Suomi on luokiteltu rabieksesta vapaaksi maaksi noin 30 vuotta sitten. Rabiekseen voi sairastua mikä tahansa nisäkäslaji, lemmikeistä erityisesti koirat ja kissat. Lepakkorabiesta voi esiintyä, vaikka maa olisikin luokiteltu rabiesvapaaksi, kuten Suomi. Rabiekseen sairastuneelle ihmiselle ei ole tehokasta hoitoa, vaan tartunta johtaa lähes aina kuolemaan.
Aasiassa ja Afrikassa kuolee 100 000 ihmistä rabiekseen vuosittain. Turistialueilla, kuten Thaimaassa ja Intiassa, voi esiintyä rabiesta esimerkiksi kulkukoirilla ja apinoilla. Euroopassa rabiesta esiintyy eniten Venäjällä, Turkissa ja Itä-Euroopan maissa.
Kun koira matkustaa, tulee sillä olla mikrosiru asennettuna, asianmukaiset asiakirjat (lemmikkieläinpassi), ja niissä asianmukaiset merkinnät muun muassa raivotautirokotuksesta, loishäätölääkityksestä sekä tarvittaessa muistakin tutkimuksista, kuten raivotautivasta-aineista. Jos matkustuksen luonne on kaupallinen (koira ei matkusta omistajan kanssa tai tarkoituksena on koiran siirto uudelle haltijalle), vaaditaan matkustavalta koiralta lisäksi, että eläinlääkäri on tehnyt koiralle terveystarkastuksen ja myöntänyt sille terveystodistuksen (nk. traces-todistus). Loishäätölääkitys hieman ennen Suomeen palaamista on monista maista pakollinen, ja siitä tulee olla eläinlääkärin merkintä passissa.
Aluehallintovirastot muistuttavat huolellisuudesta, kun koiria siirretään maasta toiseen. Tulevan omistajan tulee aina varmistaa eläimen hyvinvointi, vaatia nähtäväksi asiakirjat ja selvittää mahdollisuuksien mukaan eläimen taustat sekä tehdä sopimukset kirjallisina. Huolellisella varmistamisella turvataan sekä tulevan omistajan ja muiden läheisten, että eläimen terveys ja turvallisuus.
Maailman rabiespäivää vietetään joka vuosi 28. syyskuuta. Tämä päivä valittiin Louis Pasteurin kuolinpäivän mukaan, koska hän kehitti ensimmäisen tehokkaan rabiesrokotteen.