Siun sotelle ja Eloisalle kiitosta vahvasta laatutyöstä - aluehallintovirasto ja Valvira tekivät virtuaalivierailun hyvinvointialueille

---

Ensimmäinen virtuaalisesti toteutettu tapaaminen oli 28.9.2023 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen (Siun sote) ja toinen 6.10.2023 Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisa) kanssa.

Ohjaus- ja valvontakäynnit ovat osa valvontaviranomaisten suunnitelmallista valvontaa. Käyntien tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden omavalvonnan onnistumista ja varmistaa omavalvonnan toteutuminen. Käynneillä selvitetään, miten omavalvonta on toteutunut erityisesti hoitoon pääsyssä, lastensuojelussa, neuvola-asetuksen toimeenpanossa, lasten ja nuorten ehkäisevässä terveydenhuollossa sekä kotihoidossa. 

Keskeistä on, onko omavalvonnalla pystytty varmistamaan palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus.  Käyntien aikana käsitellään alueen toimintaa, palvelujen järjestämistä ja tuottamista sekä alueellisia olosuhteita. Ensisijaista on tietojen vaihtaminen ja ohjaus. Tavoitteena on ennaltaehkäistä epäkohtien syntymistä.

Tapaamisissa käytiin läpi toiminnan hyviä käytänteitä

Tapaamisessa Siun soten valvontapäällikkö Tuomas Kumpula korosti, että hyvinvointialueen valvonnan tehtävä on varmistaa, että palvelut ovat lainmukaisia ja palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset huolehtia sote-palvelujen tuottamisesta. 

Eloisan tapaamisella ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen kertoi, että Etelä-Savossa on panostettu jo pitkään omavalvontaan ja mm. henkilöstöä on koulutettu systemaattisesti. Omavalvonta on jatkuvaa laadunhallintaa. Kaukonen totesi, että onnistunut omavalvonta edellyttää oman ja työyksikkönsä roolin ymmärtämisen. Tehdään, mitä luvataan ja varmistetaan toiminnan laatu ja asiakasturvallisuus.

Hyvinä ja onnistuneina omavalvonnan käytäntöinä Siun sote nosti esiin seuraavat asiat:

• Laadunhallinnan ohjausryhmä, jossa myös omavalvonta on mukana.
• Tiedon hyvä saatavuus, jota edesauttaa omavalvontaohjelman reaaliaikainen rakenne (linkit valmistuviin tai päivittyviin dokumentteihin) sekä Laatuportti-järjestelmä, joka kokoaa tiedot yhdenmukaisesti ja reaaliaikaisesti.
• Hyvä yhteistyö valvontatyötä tekevien ja substanssiosaajien kesken.
• Itsearvioinnin ja jatkuvan kehittämisen periaatteiden hyödyntäminen valvonnassa.

Valvonnan perustaksi yksiköt arvioivat itse omaa toimintaansa, jolloin valvonta on kytketty suoraan palveluita tuottavan yksikön toimintaan sekä sen laadun ja turvallisuuden kehittämiseen.

Eloisa toi esiin onnistuneina ja hyvinä käytäntöinä seuraavat asiat: 

• Vuosikellon mukainen systemaattinen omavalvonnan toimeenpano ja yksikkötason osaamisen varmistaminen.  
• Omavalvontasuunnitelmat tehdään niin selkeiksi, että asiakas ja omainen oikeasti ymmärtää, mistä niissä on kyse ja ammattilaisten ”slangia” vältetään. Ei käytetä ammattiliturgiaa. 
• Tavoitteena on, että omavalvontasuunnitelma olisi mahdollisimman konkreettinen ja nimenomaan yksikköä koskeva. 
• Valvontakäynneillä hyvinvointialueen valvontayksikkö tekee yhteistyötä palveluyksiköiden kanssa (ei olla kyttäämässä) ja yksikön omavalvonnan vastuuta painotetaan. Nämä ainakin ovat helpottaneet valvonnan toteuttamista ja yhteistyön helpottumista. 

