Marjanviljelijälle sakkoja työsyrjinnästä ja työaikasuojelurikoksesta

Vastaajana ollut työnantaja oli kesällä 2020 teettänyt 11 asianomistajana olleilla työntekijällä tilallaan mansikan- ja vadelmanpoimintaa. Työntekijöille oli maksettu poimittujen kilojen perusteella urakkapalkkaa, joka oli huonon satokauden takia ollut liian alhainen. Työntekijöiden ansiot olivat jääneet jo normaalilla työajalla alle puoleen siitä, mitä he olisivat työehtosopimuksen mukaisella minimipalkalla ansainneet. Työntekijät olivat tehneet oman kertomansa mukaan yli 11 tunnin pituisia päiviä saamatta ylityökorvauksia. Työnantaja ei ollut pitänyt työaikakirjanpitoa työntekijöiden todellisista tehdyistä työtunneista, vaan taulukkoon oli kirjattu kaikille työntekijöille päivittäin sama työn aloitus- ja lopetusaika. Asianomistajat ovat olleet ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat puhuneet ainoastaan albanian kieltä. Asianomistajien taloudellinen asema on ollut heikko ja he olivat joutuneet ottamaan lainaa ostaakseen matkaliput Suomeen.

Käräjäoikeus totesi, että vastaajana ollut yrittäjä oli työnantajana syrjinyt ulkomaalaisia mansikan- ja vadelmanpoimijoita kansalaisuuden ja kielen perusteella. Syrjintä ilmeni epäedullisena palkkauksena ja työaikoina verrattuna työntekijöihin, jotka työskentelevät työehtosopimusta noudattavan työnantajan palveluksessa, eikä tähän ollut hyväksyttävää syytä. Työnantajan asianomistajille maksama urakkahinta poimintatyöstä oli ollut liian alhainen. Työntekijät eivät olleet päässeet huonon satokauden vuoksi poiminnalla sellaisiin urakka-ansioihin, mitä alalla noudatettava yleissitova maaseutuelinkeinojen työehtosopimus olisi edellyttänyt. Työntekijöille olisi tullut maksaa tuntipalkan mukainen takuupalkka työstään. Oikeudessa kiisteltiin siitä, oliko työnantajalla tarkoitus maksaa puuttuva takuupalkka työn päättyessä vai ei. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi ennen asianomistajien poistumista pyrkinyt maksamaan heille työehtosopimuksen mukaiset palkat. Työnantaja maksoi myöhemmin puuttuvat palkat, minkä oikeus otti huomioon lieventävänä seikkana tuomiossaan.

Vastaaja oli ensisijaisesti syytteessä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Käräjäoikeus katsoi, että vastaaja käytti hyväkseen asianomistajien taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa sekä tietämättömyyttä työnantajan velvollisuuksista ja omista oikeuksistaan. Työaikojen kirjaamisen puute ja maksamattomien palkkojen määrän suuruus ei ollut käräjäoikeuden mielestä kuitenkaan sellaista, että kysymys olisi ollut kiskonnantapaisen työsyrjinnän edellyttämästä huomattavan epäedullisesta asemasta, minkä vuoksi tuomio tuli työsyrjinnästä. Koska työaikakirjanpitoa ei ollut pidetty siten, että siitä olisi näkynyt todelliset tehdyt työtunnit työntekijöittäin ja ylityötunnit eroteltuina, tuomio tuli myös työaikasuojelurikoksesta.  

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoo alueellaan ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen toteutumista marjatiloilla. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan on noudatettava vähintään yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista. Mikäli edellytyksiä urakka-ansion toteutumiselle ei ole, työnantajalla on joko mahdollisuus nostaa urakkataksaa tai siirtää työntekijät suorittamaan poimintaa aikapalkalla. Työaikakirjanpitoa tulee pitää myös urakalla tehtävässä poimintatyössä ja se on oleellisen tärkeää sen takia, että työnantaja pystyy sen avulla seuraamaan, onko käytetty urakkahinnoittelu työehtosopimuksen suuruinen.

Etelä-Savon käräjäoikeus tuomio R 24/127887, asianro R 22/381

Tuomio ei ole lainvoimainen