Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden määrä kasvoi hitaasti vuonna 2024

---

Moni työntekijöitä lähettävä yritys laiminlöi edelleen velvollisuutensa ilmoittaa lähetetyistä työntekijöistä työsuojeluviranomaiselle. Edellisten vuosien tapaan valvonnassa havaittiin paljon puutteita lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa. Noin puolet lähettävän yrityksen tarkastuksista johti laiminlyöntimaksun harkintaan. Laiminlyöntimaksuja määrättiin vuonna 2024 noin 322 000 euron edestä.

Tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista ”Työntekijöiden lähettämiseen liittyvä valvonta ja lähettämisilmoitukset vuonna 2024”.

Ilmoitusten mukaan työntekijöitä lähetettiin 48 eri maasta 

Kun ulkomainen yritys lähettää työntekijöitä Suomeen, tulee sen ennen työnteon aloittamista tehdä lähettämisestä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Tieliikenteen alihankinnassa lähettämisilmoitus tulee tehdä EU:n laajuiseen tietojärjestelmään. 

Vuonna 2024 työsuojeluviranomainen vastaanotti yli 21 000 ilmoitusta 48 eri maasta. Ilmoituksia tehtiin 6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu kuitenkin taittui, sillä vuonna 2023 ilmoitusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 11,6 prosenttia. Suurinta kasvu oli Etelä-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa. Eniten ilmoituksia tuli Virosta, Saksasta ja Liettuasta.

Lähetettyjen työntekijöiden määrää Suomessa kuvaa parhaiten yritysten ensimmäisissä ilmoituksissa ilmoitettujen työntekijöiden määrä. Vuonna 2024 se oli noin 32 800. Työntekijämäärässä oli kasvua edellisestä vuodesta noin 2,3 prosenttia. Vuonna 2023 työntekijämäärä kasvoi edellisvuodesta 5,5 prosenttia. Työntekijämäärässä ei siten tapahtunut merkittävää muutosta. 

Tieliikenteen alihankinnassa tehtiin yli 390 000 ilmoitusta 27 eri maasta. 70 % ilmoituksista tehtiin Puolasta ja Liettuasta. Ilmoitusmäärä ei kuitenkaan kuvaa lähettämisen tosiasiallista laajuutta, sillä ilmoitus voidaan tehdä varmuuden vuoksi kuuden kuukauden ajanjaksolle. Tästä syystä ilmoituksia ei voida hyödyntää valvonnan kohdentamisessa. 

Alueelliset erot ulkomaisten työntekijöiden lähettämisessä 

Etelä-Suomessa lähettämisilmoitusten määrä kasvoi lähes 10 prosenttia ja ilmoitettu työntekijämäärä lähes 9 prosenttia. Suurin osa ilmoituksista kohdistuu Uudellemaalle, missä työntekijämäärä kasvoi reilut 13 prosenttia. Etelä-Suomen alueella havaittiin kasvua muilla toimialoilla kuin talonrakennusalalla, jonka ilmoitusten määrä laski edelleen. Talonrakennusalan ilmoitusten osuus on silti Etelä-Suomessa selvästi suurempi kuin muualla Suomessa. 

Itä-Suomessa ilmoitusten määrä laski noin 15 prosenttia ja työntekijämäärä noin 24 prosenttia. Ilmoitusten määrä palautui aikaisempien vuosien tasolle. Itä-Suomeen osuus koko Suomen ilmoituksista kutistui ja oli vain noin 3,4 prosenttia.

Lounais-Suomessa ilmoitusmäärä kasvoi vajaa 6 prosenttia, mutta työntekijämäärä laski lähes 6 prosenttia. Varsinais-Suomessa työntekijämäärä laski noin 20 prosenttia ja Satakunnassa se nousi lähes 30 prosenttia. Ahvenanmaalla työntekijämäärässä oli kasvua peräti 140 prosenttia, mutta määrä oli edelleen pieni. 

Länsi- ja Sisä-Suomessa ilmoitusmäärä ja työntekijämäärä olivat kasvussa. Kasvu oli ilmoitusmäärän osalta 22 prosenttia ja työntekijämäärään osalta 6 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla työntekijämäärä kasvoi peräti 46 prosenttia, mutta aleni Keski-Suomessa lähes 34 prosenttia. 

Pohjois-Suomessa ilmoitusmäärä laski 2,5 prosenttia, mutta työntekijämäärä kasvoi lähes 7 prosenttia. Kasvu oli voimakasta Pohjois-Pohjanmaalla, missä työntekijämäärä kasvoi jopa 145 prosenttia. Kainuussa työntekijämäärä laski lähes 24 prosenttia ja Lapissa peräti 65 prosenttia. Suurin syy muutoksiin oli suurten tehdasprojektien valmistuminen Lapissa 2023 ja Kainuussa tuulivoimalaprojektien valmistuminen. Pohjois-Pohjanmaalla iso tehdasprojekti kohdistui vuodelle 2024. 

Raportissa kerrotaan tarkemmin työsuojeluviranomaiselle ilmoitettujen lähetettyjen työntekijöiden määrät maakunnittain. 

Lain noudattamisessa havaittiin edelleen paljon puutteita

Työsuojeluviranomainen teki Suomessa vuonna 2024 yhteensä 200 työntekijöiden lähettämiseen liittyvää tarkastusta. Keskeinen valvonnan kohde oli se, että ulkomailta Suomeen työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat Suomen lainsäädäntöä lähetettyjen työntekijöiden osalta. Lähettävien yritysten tilaajia valvottiin aiempaa vähemmän.

Eniten toimintaohjeita annettiin ilmoitusvelvollisuudessa havaituista puutteista. Paljon puutteita havaittiin myös palkkauksessa, työaikakirjanpidossa ja lähettämistä koskevien tietojen saatavilla pidossa. 

Tieliikenteen alihankinnan lähettäviä yrityksiä valvottiin aikaisempaa enemmän. Näihin kohdentui yli 30 tarkastusta. Havaitut puutteet koskivat samojen velvollisuuksien laiminlyöntejä kuin muiden lähettävien yritysten osalta. 

Valvonnassa kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota niin sanotun aidon lähettämisen tunnistamiseen. Ulkomaisten yritysten valvonnassa joudutaan välillä selvittämään sitä, onko kyse lähettämisestä vai ovatko henkilöt palkattu suoraan Suomeen. Tältä osin tarkastusten havainnot on vuoden 2024 raportissa nostettu aikaisempaa paremmin esille. 

Noin puolet lähettävän yrityksen tarkastuksista johti laiminlyöntimaksun harkintaan. Yleisin syy laiminlyöntimaksun harkinnalle on edelleen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti. Yhteensä laiminlyöntimaksuja määrättiin vuonna 2024 noin 322 000 euron edestä.

Lisätietoa raportissa

Lue lisää raportista Työntekijöiden lähettämiseen liittyvä valvonta ja lähettämisilmoitukset vuonna 2024 (pfd).

Raportti löytyy myös englanniksi: Enforcement of the posting of workers and notifications of posting in 2024 (pdf). Ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin sivulla Rapporter (Tyosuojelu.fi).