Perintätoimisto ei saa jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää perustevalituksen jälkeen. Valitusviranomainen ratkaisee maksuvelvollisuutta koskevan riita-asian.
Perusteetonta saatavaa ei saa periä. Sinulla on oikeus saada velkojalta tai perintäyhtiöltä seuraavat tiedot
Sinulla on oikeus saada tiedot maksutta kerran vuodessa. Tiedot on annettava viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.
Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Sinulla on oikeus saada velkojalta tai perintäyhtiöltä tiedot saatavan vanhentumisesta ja selvitys vanhentumisen katkaisemisesta, jos epäilet, että saatava on vanhentunut.
Velkojalla ja perintäyhtiöllä on velvollisuus osoittaa, että vanhentuminen on asianmukaisesti katkaistu.
Hyödyllistä tietoa velkojen vanhentumisesta, vanhentumisajoista sekä vanhentumisen katkaisemisesta löydät Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivustolta.
Jos sinulla on erimielisyyttä saatavan vanhentumisesta velkojan ja perintäyhtiön kanssa, voit riitauttaa mielestäsi vanhentuneen saatavan perinnän. Perintäyhtiö ei saa enää riitautuksen jälkeen jatkaa saatavan vapaaehtoista perintää. Velkoja tai perintäyhtiö velkojan puolesta voi kuitenkin viedä riita-asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos saatavan perintää halutaan jatkaa.
Perintäyhtiöllä ei ole velvollisuutta toimittaa alkuperäistä laskua sinulle. Voit saada laskun perintäyhtiöltä, jos sillä on lasku hallussaan. Muussa tapauksessa voit pyytää alkuperäistä laskua suoraan velkojalta.
Sinulla on oikeus saada saatavan perustetta koskevat tiedot ja asiakirjat niin velkojalta kuin perintäyhtiöltäkin. Joskus saatavista ei ole enää tallessa alkuperäisiä dokumentteja, kuten tilaussopimuksia. Tällöin velkojalla ja perintäyhtiöllä on velvollisuus kertoa, ettei niitä ole enää saatavilla. Perintäyhtiön tai velkojan on annettava sinulle muu selvitys siitä, mihin saatava perustuu. Saatavaa ei tee aiheettomaksi se, ettei alkuperäisiä saatavan perustetta koskevia dokumentteja ole tallella.
Jos saatava on mielestäsi perusteeton, voit riitauttaa sen. Tällöin sinun on perusteltava, miksi saatava on aiheeton: et ole esimerkiksi tilannut kyseistä tuotetta. Riitautetun saatavan perinnästä täytyy luopua, tai asia pitää viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin arvioi viime kädessä saatavaa koskevan näytön ja ratkaisee maksuvelvollisuutesi.
Voit pyytää virheellisen maksuhäiriömerkinnän poistamista luottotietoyhtiön (esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy) rekisteristä. Voit tehdä pyynnön maksuhäiriömerkinnän poistamisesta luottotietoyhtiölle kirjallisesti. Perustele pyynnössä yksilöidysti, miksi maksuhäiriömerkintä on mielestäsi virheellinen. Voit vaatia myös virheellisen merkinnän tehnyttä perintäyhtiötä tai velkojaa oikaisemaan tiedon luottotietoyhtiölle. Maksuhäiriömerkintä voi olla virheellinen esimerkiksi silloin, kun se on syntynyt aiheettoman saatavan tratan protestoinnista tai kun saatava on riitautettu tai maksettu kokonaan ennen tratan protestointia.
Luottotietolain mukaan rekisterinpitäjän (luottotietoyhtiö) on ilman aiheetonta viivytystä oikaistava luottotietorekisterissä tai luottotietolausunnossa oleva virheellinen, puutteellinen, vanhentunut tai muutoin harhaanjohtava tieto. Luottotietoyhtiö voi poistaa vain virheellisen maksuhäiriömerkinnän rekisteröityjen tasapuolisen kohtelun vuoksi. Rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen ratkaisu, jos se kieltäytyy muuttamasta rekisterissä olevaa tietoa.
Luottotietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu, jonka toimistoon voit olla yhteydessä maksuhäiriötietojen oikeellisuutta koskevissa asioissa. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä rekisterinpitäjän oikaisemaan virheellisen merkinnän.
Perintää ei saa jatkaa, jos et ole saanut laskua tai muistutusta velkojan tai perintäyhtiön väärän osoitetiedon vuoksi. Voit tehdä riitautuksen perintäkirjeestä perintäyhtiölle virheellisen osoitetiedon perusteella ja ilmoittaa oikean osoitetiedon, jotta saat maksamiseen tarvittavat tiedot oikeaan osoitteeseen.
