Vähiten lentoja lennettiin Varsinais-Suomessa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Lapissa. Eniten lentoja lennettiin Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjanmaan alueilla sekä Meri-Lapin seudulla .
”Alueelliset sääolosuhteet näkyivät lentotoiminnassa, sillä esimerkiksi Varsinais-Suomen, Hämeen ja Satakunnan alueella lentomäärät jäivät selkeästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon”, kertoo pelastusylitarkastaja Anna Mattila Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
Suurin osa tähystyslentotehtävistä, 301, oli oma-aloitteisia tehtäviä. Pelastusviranomaisen pyytämiä savuhavainnon tarkastuslentotehtäviä oli 33. Varsinaisia palohavaintoja tehtiin 78, kun vuotta aiemmin niitä tehtiin 140. Viime vuonna ilmaan noustiin selkeästi useammin, 478 kertaa.
Tähystyslentoja tehdään säännöllisesti 22 reitillä
Metsäpalojen lentotähystys on lentokoneilla tapahtuvaa valvontaa maastopalojen havaitsemiseksi. Toiminnalla pyritään ehkäisemään maastopalojen leviäminen suureksi havaitsemalla ne ajoissa. Tähystyslennot nousevat ilmaan, kun Ilmatieteen laitoksen tuottama maastopalopaloindeksi nousee yli neljän. Maastopaloiksi luokitellaan mm. metsäpalot, ruohikkopalot ja turvetuotantoaluepalot.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävänä on järjestää metsäpalojen lentotähystys koko Suomessa. Lentoja tehdään 22 reitillä säännöllisesti ja riskiperusteisesti huhti-syyskuun välisenä aikana. Lennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys.
Vuonna 2026 metsäpalojen tähystystoiminnan tehtävät siirtyvät sisäministeriölle valtion aluehallinnon uudistuksen myötä. Muutoksella ei ole vaikutusta palveluun, vaan lentotähystystoiminta jatkuu normaalisti.
Lisätietoja:
Pelastusylitarkastaja Anna Mattila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, 050 396 1234
[email protected]