Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ohjaus- ja arviointikäynneissä korostuivat palvelujen aktiivisen kehittämisen toimenpiteet
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toteutti toukokuussa 2024 kullekin toimialueensa viidelle hyvinvointialueelle ohjaus- ja arviointikäynnin. Käynneillä keskusteltiin neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuudesta ja kehittämistoimenpiteistä, henkilöstön riittävyydestä sekä hyvinvointialueella käynnissä olevista toimenpiteistä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi.
Aluehallintoviraston toteuttamilla ohjaus- ja arviointikäynneillä ilmeni, että hyvinvointialueet kehittävät palveluita aktiivisesti löytääkseen ratkaisuja palveluissa esiintyvien puutteiden korjaamiseen. Kaikilta osin palveluiden saatavuus ei kuitenkaan vastaa laissa säädettyä, minkä vuoksi aluehallintovirasto korostaa tarvetta aktiiviselle työlle puutteiden korjaamiseksi hyvinvointialueilla.
Haasteet henkilöstön saatavuudessa ovat vaikeuttaneet palveluiden järjestämistä lainmukaisesti
Hyvinvointialueet ovat järjestäneet alueellaan neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita 1.1.2023 alkaen. Aiemmin palvelut järjestettiin kunnissa osittain toisistaan poikkeavilla tavoilla, mikä on luonut tarpeen palveluiden yhdenmukaistamiselle. Joillakin alueilla koronapandemia oli heikentänyt palveluiden saatavuutta ja lisännyt palveluiden kysyntää, esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden oireilun lisääntymisen myötä, mikä on myös osaltaan aiheuttanut palveluihin ruuhkautumista. Toisaalta hyvinvointialueiden sisällä on ollut myös alueellista vaihtelua palveluiden tarpeessa, esimerkiksi syntyvyyden vaihdellessa kunnittain.
Palveluiden järjestämisessä haasteena ovat olleet myös useiden eri ammattihenkilöiden saatavuudessa esiintyvät puutteet, jotka ovat korostuneet varsinkin keskuskaupunkien ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissä.
Hyvinvointialueet ovat kyenneet parhaiten varmistamaan neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden terveydenhoitajien ja kuraattorien saatavuuden. Kuitenkaan kaikilla alueilla ei olla saavutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön mitoitussuosituksia terveydenhoitajien määrässä. Opiskeluhuollon psykologien saatavuudessa esiintyvät puutteet ovat heijastuneet kuraattoripalveluihin lisääntyneinä työtehtävinä.
Hyvinvointialueet ovat pyrkineet lähtökohtaisesti toteuttamaan lääkäritarkastukset ja -vastaanottokäynnit neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa lain edellyttämällä tavalla. Lääkäreitä tarvittaisiin kuitenkin lisää palveluiden käyttöön. Lääkärien riittämätön määrä on vaikuttanut varsinkin kouluikäisten lasten ja nuorten lakisääteisiin tarkastuksiin, jotka ovat monin paikoin viivästyneet tai toteutuneet puutteellisesti. Lääkäreiden työnkuvaan sisältyy hyvinvointialueiden lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastusten lisäksi myös esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyteen ja neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyviä työtehtäviä, mikä lisää palveluiden käyttöön tarvittavaa lääkäreiden määrää. Lääkäreiden saatavuuden osalta on tosin joillakin hyvinvointialueilla tehty viime aikoina myös myönteisiä havaintoja.
Hyvinvointialueet kehittävät aktiivisesti palveluita
Jotta neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut olisivat kaikkien asiakkaiden saatavilla yhdenvertaisesti, kaikilla hyvinvointialueilla on lähdetty uudistamaan ja kehittämään palveluita. Hyvinvointialueet kertoivat ohjaus- ja arviointikäynnillä alueillaan toteutetuista uudistuksista ja erilaisista kokeiluista, joista osa oli samankaltaisia ja osa käytössä vain joillakin hyvinvointialueilla.
Palveluverkkoa on alettu kehittää ja esimerkiksi neuvolapalveluiden keskittämistä ja henkilöstön siirtoa neuvolapalveluista kouluterveydenhuoltoon on tehty alueilla, joilla matalan syntyvyyden vuoksi palveluiden kysyntä on ollut vähäistä. Tarkastuksien toteuttamiselle on laadittu uusia ohjeistuksia ja hoitopolkuja on ryhdytty kehittämään palveluihin jonottamisen ja palvelusta toiseen siirtymisen vähentämiseksi. Myös oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä palvelupolkujen kehittämiseksi.
Puhelinpalveluita on keskitetty ja kiireetöntä yhteydensaantia asiakkaan omalle terveydenhoitajalle on kehitetty. Digitaalisia palveluita on kehitetty muun muassa ottamalla käyttöön sähköisiä esitetietolomakkeita ja neuvola-chat-palvelua sekä hyödyntämällä verkossa tarjolla olevia omahoito-ohjelmia ja vanhempainohjausta.
Asiakkaiden palveluntarvetta on alettu arvioimaan aiempaa yksilöllisemmin ja tämä yksilöllinen tarve on huomioitu vastaanottoaikojen pituudessa ja tiheydessä. Osa terveydenhoitajien terveystarkastuksista on toteutettu yhteisöllisenä toimintana, esimerkiksi antamalla koululuokalle yhteisesti tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Lääkärintarkastuksissa on kokeiltu uusia, tavanomaista toimintaa täydentäviä toteutustapoja, esimerkiksi koululääkärin iltavastaanottoa ja lääketieteen opiskelijoiden pediatrista kesäkoulutoimintaa.
Opiskeluhuollon psykologien saatavuudessa näkyvillä myös myönteistä kehitystä
Opiskeluhuollon psykologeista on ollut kaikilla hyvinvointialueilla pulaa, mutta osa hyvinvointialueista arvioi tilanteen psykologien saatavuuden olevan muuttumassa myönteiseen suuntaan. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa uusien toimien perustaminen, oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö, harjoittelujaksojen tarjoaminen, palkkauksen harmonisointi, perehdyttämiseen sekä työn mitoitukseen ja sisältöön kohdennetut toimenpiteet sekä ammatillisen tuen vahvistaminen. Opiskeluhuollon psykologipalvelut on toteutettu lähtökohtaisesti lähipalveluina, ja etäpalveluita on käytetty rajatusti lähinnä konsultaatioiden ja tukikäyntien muodossa.
Omavalvonnallisia toimenpiteitä tulee jatkaa hyvinvointialueilla aktiivisesti
Aluehallintovirasto totesi ohjaus- ja arviointikäyntien perusteella, että kaikki sen toimialueen hyvinvointialueet ovat ryhtyneet toimenpiteisiin neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa todettujen puutteiden korjaamiseksi. Palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja varmistamaan yhdenvertainen saatavuus. Kehittämistyön tuloksena on jo näkyvissä muun muassa henkilöstön saatavuudessa myönteistä kehitystä joillakin alueilla.
”Kaikilta osin palveluiden saatavuus ei kuitenkaan vastaa laissa säädettyjä vaatimuksia, joten hyvinvointialueilla tehtävän työn palveluissa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi tulee jatkua aktiivisena”, toteaa aluehallintoylilääkäri Miia Kaartinen.
Lisätiedot:
Ylitarkastaja Aulikki Hautsalo, p. +358 295 018 615
Ylitarkastaja Maarit Penttilä, p. +358 295 018 567
[email protected] (yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse)
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.