Yhteisenä toiveena alueellisen tilannekuvatoiminnan nopea kehittäminen – Itä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui

---

Kokouksen pääteemana oli tulevien elinvoimakeskusten valmistelu sekä varautumisen alueellisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämistarpeet. 

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen esitteli 1.1.2026 aloittavien elinvoimakeskusten valmistelun tilannetta. Elinvoimakeskuksia tulee olemaan yhteensä kymmenen. Elinvoimakeskukset hoitavat monipuolisia tehtäviä, jotka liittyvät elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Itä-Suomen alueella tulee toimimaan Itä-Suomen elinvoimakeskus. Alueellinen muutosryhmä on asetettu virastoa valmistelemaan, työtä koordinoi muutoskoordinaattori. Tehtävien osalta Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta on muodostumassa varsin vahva, totesi Ari Niiranen. 

Varautumiseen liittyvät ELY-keskusten nykyiset valmius- ja varautumistehtävät siirtyvät muutoksessa substanssitehtävien mukana elinvoimakeskuksille, 1.1.2026 perustettavalle Lupa- ja valvontavirastolle sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille, kertoi Ari Niiranen.

Alueellinen tilannekuvatoiminta vaatii joutuisaa kehittämistä

Valmiustoimikunta keskusteli alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittämistarpeista. On tarvetta tunnistaa varautumisen eri tasot, roolit ja yhteistyön tarpeet. Valmiustoimikunnan yhteinen toive on, että alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnan kehittäminen etenee nyt joutuisasti.

Asiaa on tosiaan tärkeää viedä valtakunnallisten ja alueiden toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti ja tehokkaasti eteenpäin, totesi valmiustoimikunnan puheenjohtajana toimiva Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Markku Tervahauta.

Sisäministeriö sekä valtiovarainministeriö on kesäkuussa 2024 käynnistänyt alueellisen varautumisen yhteistyön ja tilannekuvatoiminnon kehittämishankkeen ajalle 15.8.2024 – 30.8.2525. Hankkeen tehtävänä on selvittää ja arvioida, miten varautumisen alueellista yhteistyötä, koordinaatiota ja alueellista tilannekuvatoimintaa tulisi uudistaa niin, että se tukisi varautumista sekä häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa mahdollisimman tehokkaasti.

Lisätietoa kehittämishankkeesta sisäministeriön verkkosivuilla. 

Valmiustoimikunta keskusteli myös Itä-Suomen valmiustoimikunnan toiminnan painopisteistä vuonna 2025. Painopisteitä tulevat olemaan alueellisen tilannekuvan kehittäminen sekä Itä-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan toiminnan järjestäminen, kun valmiustoimikunnan koordinointivastuu siirtyy tulevalle Lupa- ja valvontavirastolle vuoden 2026 alussa. 

Pelastusylitarkastaja Esa Ahlberg kertoi valmiustoimikunnalle alustavaa palautetta lokakuussa pidetystä SAVO24-valmiusharjoituksesta. Valmistoimikunta totesi, että harjoitustoiminta eri muodoissaan on tärkeää ja erilaisia yhteistyön muotoja on hyvä edistää myös tulevien harjoitusten osalta.

Itä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2025 puolella helmikuussa.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä. 

Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä hyvinvointialueet. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat Itä-Suomen alueelta.

Lisätietoja

ylijohtaja Markku Tervahauta, p. 0295 016 000 (vaihde)
pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen, p. 0295 016 884
[email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto