Aluehallinnon muutokset ja yhteinen varautuminen Itä-Suomen valmiustoimikunnan pääteemana

---

Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastus- ja turvallisuuspalveluiden toimialajohtaja Jukka Koponen toivotti valmiustoimikunnan tervetulleeksi pelastuslaitoksen uusiin, huhtikuussa 2024 käyttöön otettuihin tiloihin Kuopion Neulamäessä.

Melkoista toimeliaisuutta on varautumiseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa meneillään laajasti tällä hetkellä eri puolilla Suomea. On hyvä, että on paljon toimeliaisuutta, mutta on tärkeää huolehtia myös siitä, että eri hankkeet keskustelevat keskenään, totesi ylijohtaja Markku Tervahauta avatessaan kokouksen. Varsinainen operatiivinen toimintahan on yleensä kuitenkin alueellisissa käsissä, joten alueellista näkökulmaa ei tule uudistuksissa unohtaa.

Valtion aluehallinto uudistuu – vaikutukset yhteiseen varautumiseen

Itä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtaja Joni Henttu kertoi valmiustoimikunnalle uuden valtion Lupa- ja valvontaviraston (LVV) valmistelusta, painottaen tulevan viraston varautumistehtävien valmistelua.

Hallituksen esitys valtion aluehallinnon uudistuksesta on ollut laajalla lausuntokierroksella kesäkuusta lähtien ja tavoitteena on, että uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2026. Lisätietoa hankkeesta valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Miten valmistelussa huomioidaan vallitseva turvallisuustilanne? Mitä ovat tulevat yhteistyörakenteet ja kuinka lähdetään yhteensovittamaan varautumista erilaisilla alueilla? Kuinka varmistetaan valtakunnallisesti riittävän yhtenevät toimintamallit, kysyi Joni Henttu yhteistä keskustelua viritellen. 

Keskustelussa todettiin, että huolta herättää toimintojen päällekkäisyys ja on tärkeää, että toimivia rakenteita ei sotketa. Mutta ei ole huono asia, että yhteistoiminta-alueilla on myös alueellista syvyyttä. Operatiivisissa tilanteissa maakunnalliset kokoonpanot toimivat, mutta varautumisen isompi kuva on hyvä ottaa huomioon myös. Useita tasoja tarvitaan ja kaikki tasot voivat tuottaa yhteiseen varautumiseen lisäarvoa. Myös tulevaisuudessa valmiustoimikunnalla tai vastaavalla maakuntaa laajemmalla kokoonpanolla on tärkeä rooli yhteisen tilannekuvan ja tilanneymmärryksen luomisessa.

Tilannekatsauksessaan valmiustoimikunta totesi, että turvallisuustilanne Itä-Suomessa on vakaa. Viranomaisyhteistyö jatkuu tiiviinä. Turvallisuusympäristöä sekä siinä tapahtuvia muutoksia seurataan ja tarvittavaa tilannekuvaa jaetaan viranomaisten kesken. Kokonaiskuvan ylläpitämiseksi on tärkeää, että kriittisen infrastruktuuriin liittyvistä poikkeuksellista havainnoista ilmoitettaisiin viranomaisille matalalla kynnyksellä.

Pelastusylitarkastaja Esa Ahlberg kertoi valmiustoimikunnalle Itä-Suomen aluehallintoviraston viikolla 36 järjestämästä POKA24-valmiusharjoituksesta Pohjois-Karjalan alueella. Harjoitus toteutetaan samaan aikaan Kainuun prikaatin järjestämän paikallispuolustusharjoituksen kanssa. SAVO24-valmiusharjoits aktivoituu Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla lokakuussa. Harjoitusten tavoitteena on kehittää väestönsuojelun valmiutta, poikkeusoloihin varautumista ja valmiussuunnittelua väestön siirtämisen varalle.

Itä-Suomen valmiustoimikunta kokoontuu seuraavan kerran marraskuussa.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä. 

Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä hyvinvointialueet. Alueellisessa valmiustoimikunnassa on mukana varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat Itä-Suomen alueelta.

Lisätietoja

ylijohtaja Markku Tervahauta, p. 0295 016 801
johtaja Joni Henttu, p. 0295 017 364
[email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto