Helsingin hovioikeus tuomitsi yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle sakkoja työsyrjinnästä

Yhdistyksen toiminnanjohtajan esihenkilönä toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja oli toistuvasti ja pitkäkestoisesti muun muassa solvannut, pilkannut ja mustamaalannut yhdistyksen toiminnanjohtajaa tämän vammaisuuden perusteella yhdistyksen työntekijöille, hallituksen jäsenille ja entisille hallituksen jäsenille toiminnanjohtajan olematta paikalla. Puheenjohtaja oli myös syyllistänyt perusteettomasti toiminnanjohtajaa erään työntekijän lähtemisestä. 

Hovioikeuden mukaan hallituksen puheenjohtajan menettelyn tarkoituksena on ollut luoda hallitukselle ja työyhteisön jäsenille valheellinen käsitys siitä, ettei toiminnanjohtaja vammansa vuoksi selviytyisi työstään. Hovioikeuden mukaan kysymys on ollut myös halventavan ja nöyryyttävän ilmapiirin luomisesta, mitä itsessään voidaan pitää työntekijän asettamisena epäedulliseen asemaan. 

Menettelylle ei ollut asiallista ja painavaa syytä

Hovioikeus katsoi, että toiminnanjohtaja on epäasiallisella kohtelulla asetettu objektiivisesti arvioiden epäedulliseen asemaan verrattuna muihin yhdistyksen palveluksessa olleisiin henkilöihin ja niihin työntekijöihin, joita muut työnantajat kohtelevat lainmukaisesti ja tasapuolisesti. Tapauksessa ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö pilkkaaminen, solvaaminen ja mustamaalaaminen olisi osaltaan johtunut toiminnanjohtajan vammasta. Mitään asiallista, painavaa syytä tällaiselle menettelylle ei esitetty.

Toiminnanjohtaja on tehnyt häirintäilmoituksen hallituksen puheenjohtajan menettelystä, minkä jälkeen yhdistyksen hallitus on päättänyt ottaa toiminnanjohtajalta pois esihenkilötehtävät. Johtosääntöön on myös tehty muutoksia, jotka hovioikeuden mukaan ovat nimellisesti olleet samoja kaikille, mutta muutokset ovat tosiasiallisesti kohdistuneet toiminnanjohtajan tehtäviin eväten toiminnanjohtajalta osallistumisen yhdistyksen hallituksen kokouksiin ja esityslistojen tekemisen. 

Hovioikeuden mukaan hallituksen puheenjohtaja on ammatillisen toiminnan tai siihen rinnastettavan seikan perusteella tältä osin asettanut toiminnanjohtajan epäedulliseen asemaan verrattuna sellaisiin työntekijöihin, joita muut työnantajat kohtelevat lainmukaisesti ja tasapuolisesti. Hovioikeus on katsonut, että toiminnanjohtajan tekemä häirintäilmoitus hallituksen puheenjohtajan menettelystä on ollut vähintäänkin osasyynä tehtävien poistamiseen. 

Hovioikeuden mukaan, vaikka työtehtävien pois ottaminen olisikin perustunut hallituksen puheenjohtajan vetoamalla tavoin työnantajan direktio-oikeuden käyttöön, ei toiminnanjohtajan ole näytetty kuormittuneen työtehtäviensä vuoksi niin, että käsillä olisi sen perusteella ollut asiallinen, painava syy ottaa työtehtäviä pois. Esihenkilötehtävien pois ottamisella ei voisi olla myöskään työturvallisuusvelvoitteista johtuvaa asiallista ja painavaa syytä ottaen huomioon, että hallitukselle tehty ilmoitus on koskenut hallituksen puheenjohtajan toiminnanjohtajaan kohdistamaa häirintää. 

Hallituksen puheenjohtaja vastuuasemassa työnantajan edustajana

Häirintäilmoituksen tekemisen jälkeen yhdistyksen hallitus on päättänyt, ettei hallituksen puheenjohtaja enää ole toiminnanjohtajan esihenkilö. Hovioikeus katsoi, että yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on hallituksen jäsenenä ja hallituksen puheenjohtajana toiminut rikoslain 47 luvun 7 pykälän mukaisessa vastuuasemassa työnantajan edustajana myös sinä aikana, kun hän ei enää ole ollut toiminnanjohtajan esihenkilö.

Hovioikeus katsoi tulleen näytetyksi hallituksen puheenjohtajan osallistuneen hallituksen päätöksentekoon siten, että rikosvastuu voidaan kohdistaa hallituksen puheenjohtajaan.
 
Hovioikeus on katsonut kysymyksen olleen yksi tekokokonaisuus ja näin ollen yksi työsyrjintärikos. Lisäksi hovioikeus on katsonut hallituksen puheenjohtajan syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Työsuojelun juristi Lotta Lax Etelä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että yhdistyksen toimiessa työnantajana yhdistyksellä on samat vastuut ja velvoitteet työnantajana kuin muillakin työnantajilla. Työnantajana toimivan yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat rikoslain 47 luvun 7 pykälän mukaisessa vastuuasemassa työnantajan edustajana.

Helsingin hovioikeuden tuomio, asianumero R 22/1901. Tuomio ei ole lainvoimainen.