Aluehallintovirasto on antanut Pohjanmaan hyvinvointialueelle huomautuksen sekä pyytänyt lisätietoa psykologipalveluiden saatavuudesta
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on selvittänyt opiskeluhuollon psykologipalveluiden saatavuutta Pohjanmaan hyvinvointialueella terveydenhuollon valvonta-asiana saatuaan palveluita koskevan epäkohtailmoituksen ja havaittuaan vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä palveluissa esiintyviä puutteita. Psykologeista on alueella pulaa ja se näkyy vaikeutena järjestää tarvittavia psykologipalveluita yhdenvertaisesti kaikille koululaisille ja opiskelijoille.
Aluehallintovirasto on antanut opiskeluhuollon psykologipalveluidenvalvonta-asiassa Pohjanmaan hyvinvointialueelle huomautuksen. Lisäksi aluehallintovirasto on pyytänyt hyvinvointialueelta 30.10.2024 mennessä tietoa siitä, mihin omavalvonnallisiin toimenpiteisiin hyvinvointialue on ryhtynyt opiskeluhuollon psykologipalveluissa todettujen puutteiden korjaamiseksi.
Lain edellytykset eivät ole toteutuneet ammattihenkilöstön riittämättömyyden takia
Aluehallintoviraston saamien tietojen mukaan hyvinvointialueella on ollut jo sen aloittaessa toimintansa 1.1.2023 liian vähän psykologeja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseen lain edellyttämällä tavalla. Hyvinvointialue on perustanut seitsemän uutta tointa ja rekrytoinut avoimiin toimiin psykologeja. Joulukuussa 2023 hyvinvointialueella on ollut kuitenkin täyttämättä 14 opiskeluhuollon psykologin tointa 37:stä. Hyvinvointialue on hankkinut avoimiin toimiin psykologeja ostopalveluina, joiden käyttöä ovat kuitenkin rajoittaneet korkeat kustannukset ja paikallisessa saatavuudessa esiintyvät ongelmat. Opiskeluhuollon psykologeilla on ollut siten tehdyistä toimenpiteistä huolimatta vastuullaan enemmän opiskelijoita kuin lain mukaan saisi olla.
”Jo usean vuoden ajan on käyty julkista keskustelua siitä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa painopistettä tulisi pystyä siirtämään ennaltaehkäiseviin ja varhaisen puuttumisen mahdollistaviin palveluihin. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, jos näistä palveluista puuttuu ammattihenkilöitä, kuten opiskeluhuollon psykologeja”, aluehallintoylilääkäri Miia Kaartinen toteaa.
Opiskeluhuollon psykologien työpanosta tulisi lain mukaan olla käytettävissä sekä oppilaiden yksilölliseen että yhteisölliseen tukeen. Hyvinvointialueella psykologin työpanosta on ollut käytettävissä riittämättömästi varsinkinkin yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäviin niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa ei ole ollut omaa psykologia. Palvelut eivät ole siten toteutuneet alueella yhdenvertaisesti. Kaartinen nostaa esiin psykologien tärkeän roolin osana opiskeluhuollon palveluita:
”Opiskeluhuollon psykologien palvelut tulisi kyetä hyvinvointialueilla järjestämään niin, että ne ovat osa muuta kouluissa ja oppilaitoksissa tarjolla olevaa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Muusta opiskeluhuollosta irralliseksi jäävissä tai puutteellisesti järjestetyissä psykologipalveluissa on riskinä, että psykologin ammattiosaamista ei pystytä hyödyntämään riittävän laaja-alaisesti lasten ja nuorten oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.”
Opiskeluhuollon psykologin palveluja on jouduttu odottamaan yli lain edellyttämän määräajan
Valvonta-asiassa selvisi, että osa oppilaista on odottanut psykologin tutkimuksiin pääsyä yli kolme kuukautta, eli yli lain edellyttämän määräajan. Psykologin tekemän arvion viivästyminen ei ole Miia Kaartisen mukaan merkityksetöntä: ”Lapsen ja nuoren elämässä esimerkiksi viisi kuukautta odotusta tarkoittaa opintojen näkökulmasta kokonaista lukukautta. Psykologin tekemän arvioinnin viivästyminen sisältää aina sen riskin, että ainakin osa lapsen tai nuoren tarvitsemasta tuesta ja hoidosta käynnistyy viiveellä.”
Lisätietoja:
Aluehallintoylilääkäri Miia Kaartinen p. 0295 018 091
Aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield p. 0295 018 587
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
[email protected] (yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostitse)
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.