Jos osoitteesi muuttuu, ilmoita siitä heti velkojalle ja perintäyhtiölle. Sinulla on myös velvollisuus pitää yhteisösi kaupparekisteritiedot ajan tasalla.
Hyvään perintätapaan kuuluu, että sekä velkojan että perintäyhtiön on noudatettava toiminnassaan erityistä huolellisuutta. Tähän sisältyy muun muassa se, että ennen perintään ryhtymistä on varmistuttava toimeksiantoa koskevista keskeisistä perusasioista. Velkojalla tai perintäyhtiöllä ei ole kuitenkaan velvollisuutta ryhtyä oma-aloitteisesti selvittämään mahdollisia osoitteenmuutoksia, vaan maksuvaatimus voidaan lähettää velallisen viimeksi ilmoittamaan osoitteeseen.
Jos et ole voinut aiemmin maksaa saatavaa, koska lasku ja muistutus on lähetetty virheelliseen osoitteeseen, sinulla ei ole velvollisuutta maksaa perintäkuluja. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettet ole itse antanut virheellistä osoitetta velkojalle.
Jos kirje on sen sijaan esimerkiksi hävinnyt postinkuljetuksessa, sillä ei ole vaikutusta velvollisuuteesi maksaa perintäkuluja velkojalle.
Kyllä, perintäyhtiö saa vaatia kuluja liikasuorituksen palauttamisesta, jos liikasuoritus on aiheutunut omasta virheestäsi.
Toisinaan voi käydä niin, että velallinen maksaa perintäyhtiölle saman laskun kahteen kertaan tai muuten ylisuuren maksun. Hyvään perintätapaan kuuluu se, että perintäyhtiö palauttaa saamansa aiheettoman tai ylisuuren maksun velalliselle ilman aiheetonta viivytystä.
Kysymys siitä, saako perintäyhtiö vaatia liikasuorituksen palauttamisesta kuluja riippuu siitä, kenen virheestä liikasuoritus on johtunut. Perintäyhtiö voi vaatia palauttamisesta aiheutuvat kohtuulliset kulut, jos liikasuoritus on johtunut velallisen huolimattomuudesta tai virheestä. Perintäyhtiö ei sen sijaan saa vaatia velalliselta kuluja palauttamisesta aiheutuvasta työstä, jos liikasuoritus on johtunut velkojan tai perintäyhtiön virheestä.
Perintäyhtiö voi jättää liikasuorituksen palauttamatta ja käyttää sen velallisen muiden velkojen maksuun vain silloin, jos velallinen antaa siihen suostumuksensa.
Sinun kannattaa pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun ja pyytää perintäyhtiötä kohtuullistamaan perintäkulujen määrää.
Jos perintäkuluista ei päästä sovintoon ja ne ovat mielestäsi kohtuuttoman suuria, voit riitauttaa ne. Tee riitautus kirjallisesti perintäyhtiölle esimerkiksi sähköpostilla. Ilmoita perintäkulujen määrästä se osa, joka on mielestäsi kohtuuton. Ilmoita myös, miksi perintäkulut ovat mielestäsi kohtuuttomat. Voit pyytää myös selvityksen perintäkulujen muodostumisesta, jotta voit arvioida kulujen kohtuullisuutta.
Perintäyhtiö ei saa jatkaa perintäkulun riidanalaisen osan vapaaehtoista perintää. Sitä osaa, jota ei ole riitautettu, yhtiö voi edelleen periä. Riidaton osa kulusaatavasta täytyy siis maksaa. Riidanalaisen kulusaatavan perinnästä yhtiön täytyy luopua tai asia pitää viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin määrää viime kädessä siitä, ovatko kulut kohtuullisia ja oletko maksuvelvollinen.
Perintälaissa säädetään perintäkulujen enimmäismääristä. Lisäksi perintäkulujen on oltava kohtuullisia ja tarpeellisia. Perintäkulujen kohtuullisuuden arviointiin vaikuttavat perinnän vaatima työmäärä, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja todelliset syntyneet kustannukset. Lisäksi on otettava huomioon muun muassa saatavan suuruus. Kohtuullisuuden arviointi perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan. Ohjeistusta arviointiin löytyy esimerkiksi aluehallintoviraston verkkosivujen valvontapäätösten lyhennelmistä.
Päivitetty:
