Päihde- ja riippuvuuspalvelujen suunnitelmallinen valvonta tukee hyvinvointialueiden omavalvontaa

---

Aluehallintovirastot (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ovat julkaisseet yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2024–2027. Vuoden 2024–2025 valvonnan painopisteenä on perustason päihde- ja riippuvuuspalveluiden järjestäminen hyvinvointialueilla.

Suunnitelmaperusteisen päihde- ja riippuvuuspalvelujen valvonnan tavoitteena on tukea hyvinvointialueiden omavalvontaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen järjestämisessä. Keskeistä valvonnassa on, onko omavalvonnalla pystytty varmistamaan päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus. 

Perustason päihde- ja riippuvuuspalveluissa resurssit ovat rajalliset – haasteena luoda kaikille saavutettava palvelujärjestelmä

Osana valvontaa hyvinvointialueille tehtiin kysely perustason päihde- ja riippuvuuspalvelujen järjestämisestä.  

Vastausten mukaan hyvinvointialueiden palvelujen organisoiminen ja saavutettavuus poikkeavat toisistaan, sillä osassa hyvinvointialueita on tehty yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi ja organisoimiseksi jo ennen hyvinvointialeuiden aloittamista. Osassa alueista kehittämistyö on alkanut hyvinvointialueiden aloitettua.  

Hyvinvointialueiden vastauksista ilmeni, että perustason päihde- ja riippuvuuspalveluissa resurssit ovat rajalliset. Palveluja on keskitetty hyvinvointialueen suurimpiin kaupunkeihin ja kuntiin ja haasteena on luoda palvelujärjestelmä, joka on kaikkien saavutettavissa. 

Vastausten perusteella omavalvonta on melko uusi asia terveydenhuollossa. Omavalvonnan omaksuminen laajasti osaksi palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaatii vielä työtä hyvinvointialueilla. Lisäksi yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä sekä asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on keskeinen kehittämiskohde. 

Palveluprosessien kuvauksella voidaan tunnistaa aukot palveluissa ja ehkäistä päällekkäisiä toimintoja

Itä-Suomen aluehallintovirasto ohjasi hyvinvointialueita muun muassa siinä, että päihde- ja riippuvuuspalveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla tulee erityisesti ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö asiakkaan palveluiden yhteensovittamisessa. Lisäksi yhtä hyvinvointialuetta ohjattiin päihteidenkäytön varhaiseen puheeksi ottoon ja päihteiden käytön huomioimiseen osana asiakkaan ja potilaan kokonaishoitoa myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 

Aluehallintovirasto ohjasi yhtä hyvinvointialuetta saattamaan yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat lain mukaisiksi. Aluehallintovirasto piti tärkeänä, että palveluprosessit kuvataan, jolloin voidaan tunnistaa aukot palveluissa ja ehkäistä päällekkäisiä toimintoja.

Aluehallintovirasto totesi päätöksissään, että hyvinvointialueen tulee huolehtia päihdepalvelujen kattavasta ja tarpeenmukaisesta saatavuudesta koko hyvinvointialueella. 

”Hyvinvointialueen tulee huolehtia, että päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat saavutettavia ja vastaavat alueen ihmisten tarpeita”, korostaa sosiaalihuollon ylitarkastaja Mari Metsävainio Itä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Matalan kynnyksen palvelut ovat merkityksellisiä ja mahdollisesti ensimmäisiä palveluja, joihin henkilö hakeutuu saamaan apua päihde- ja riippuvuusongelmiinsa”, toteaa Metsävainio.

Kyselyn vastausten perusteella aluehallintovirasto katsoi, ettei valvonnan jatkamiselle ole perusteita. Kaikilla hyvinvointialueilla jatkuu myös päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittäminen. 

Lisätietoja

sosiaalihuollon ylitarkastaja Mari Metsävainio, p. 0295 016 000 (vaihde), [email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto 

Lisätietoa valvontaohjelmasta ja omavalvonnasta

• Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma (valvira.fi)
• Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien omavalvonta (valvira.fi)