Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon, joka aloittaa toimintansa 1.1.2026. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat tehtävämme siirtyvät Ruokavirastoon ja kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.
Lue lisää: Valtion aluehallinnon uudistus
Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto tai koulutus. Hyvinvointialueet toimittivat selvityksensä aluehallintovirastolle joulukuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Tammikuussa aluehallintovirasto pyysi täydennyksiä selvityksiin, mukaan lukien päätökset pelastusviranomaisten määräämisestä.
Pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö on pääosin toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa. Määräaikaisuuksia esiintyy erityisesti miehistötehtävissä, joihin kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita ei aina löydy, mikä on johtanut poikkeuksiin kelpoisuusvaatimuksista. Päällystötehtävissä poikkeamat liittyvät useimmiten sijaisuuksiin.
Valtaosalla päätoimisesta henkilöstöstä ja pelastustoiminnan johtajista on pelastuslaissa vaadittu tutkinto. Poikkeustapaukset koskevat lähinnä päällystöopiskelijoita, joiden tutkinto on vielä kesken. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisen henkilöstön koulutus vastaa pääosin Pelastusopiston opetussuunnitelmaa, mutta joitain puutteita esiintyy yksikön- ja ryhmänjohtajina sekä palokunnan päällikköinä toimivien osalta.
Pelastuslaitosten tehtävänimikkeet eivät vastaa sisäministeriön suositusta, joka suosittelee sukupuolineutraaleja nimikkeitä, kuten pelastaja ja pelastusryhmänjohtaja.
Aluehallintoviraston valvonnassa ei ole ilmennyt merkittäviä puutteita pelastushenkilöstön kelpoisuuksissa. Aluehallintovirasto korostaa muutamia keskeisiä asioita hyvinvointialueiden pelastustoimen kehittämiseksi. Päätoimisen henkilöstön osalta on tärkeää, että heillä on pelastuslaissa säädetty tutkinto, sillä pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön erityisten kelpoisuusvaatimusten perusteluina ja taustalla vaikuttaa työturvallisuuslaissa mainittu erityistä vaaraa aiheuttava työ. Poikkeuksia voidaan tehdä vain erityisestä syystä ja tapauskohtaisesti.
Pelastustoiminnan johtajilta vaaditaan erityisten kelpoisuusehtojen lisäksi riittävä perehdytys tehtäväänsä. Pelastustoiminnan johtajana toimivien on oltava virkasuhteessa ja nimettyjä pelastusviranomaisiksi. Tutkintoaan vielä suorittavien opiskelijoiden käyttäminen johtajina ei ole lain- eikä tarkoituksenmukaista. Hyvinvointialueiden pelastustoimen on myös varmistettava, että johtajilla on asianmukaiset sijaisjärjestelyt, ja että sijaiset ovat riittävän osaavia ja perehdytettyjä tehtäviinsä.
Sivutoimisella henkilöstöllä sekä sopimuspalokunnan jäsenillä tulee niin ikään olla tehtäviensä edellyttämä koulutus. Tämä vaatimus perustuu pelastuslain lisäksi työturvallisuuslain säännöksiin erityistä vaaraa aiheuttavasta työstä samoin, kuin päätoimisen henkilöstön osalta. Esimerkiksi sammutusmiesharjoittelijoita ei tule käyttää pelastustehtävissä, koska heidän koulutuksensa ei ole riittävä turvallisuuden takaamiseksi.
Lisäksi aluehallintovirasto suosittelee, että sopimuspalokuntien henkilöstön tietoja hallinnoitaisiin esimerkiksi turvallisuusosaamisen hallintajärjestelmässä (HAKA) tai vastaavassa järjestelmässä. Tämän avulla henkilöstön tiedot pysyisivät ajan tasalla ja olisivat nopeasti saatavilla tarpeen vaatiessa.
Lue koko selvitys pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kelpoisuudesta.
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
