
Aluehallintovirastot: Hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvonnassa eroavaisuuksia
Aluehallintovirastot valvoivat viime vuonna valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvontaa. Valvonnassa havaitut keskeisimmät johtopäätökset olivat, että pelastustoimen omavalvontaa on toteutettu monella tavalla, ja että pelastustoimen omavalvonta on edennyt hyvin eritahtisesti hyvinvointialueittain.
Pelastustoimen järjestämistä koskeva laki astui voimaan, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta. Uuden voimaan tulleen pelastustoimen järjestämislain mukaan hyvinvointialueiden pelastustoimille säädettiin tehtäväksi varmistaa omavalvonnalla pelastustoimen tehtävien ja palveluiden lainmukainen hoitaminen sekä laatia järjestämisvastuulleen kuuluvista pelastustoimen tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma.
Valvontaa varten perustetun valvontaryhmän tarkoituksena on ollut selvittää, miten pelastustoimen omavalvontaohjelmat on laadittu ja toteutettu hyvinvointialueilla, ja miten pelastustoimen omavalvonnasta on raportoitu vuoden 2023 osalta hyvinvointialueilla. Lisäksi selvitettiin, miten pelastustoimen omavalvonnan julkisuus toteutuu ja miten sitä on edistetty. Valvonta toteutettiin pääosin asiakirjavalvontana perehtymällä muun muassa hyvinvointialueiden omavalvontaohjelmiin, palvelutasopäätöksiin, vuosittaisiin selvityksiin sekä muuhun julkiseen aineistoon.
Omavalvonnan raportoinnissa haasteita
Selvityksen yksi keskeisistä havainnoista osoittaa, että pelastustoimen omavalvontaohjelma on useissa hyvinvointialueissa sisällytetty osaksi hyvinvointialueen yleistä omavalvontaohjelmaa, mutta raportointi on puutteellista. Vuotta 2023 koskevaa omavalvonnan julkista raportointia ei ole saatavilla monilla alueilla, ja vaikka raporttien julkaisu on suunniteltu tapahtuvaksi kolmen tai neljän kuukauden välein verkkosivuilla, tämä toteutuu vain harvoin. Lisäksi alueilla on eroja siinä, mistä raportteja voi löytää. Lain edellyttämää julkisuutta ei siten saavuteta, ja tiedon luokittelun eriarvoisuus eri alueilla vaikeuttaa raportointia.
Käytetystä aineistosta käy myös ilmi, että hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä pelastustoimelle asetetut uudet velvollisuudet, kuten omavalvonta, eivät ole lisänneet henkilöstön määrää kaikilla pelastuslaitoksilla. Tämä on vaikuttanut omavalvontaohjelmien laadintaan ja aikatauluihin. Resurssierot ja omavalvonnan rakentumisen vaihtelevuus näkyvät raportoinnissa, ohjelmien saatavuudessa verkkosivuilla, julkisuuden edistämisessä, omavalvontasuunnitelmien laadussa ja tietojärjestelmähankinnoissa.
Tavoitteena sisällöllinen yhtenevyys
Pelastustoimen omavalvonnan lyhyen aikavälin kehittämistarpeet liittyvät siihen, että kaikille hyvinvointialueille saadaan lain edellyttämät omavalvontaohjelmat ja niiden julkisuus nostetaan vaaditulle tasolle. Tavoitteena on julkaista omavalvontaohjelmat ja -raportit alueiden verkkosivuilla. Keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteena on sisällöllinen yhtenevyys omavalvonnassa eri alueiden välillä, mikä edellyttää valvontaa ja ohjausta hyvinvointialueille.
Lue lisää hyvinvointialueiden omavalvonnasta pelastusylitarkastajien Jari Valtasen ja Mira Leinosen blogitekstistä: Hyvinvointialueiden pelastustoimen omavalvonta kaipaa terävöittämistä.
Yhteyshenkilöt
pelastusylitarkastaja Ari Seppälä, puh. 0295 017 349
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
pelastusylitarkastaja Jarno Soisalo, puh. 0295 016 628
Itä-Suomen aluehallintovirasto
pelastusylitarkastaja Valtteri Korhonen, puh. 0295 016 114
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
pelastusylitarkastaja Vesa Hällfors, puh. 0295 018 177
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
pelastusylitarkastaja Jari Valtanen, puh. 0295 018 056
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
pelastusylitarkastaja Mira Leinonen, puh. 0295 016 572
[email protected]
Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.