Rakennusalan yritysten toiminnassa merkittäviä puutteita työturvallisuusmääräysten noudattamisessa – vastuuhenkilöille sakkoja ja yhtiöille yhteisösakkoja

Kaikki henkilövastaajat tuomittiin työturvallisuusrikoksen lisäksi myös vammantuottamuksesta. Sakkojen lisäksi tuomitut velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan vahingoittuneelle asianomistajalle 18 000 euron korvaus tilapäisestä haitasta. Tuomitut velvoitettiin myös yhteisvastuullisesti korvaamaan oikeudenkäyntikuluja asianomistajalle sekä tämän lisäksi suorittamaan rikosuhrimaksuja ja korvaamaan todistelukustannuksia valtiolle. Tuomion mukaan henkilövastaajat vastaavat kuitenkin mainituista kuluista yhteisvastuullisesti vain siitä osasta, mitä ei saada perittyä yhtiöiltä. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 30.11.2023.

Asentaja putosi maahan lähes 10 metrin korkeudelta

Suomen Kuntorakennus Oy:n toimitusjohtajan, turvallisuuskoordinaattorin ja vastaavan työjohtajan osalta tuomitut teot tapahtuivat 27.4.–8.7.2021. Martti Lamminmäki Oy:n ja asennustyöjohtajan osalta tuomitut teot tapahtuivat 31.5.–8.7.2021. Työturvallisuuspuutteet tulivat esille työtapaturman yhteydessä, missä asentajana työskentelevä asianomistaja putosi 8–9 metrin korkeudesta maahan elementtilaatan putoamisen vuoksi. Tapaturman johdosta käynnistyi tutkinta, jossa työsuojeluviranomainen havaitsi, että työmaalla ei ollut laadittu rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirjaa, kirjallisia turvallisuussäännöksiä ja menettelyohjeita. Työmaalla ei myöskään ollut laadittu elementtien asennussuunnitelmaa ja siihen liittyvää putoamissuojasuunnitelmaa. Tämän lisäksi elementtien asennuksessa ei ollut käytetty turvavaljaimia eikä suojakypäriä.

Käräjäoikeudessa oli riidatonta, ettei työturvallisuuteen liittyviä asiakirjoja ollut laadittu. Riidatonta oli myös, että asentajilla ei ole ollut vaadittavia valjaimia eikä suojakypäriä korkealla työskennellessä. Riitaista oli, onko elementtilaattojen nostotapa ollut sopimaton ja onko rakennusaikainen stabiliteetti ollut riittävä laattojen asentamiseksi. Tämän lisäksi riitaista oli myös, miten vastuu työturvallisuuspuutteista jakaantuu vastaajien kesken.

Käräjäoikeuden mukaan työpaikalla oli turvallisuuspuutteita

Käräjäoikeus katsoi vastaanotetun todistelun perusteella selvitetyksi, että elementtilaatan nostotapa on ollut virheellinen. Koska vastaajilla on ollut käytössä ulkopuolisen asiantuntijan laatima nostosuunnitelma, käräjäoikeus katsoi kuitenkin, ettei nostosuunnitelman virheellisyyttä voida lukea vastaajien syyksi työturvallisuusrikoksena. Rakennusaikaisen stabiliteetin osalta käräjäoikeus totesi, että se ei ole ollut riittävä. Käräjäoikeus katsoi, että maatäyttöjen tekeminen ei olisi estänyt elementtilaatan putoamista ja pilareiden kaatumista. Maatäyttöjen tekeminen olisi kuitenkin ollut tarpeen vaadittavan rakennusaikaisen stabiliteetin saavuttamiseksi ja siten yleisen työturvallisuuden turvaamiseksi.

Käräjäoikeuden mukaan rakennuttajan ja päätoteuttajan toimitusjohtajalla on ollut ylin vastuu rakennustyömaan työturvallisuudesta. Toimitusjohtajan velvollisuuksiin on kuulunut valvoa, että turvallisuuskoordinaattori on huolehtinut hänelle kuuluvista tehtävistä. Turvallisuuskoordinaattorin vastuulla on ollut huolehtia siitä, että vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisy otetaan huomioon työvaiheita suunniteltaessa laatimalla rakennustyömaan työturvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Turvallisuuskoordinaattorin vastuulla on myös ollut varmistaa, että elementtien asennussuunnitelma ja siihen liittyvä putoamissuojaussuunnitelma on laadittu. Rakennustyömaan vastaavan työjohtajan ja asennustyöjohtajan olisi pitänyt huolehtia elementtien asennussuunnitelman ja siihen liittyvän putoamissuojaussuunnitelman laatimisesta. Kaikkien vastaajien olisi pitänyt havaita ja puuttua siihen, etteivät asentajat käyttäneet turvavaljaimia ja suojakypäriä. Pääasiallinen valvontavastuu tästä on kuitenkin ollut asennustyöjohtajalla.

Yhteisösakosta käräjäoikeus totesi, että molempien yhtiöiden toiminnassa on ollut merkittäviä puutteita työturvallisuusmääräysten noudattamisessa. Kumpaakin yhtiötä on myös aikaisemmin huomautettu työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Martti Lamminmäki Oy:n osalta on tullut selvityksi, että työtapaturman jälkeen yhtiössä on ryhdytty tiukemmin valvomaan turvallisuusmääräysten noudattamista. Tämän lisäksi asianomistaja on käräjäoikeuskäsittelyssä korostanut, että yhtiö on erityisellä tavalla pyrkinyt huolehtimaan hänestä. Käräjäoikeus otti mainitut seikat huomioon yhteisösakon määrää arvioidessaan.

Työsuojeluviranomainen: työturvallisuus on otettava työpaikoilla vakavasti

Työsuojeluviranomainen korostaa, että on tärkeää laatia rakennustyömaan työturvallisuuteen liittyvät asiakirjat. Asiakirjojen laadinnan yhteydessä ilmenee työmaan vaara- ja haittatekijöitä, ja näiden perusteella rakennustyömaan osapuolet voivat ryhtyä toimenpiteisiin, jotka turvaavat työturvallisuuden. Ilman kyseisiä asiakirjoja ei työtekijöitä voida myöskään perehdyttää turvalliseen työtapaan eikä työmaan vaara- ja haittatekijöitä voida heille asianmukaisesti selvittää. Edelleen työsuojeluviranomainen korostaa, että putoamisvaara tulee aina torjua korkealla työskentelyssä. Tilanteissa, joissa putoamisvaaraa ei voida torjua rakenteellisilla toimenpiteillä, putoamisvaara on torjuttava putoamisen estävällä valjastyyppisellä henkilönsuojaimella. Lisäksi työsuojeluviranomainen muistuttaa, että rakennustyömaalla kaikilla vastuuhenkilöillä on jatkuva velvollisuus oma-aloitteisesti ja aktiivisesti tarkkailla työoloja ja ryhtyä epäkohtia havaitessaan asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 23/147580, asianumero R 23/620. Tuomio ei ole lainvoimainen.