Sulatusuuni räjähti ja työntekijöiden päälle roiskui sulaa terästä – päiväsakkoja ja yhteisösakko

Käräjäoikeuden käsiteltävänä ollut asia tuli ilmi tutkittaessa syyskuussa 2022 Tampereella tapahtunutta työtapaturmaa. Tapaturma sattui, kun induktiosulatusuunissa ollut kuuma sula terä pääsi tunkeutuman uunin vuorauksen läpi vesijäähdytteiselle jäähdytyskelalle, jolloin sulan teräksen ja veden kohtaaminen aiheutti räjähdyksen. Räjähdyksen johdosta sulaa terästä roiskui kahden työntekijän päälle.

Syytteen mukaan yhtiön toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö, operatiivinen johtaja sekä yhtiön laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaava päällikkö olivat rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä laiminlyömällä koneen vaarojen selvittämisen ja niiden merkityksen arvioinnin, koska induktiosulatusuunille ei ollut tehty konekohtaista vaarojen arviointia eikä vaarojen poistamiseksi ollut ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin. Työpaikalla ei myöskään ollut suunniteltu turvallisia työmenetelmiä sulatossa induktiouunin käytössä mahdollisesti sattuvia poikkeamatilanteita varten. Lisäksi työntekijöitä oli ohjeistettu tapaturmaan johtaneessa vikatilanteessa irrottamaan maasulun valvonnan kaapeli, joka oli ainoa uuninvalmistajan uuniin rakentama valvontakeino.

Asiassa oli kyse myös siitä, oliko yhtiön laadusta, terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaava päällikkö lain tarkoittama työnantajan edustaja. Rikoslain työnantajan edustajan määritelmän mukaan työnantajan edustajalla tarkoitetaan työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsenen lisäksi sitä, joka työnantajan sijasta johtaa ja valvoo työtä. Vastuun jakamiseen liittyen käräjäoikeus viittasi työturvallisuuslain esitöihin ja totesi, että tärkeimpänä vastuuaseman tunnusmerkkinä on jonkin asteinen esimiesasema, jonka olemassaolo ratkaistaan henkilön tosiasiallisten tehtävien ja päätäntävaltuuksien eikä esimerkiksi ammattinimikkeen perusteella. Asiassa oli riidatonta, ettei kyseisellä päälliköllä ollut suoria alaisia. Hänen vastuunsa osalta käräjäoikeus perusti ratkaisunsa siihen, että yhtiössä vastuut oli jaettu osaamisen perusteella, ja että asiassa saadun selvityksen perusteella kyseinen päällikkö vastasi uunin vaarojen arvioinnista ja sen käytön suunnittelusta sekä ohjeistusten laadinnasta. Lisäksi päälliköllä oli ollut oikeus antaa työntekijöille ohjeita ja määräyksiä. Hän oli myös antanut tapaturmatilanteessa määräyksen ottaa maasulun valvonnan kaapeli irti. 

Kaikki vastaajat kiistivät oikeudessa syyllisyytensä ja vaativat syytteiden hylkäämistä. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet tuotantopäällikön ja operatiivisen johtajan osalta, mutta katsoi yhtiön terveydestä ja turvallisuudesta ja ympäristöasioista vastaavan päällikön syyksi sen, ettei kyseistä koneen vaaraa ollut selvitetty eikä siten ollut laadittu myöskään suunnitelmaa sulkuhälytystilannetta varten. Lisäksi käräjäoikeus katsoi kyseisen päällikön ja yhtiön toimitusjohtajan olleen vastuussa siitä, että työntekijöitä oli ohjeistettu vastoin laitevalmistajan kieltoa irrottamaan maasulkukaapeli. 

Koneen vaarojen selvityksessä on huomioitava myös poikkeustilanteet

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan tulee ottaa työvälineen vaarojen selvityksessä huomioon myös poikkeustilanteet, kuten koneen turvajärjestelmän antamat hälytykset. Työnantajan tulee suunnitella ennakkoon niiden varalta turvalliset toimintatavat.

”Valmistajan työvälineeseen suunnittelemia turvalaitteita ei saa poistaa eikä tehdä toimimattomiksi”, korostaa juristi Sari-Anne Salminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 17.10.2024, ratkaisunumero 1020 6411, R 758/2024/3968. Tuomio ei ole lainvoimainen.