Kunnat käyttävät liikuntatoimeen aiempaa enemmän rahaa
Kunnat käyttävät entistä enemmän rahaa liikuntapalveluiden järjestämiseen. Liikuntatoimen kokonaismenot olivat noin 206 euroa per asukas vuonna 2022. Asukasta kohden kokonaismenot ovat kasvaneet eniten Itä- ja Lounais-Suomessa. Kunnat joutuvat tinkimään eniten ohjatusta liikunnasta ja uudeksi säästökohteeksi on noussut liikuntaneuvonta, selviää aluehallintovirastojen selvityksestä.
Aluehallintovirastojen vuoden 2023 peruspalvelujen arvioinnissa selvitettiin kuntien liikuntapalveluiden resurssointia. Selvityksen mukaan kunnat käyttivät vuonna 2022 liikuntapalvelujen tuottamiseen yhteensä 1,1 miljardia euroa. Kokonaismenot kasvoivat vuodesta 2015 lähes 187 miljoonaa euroa. Liikuntatoimen kokonaismenot olivat asukasta kohden keskimäärin 206 euroa vuonna 2022, kun vuonna 2015 ne olivat noin 174 euroa asukasta kohden.
”Eniten kokonaismenot kasvoivat Itä- ja Lounais-Suomessa”, kertoo suunnittelija Lauriina Aninko-Takkunen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Kokonaisinmenot koostuvat sekä investointimenoista että toimintamenoista, joista jälkimmäiset olivat yli 835 miljoonaa euroa vuonna 2022. Toimintamenojen kasvu asukasta kohden on ollut nopeinta Lapissa. Yleisesti toimintamenojen kasvu asukasta kohden oli merkittävästi suurempaa taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Kasvu selittyy suurimmalta osalta väestömäärän laskulla.
Puolet kunnista arvioi resurssiensa riittävän kohtalaisesti
Hieman yli puolet kunnista arvioi, että resurssit riittävät liikuntapalvelujen tuottamiseen kohtalaisesti. Puutteellisten resurssien vuoksi kunnat ovat joutuneet karsimaan liikuntapaikkojen kunnossapidosta, ohjatusta liikuntatoiminnasta ja investoinneista.
”Aiempaan kyselyyn verrattuna uudeksi säästökohteeksi oli noussut liikuntaneuvonta, joka on kuntalaisten terveyttä edistävä hyvinvointipalvelu”, kertoo Aninko-Takkunen.
Kuntien liikuntapalveluiden henkilöstöresursseissa ei ollut tapahtunut isoa muutosta, vaan henkilöstön määrässä oli pientä kasvua verrattuna vuoteen 2015. Sen sijaan entistä useampi kunta hyödyntää ostopalveluja liikuntapalvelujen tuottamiseen. Kunnat hankkivat useimmin ostopalveluna liikuntapaikkojen hoitoa ja kunnossapitoa, liikunnanohjauspalveluja ja kuljetuspalveluja.
Kuntien liikuntaseuroille myöntämien avustusten määrä kääntyi laskuun vuonna 2022. Yhdistyksille myönnettiin avustuksia noin 65 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Avustaminen on vähentynyt eniten Etelä-Suomessa.
Liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on luoda liikunnalle yleisiä edellytyksiä paikallisella tasolla. Tämä sisältää niin liikuntapalvelujen järjestämisen, kansalaistoiminnan tukemisen sekä liikuntapaikkojen rakentamisen kuin ylläpitämisen.
”Laki antaa kunnille mahdollisuuden toteuttaa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla. Jatkossa tulisi määritellä kunnallisten liikuntapalvelujen suositeltava tavoitetaso, johon jokaisen kunnan tulisi organisoitumistavasta ja palvelujen järjestämistavasta riippumatta pyrkiä”, toteaa Aninko-Takkunen.
Peruspalvelujen arviointi pähkinänkuoressa
Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan sitä, ovatko peruspalvelut saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Arviointi tehdään joka toinen vuosi. Ministeriöt määrittelevät arviointikohteet ja ne vaihtelevat vuosittain. Vuoden 2023 arviointikohteet ovat:
- Opetustoimi: joustava perusopetus ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
- Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore: kulttuuripalvelut
- Kirjastotoimi: lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa
- Nuorisotoimi: Kunnallisen nuorisotyön saatavuus
- Liikuntatoimi: Kuntien liikuntapalvelujen resurssointi
Arvioinnin tulokset julkaistaan syksyllä 2024. Lisätietoa avi.fi-verkkosivuilla: Peruspalvelujen arviointi.
Lisätietoja:
Suunnittelija Lauriina Aninko-Takkunen, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 0295 016 319, [email protected]
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.