Käytännössä kuitenkin hätätyö vaikuttaa olevan työnantajan työkalupakissa muissa työtaisteluissa kuin lakkotilanteessa. Lakosta tulee ilmoittaa lain mukaan etukäteen, mutta muita työtaistelutoimia, kuten vuoronvaihto- ja ylityökieltoja, saatetaan asettaa hyvinkin yllättäen. Näissä tilanteissa työnantaja joutuu joskus turvautumaan hätätyöhön, kun esimerkiksi samanaikaisesti työntekijöitä sairastuu ja laitoksen turvallinen käyttö vaarantuu.
Työnantajan tulee varautua henkilöstömitoituksella tavanomaisiin, sinänsä ennalta arvaamattomiin poissaoloihin, joten yksittäisen henkilön sairastuminen ei vielä lähtökohtaisesti oikeuta hätätyöhön. Toisaalta, jos normaalitilanteessa sairauspoissaolot on pystytty aina paikkaamaan erilaisilla ylityö- ja vuoronvaihtojärjestelmillä, mutta työtaistelu aiheuttaa henkilöstön saatavuuteen ennalta arvaamattoman muutoksen, voi hätätyö olla mahdollista. Tällöin tulee arvioitavaksi myös seurausuhka, joka syntyisi, jos hätätyötä ei teetettäisi.
”Vuodenvaiheen ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat aiheuttaneet muutamia hätätyöilmoituksia teollisuuslaitoksissa. Kyseisissä tilanteissa sairauspoissaolot yhdistettynä työtaisteluun liittyvään häiriöön työvoiman saatavuudessa ovat johtaneet hätätyön käyttöön” kertoo lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. ”Työnantajan tulee kuitenkin varautua myös työtaisteluihin ennalta ja toisaalta tämän tulee ryhtyä toimiin heti työtaistelusta tiedon saatuaan, jotta hätätyöltä voidaan välttyä. Hätätyöstä tulee aina tehdä ilmoitus Lounais-Suomen aluehallintoviraton työsuojelun vastuualueelle, jotta hätätyön edellytykset voidaan arvioida. Hätätyö ei ole väline työtaistelun murtamiseen”, huomauttaa Eriksson.