Yhteistoiminta vahvistaa kokonaisturvallisuutta kiristyneessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuuspäivä keskiviikkona 1.11. kokosi viiden maakunnan viranomaiset ja paikalliset toimijat yhteen kiristyneen kansainvälisen tilanteen vaikutusten äärelle. Päivän teemoina korostuivat Ukrainan sota, ydinasepolitiikan haasteet, energiahuolto ja erilaisiin häiriötilanteisiin varautuminen.
Kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan tavoitetilaa, jossa valtion itsenäisyyteen ja väestön elinmahdollisuuksiin kohdistuvat uhat ovat hallinnassa. Turvaamisen toimiin kuuluvat uhkiin varautuminen, häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinta sekä niistä toipuminen.
Ylijohtaja Marko Pukkinen avasi tilaisuuden toteamalla, että kokonaisturvallisuuden yhteistoiminnan juuret ovat vapaaehtoisuudessa ja yhteisessä halussa toimia turvallisuuden eteen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kokoaa paikalliset toimijat turvallisuusteeman äärelle puolivuosittain. Tavoitteena on turvallisuuden vahvistaminen yhteistyössä.
Hybridinä paikalla ollut toimijajoukko sisälsi eri viranomaisia, elinkeinoelämän edustajia ja kolmannen sektorin toimijoita. Päivän aikana tarkasteltiin eri näkökulmista kiristyneen kansainvälisen tilanteen vaikutuksia varautumiseen, toiminnan suunnitteluun ja yhteistyöhön. Iltapäivän käytännön osiossa taltutettiin potentiaalisia häiriötilanteita häiriöhyrräharjoituksen avulla. Osuus toteutettiin yhteistyössä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Länsi-Suomen ELVAR-toimikunnan kanssa.
Ydinasepolitiikan haasteet ja energiahuolto häiriötilanteissa
Päivän aluksi kuultiin kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori, riippumattoman
ydinaseseurantaryhmän jäsen Juha Vuoren ja entinen ulkoministeri, pitkäaikainen kansanedustaja Erkki Tuomiojan virtuaaliesitykset ydinaseista Ukrainan sodan kontekstissa sekä ydinasepolitiikan haasteista Suomelle. Esitysten ajankohtaisena viestinä oli, että ydinaseet toimivat mediassa ensisijaisesti ydinasepelotepuheena, eikä niiden rooli ole tällä erää niinkään sotilaallinen vaan poliittinen. Ydinasesopimusten noudattamisen purkautuminen nähtiin huolestuttavana suuntana maailmanpolitiikassa. Toisaalta todettiin, että ydinasevaltojen kesken vallitsee hiljainen yhteisymmärrys konventionaalisen sodan kärjistämisen välttämisestä ydinasekonfliktin suuntaan.
Suomen mittakaavassa ydinvoima nähtiin tarpeellisena ylimenokauden ratkaisuna fossiilisista polttoaineista irti pyrkiessä ja kehityksessä kohti kestävää energiataloutta. Ydinvoiman rauhanomaisen käytön osalta Suomea pidetään maana, jossa ydinvoiman käyttö on turvallista. NATO, johon Suomi hiljattain liittyi, on linjannut, ettei sen uusiin jäsenvaltioihin tuoda ydinaseita.
Aiheista jatkettiin energiahuollon pariin Länsi-Suomen energiahuoltoalueen katsauksena. Länsi-Suomen EHO-aluetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Paananen totesi, että suomalainen keskitettyihin voimalaitosyksikköihin perustuva sähköjärjestelmä on muutoksessa tuulivoiman sekä muiden uusien energiamuotojen myötä. Isoimpina energiahuollon riskeinä pidetään tällä erää järjestelmän teknisiä vikoja, markkinahäiriöitä ja sähköpulaa. Pienjännitteisiin verkkoihin lisäksi kohdistuvia uhkia ovat erilaiset ilmastolliset häiriöt, esimerkiksi ukkosmyrskyt, häiriöt sekä vaurioittaminen.
Energiahuollon parissa on parannettu viime aikoina erityisesti tilannekuvan ylläpitoa, materiaalista varautumista, varavoimaa sekä henkilöstön koulutusta ja varautumissuunnittelua. Tulevan talven tilanne nähtiin viimevuotista parempana. Varautumista, valvontaa ja valppautta ylläpidetään ja valmiutta erilaisiin häiriöihin kehitetään.
Yhteistoiminnan kehittäminen vahvistaa alueellista turvallisuutta
Kokonaisturvallisuuspäivän toisessa osiossa tehtiin viidessä maakunnassa samanaikainen häiriöhyrräharjoitus. Harjoituksessa tarkasteltiin eri toimialojen välistä yhteistoimintaa erilaisissa häiriötilanteissa. Häiriöhyrrän tavoitteena oli havaita varautumisen yhteistoiminnan esteenä olevia haasteita ja laatia tarvittavia toimenpiteitä organisaatioissa toimialoilla ja alueilla yhteistoiminnan kehittämiseksi.
Keskeisimpinä huomioina ja kehittämiskohteina häiriöhyrräharjoituksessa pidettiin yhteistoiminnan kompleksisuutta. Yhteistoimintaa on toisaalta kehitetty ja harjoiteltu viimevuotisten kriisien pohjalta. Kansalaisten ja elinkeinoelämän varautumiseen ja valmiutta koskevaan tiedottamiseen panostaminen nähtiin tärkeänä kehityskohteena. Häiriötilanteissa viestinnän tavoittaminen ja viestien yhdenmukaistaminen nähtiin tärkeänä. Toimijoiden keskinäisriippuvuus korostui keskusteluissa ja havainnoissa.
Kokonaisturvallisuuspäivä järjestetään seuraavan kerran keväällä 2024.
Lisätiedot:
Taru Ruutiainen, ylitarkastaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
p. 0295 018 536
Harri Varhama, kehittämispäällikkö
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
p. 0295 018 558
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.