Valmiustoimikunta painottaa harjoittelun ja verkostojen voimaa varautumistyössä
Pohjois-Suomen alueellisen valmiustoimikunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa teemana oli organisaatioiden oma ja alueen yhteinen varautuminen. Kokouksessa korostuivat organisaatioiden vastuu omasta varautumisestaan ja POHJOINEN23-harjoituksesta saadut kehittämisajatukset sekä sisäisen turvallisuuden uhkakuvat, joista erityisesti digitalisaation vaikutukset turvallisuuteen pohdituttavat useita osallistujia.
Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Maria Siurua avasi kokouksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaiskatsauksella. Vuoden 2023 aikana alueellinen varautuminen otti aimo harppauksia eteenpäin ja uusia toimintakonsepteja otettiin käyttöön. Esimerkiksi joulukuussa järjestettiin yhdessä maavoimien kanssa paikallisturvallisuuden opetustilaisuus, jolla haluttiin parantaa ymmärrystä laaja-alaisesta hybridivaikuttamisesta. Tilaisuus sai hyvää palautetta ja osoitti, että vastaavanlaisille tapahtumille on alueellamme kysyntää.
Turvallisuus- ja toimintaympäristössämme epävakaus valitettavasti jatkuu. Ylijohtajan lisäksi usean muunkin organisaation puheenvuorossa tuli esille, että teknologioiden kehittyminen ja digitaalisen maailman kiihtyvä laajeneminen tuovat lisähaasteita varautumiskenttään. Hybridiuhkiin, kyberturvallisuuteen ja tekoälyn käyttöön onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tämä korostaa organisaatioiden omaa vastuuta häiriötilanteisiin varautumisessa.
-Vaikka jokainen organisaatio toki vastaa oman toimintansa varautumisesta ja riskinhallinnasta, olemme kuitenkin monessa varautumisen ja turvallisuuden toimintakykyä ja panostusta edellyttävässä kysymyksessä vahvassa keskinäisessä riippuvuussuhteessa, alleviivasi ylijohtaja Siurua.
Oman varautumisen edistämisessä kannattaa siis hyödyntää alueen olemassa olevia verkostoja, esimerkiksi harjoittamalla yhteisiä toimintoja ja ottamalla huomioon yhteisiä kehittämissuosituksia.
POHJOINEN23-harjoitus antoi arvokasta oppia
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Petteri Koskinen summasi viimesyksyisestä POHJOINEN23-harjoituksesta syntyneitä havaintoja ja niiden pohjalta muotoutuneita kehittämissuosituksia. Huomiota on jatkossa hyvä kiinnittää muun muassa johtamiseen ja yhteistoimintaan tarvittavien yhteyksien varmistamiseen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden vastuunjakoon ja saumattomaan yhteistyöhön. Valmiussuunnittelussa on tarpeen varmistaa kyky tuottaa kunnan kriittiset palvelut myös häiriötilanteissa.
-Tarjoamme kunnille valmiussuunnittelua ja varautumista edistävää materiaalia ja vahvasti suositamme kunkin organisaation konkreettisen varautumistyön tueksi oman toimintaympäristön seurantaa. Yhteinen tilannetietoisuus rakentuu parhaiten verkostoissa, esimerkiksi juuri alueellisen valmiustoimikunnan sekä maakunnallisten turvallisuus- ja valmiusfoorumeiden kautta, arvioi Koskinen.
Valmiussuunnittelua halutaan harjoitella ja varautumiskoulutukset houkuttelevat osallistujia
Osallistujaorganisaatioiden ajankohtaiskatsauksissa painotettiin tarvetta valmiussuunnitelmien konkreettiselle toimeenpanoharjoittelulle. Kainuun prikaati onkin tarjonnut esimerkiksi paikallispuolustusharjoitusten yhteydessä kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuuksia koeponnistaa omien valmiussuunnitelmiensa toimivuutta, jotta niillä on varmuus siitä, että kriittiset tehtävät pystytään hoitamaan kaikissa turvallisuustilanteissa.
Valmius- ja varautumiskoulutukset kiinnostavat nyt yleisesti kansalaisia, mutta aivan erityisesti elinkeinoelämää. Varsinkin viimeaikaiset hybridivaikuttamisen esimerkit liike-elämästä ovat herätelleet yrityksiä aiempaa paremmin varautumaan häiriötilanteissa toimimiseen.
Maanpuolustustahto on korkealla
Kokouksen päätteeksi Kainuun prikaatin apulaiskomentaja Ari Lehmuslehti toi positiivisia uutisia varusmiespalveluksen tiimoilta. Varusmiespalveluksen valmistautumista tukeva Intti tutuksi -ohjelman kohderyhmä laajenee tänä vuonna yhdeksäsluokkalaisista lukiolaisiin ja ammattikoulutuksen oppilaisiin. Myös maanpuolustustahto näyttää varsin vahvalta ja koulutettavien näkemys varusmieskoulutuksen tasosta korkealta. Joulukuussa kotiutuneiden varusmiesten arvosana saamastaan koulutuksestaan oli peräti 4,7 asteikolla 1-5.
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.