Ohjauksen pääpaino omavalvontakyselyn tuloksissa

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajat Pia Sirviö, Ansa Sonninen, Anne Kejonen sekä Kirsi Laitinen kävivät läpi molemmilla käynneillä huomioita kesäkuussa toteutetusta omavalvontakyselystä. 

“Asiakaskeskeisyys on tärkeää lastensuojelussa, jotta lapsen ja nuoren tarpeet tulevat kuulluiksi", korosti Pia Sirviö.

“Lasten ja nuorten ehkäisevän terveydenhuollon palveluissa on tärkeää tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat sekä erityisesti myös ne lapset ja nuoret, jotka eivät osallistu neuvolan, kouluterveydenhuollon tai opiskeluterveydenhuollon käynneille”, totesi Ansa Sonninen. 

“Hoitoon pääsyn lainsäädännön tiukentuminen ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön saatavuuden heikkeneminen aiheuttavat merkittäviä haasteita hoidon saamiselle”, painotti Anne Kejonen.

Kesäkuun valtakunnallisen kyselyn perusteella hyvinvointialueiden järjestämisvastuun alkaminen ei ole vaikuttanut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen hoitoon pääsyn tilanteeseen. Sen sijaan Etelä-Savossa on ollut haasteita, koska eri alueiden yhdistyessä tietojärjestelmät eivät ole vielä yhteentoimivat ja hoitoonpääsyaikojen seurannassa on vielä kehitettävää. 

Siun soten verkkosivuilla tarjottava reaaliaikainen hoitoon pääsyn tilannekuva on hyvä, mutta tilastot osoittivat haasteita tietyissä erikoisaloissa sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Aluehallintovirasto piti tärkeänä, että tietojärjestelmät saadaan alueellisesti yhdenmukaiseksi, jolloin luotettavan ja yhtenäisen tiedon seuranta mahdollistuu. 

“Kotihoidon asiakkaan tulee saada tarvitsemansa palvelut tarpeensa mukaan ja ajantasaisesti”, totesi Kirsi Laitinen. ”Omavalvontasuunnitelmassa tulisi olla kirjattuna, mihin toimenpiteisiin yksikössä ryhdytään, jos palvelupoikkeamia esiintyy.”

Aluehallintovirasto ohjasi hyvinvointialueita kehittämään kotihoitoa ja kotona asumista myös palvelujen sisällön osalta. Omatyöntekijä tulee olla nimettynä sosiaalihuollon asiakkailla. Asiakasmäärät kotihoidossa tulevat kasvamaan tulevaisuudessa ja on tärkeää kehittää myös elämän sisältöä tukevia palveluja, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Yksinäisyys on suuri ongelma kotona asuvilla ikäihmisillä. 

Valviran edustajat kertoivat havaintonaan, että valtakunnallisesti Pohjois-Karjala nousi esiin edukseen omavalvontaohjelmallaan. Etelä-Savossa puolestaan on pitkät perinteet omavalvonnan näkökulman viemisestä organisaation kaikille tasoille, strategiasta yksikkötasoisiin ohjeisiin ja toimintasuunnitelmiin sekä henkilöstön systemaattisesta kouluttamisesta omavalvontaan. 

Tilaisuuksien päätteeksi sekä Eloisalle että Siun sotelle esitettiin kiitokset hyvästä asiakas- ja potilasturvallisuustyöstä sekä vahvasta laatutyöstä.

Viimeinen tämän syksyn Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Valviran yhteinen virtuaalinen ohjaus- ja arviointikäynti on Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 23.11.2023. 

Lisätietoja 
sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Sari Vainikainen, p. 0295 016 834
terveydenhuoltoyksikön päällikkö Hanna-Mari Jauhonen, p. 0295 016 949
HVA yhdyshenkilö, ylitarkastaja Taija Liukkonen, p. 0295 016 911
[email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto