Tuloksekas Governors North -tapaaminen Oulussa

---

Aluejohtajista tapaamiseen osallistuivat:

• Norrbottenin maaherra Lotta Finstorp
• Västerbottenin varamaaherra Lars Lustig
• Nordlandin maaherra Tom Cato Karlsen
• Tromssa ja Finnmarkin varamaaherra Stian Lindgård
• Kaisa Ainasoja, ylijohtaja Lapin aluehallintovirastosta
• Terttu Savolainen, ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta

Ylijohtaja ja maaherratasolla tapaamisia on järjestetty vuosittain. Tällä kertaa

Governors North -tapaamisessa Oulussa 27.-29.6.2023 oli mukana kuvernöörejä ja ylijohtajia kuudelta alueelta.

Teemana tapaamisessa ovat siviilivalmiuden, varautumisen kysymykset ja rajat ylittävä yhteistyö.

”Rajat ylittävällä yhteistyöllä parannetaan turvallisuutta pohjoisilla alueilla ja varaudutaan mahdollisiin riskeihin ja uhkiin. Yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina,” korostavat Norbottenin läänin maaherra Lotta Finstorp, Nordlandin maaherra Tom Cato Karlsen ja ylijohtaja Terttu Savolainen, jonka johdolla Governors North -tapaaminen järjestettiin tällä kertaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Arktisista olosuhteista, harvasta asutuksesta, infrastruktuurin puutteista ja pitkistä välimatkoista johtuen alueilla on paljon yhteisiä haasteita. Niiden ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä yli rajojen, että parhaat käytännöt ja niukat resurssit voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Tiivistä yhteistyötä ihmisten ja organisaatioiden välillä

Viranomaistapaamisia on ollut myös läsnä- ja verkkotapaamisissa varautumisen, kriisiviestinnän, pelastustoimen, sekä alkuperäiskansojen kysymyksissä.

Yhteinen muistio päivittää siviilivalmiuden puitteet eri maissa

Kevään 2023 aikana alueiden edustajat ovat päivittäneet yhteisen muistion, joka vahvistaa ja lisää merkittävästi alueiden välistä siviilivalmiuden yhteisymmärrystä. Edellinen ”MoU”-yhteisymmärrysmuistio allekirjoitettiin 2016.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtaja Petteri Koskisen mukaan ”MoU”-muistio osoittaa puitteet ja prosessit, joilla pohjoisten alueiden siviilivalmiutta eri alueilla kehitetään. Tiedonvaihto ja ymmärrys eri maiden lainsäädännöstä on keskeinen tavoite. Muistiolla tuetaan sujuvaan toimintaan rajat ylittävässä siviilivalmiutta kehittävässä yhteistyössä pohjoisilla alueilla.

Jatkossa Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken järjestetään valmiuteen liittyvien tapaamisten ohella koulutustilaisuuksia ja kutsuja osapuolien omiin harjoituksiin. Tavoitteena on parantaa ymmärrystä toiminnasta ja yhteistyöstä ennen kriisejä, kriisien aikana, niiden jälkeen, ottaa oppia eri tavoista edistää kriisinkestävyyttä ja luoda edellytykset kriiseistä toipumiseen. Kriisejä voivat aiheuttaa muun muassa pohjoiset luonnonolosuhteet, rajoilla tapahtuvat tulvat, metsäpalot, muut ennakoitavissa olevat riskit ja uhat.

Suomi kokonaisturvallisuuden mallimaa

Erityisasiantuntija Mirva Ojala esitteli Suomen turvallisuuskomitean ja ainutlaatuisen suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin, joka voisi olla mallina myös puolustusliiton Naton standardien kehittämisessä.

Ojala korosti, että siviilivalmiutta, resilienssiä, kriisinsietokykyä, tarvitaan tänä päivänä elintärkeiden yhteiskunnan toimintojen ylläpitämisessä konkreettisesti myös paikallisella ja aluetasolla, mikä osoittautui tarpeelliseksi niin COVID19-pandemian hoidossa kuin Ukrainan kriisin heijastevaikutuksissa.

”Jokaisella kansalaisella on sijansa kriisien kohdatessa,” Ojala päätti esityksensä.

Turvallisuus tehdään yhdessä

Omassa puheenvuorossaan Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Manu Tuominen esitteli puolustusvoimien toimintaa pohjoisessa.

”Kokonaisturvallisuuden osana puolustusvoimat suorittaa oman roolinsa, mutta tulokset tehdään yhdessä. Siinä työssä tarvitaan kaikkia,” korosti Tuominen.

”Pohjoisessa luonnonolosuhteet ja infrastruktuuri ovat erittäin haastavat. Harjoitteluun arktisissa olosuhteissa panostetaan paljon, ” Tuominen totesi.

Muutokset toimintaympäristössä ovat tapahtuneet nopeasti ja Suomi liittyi 4.4.2023 puolustusliitto NATOn jäseneksi. Suomi harjoittelee ja suunnittelee puolustusta nyt yhdessä liittokunnan kanssa, mutta keskeistä on jokaisen maan oma puolustus.

Tuominen korosti, että tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä. On erinomaista, että voimme yhdessä kommunikoida ilman jäykkää byrokratiaa esimerkiksi alueiden välisissä tapaamisissa.

Yhteisymmärrys pohjoisten alueiden merkityksestä tärkeä

Tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista kertoi Suomen ulkopolitiikan murroksesta maamme liityttyä puolustusliitto NATO:n jäseneksi. Suomen tie jäseneksi on ollut monivaiheinen vuodesta 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan osallistumisesta lähtien. Ruotsin ja Suomen jäsenyys tulee vahvistamaan turvallisuuttamme alueella.

”Saavutettu yhteisymmärrys Pohjoisten alueiden tärkeästä merkityksestä maidemme turvallisuudelle on myönteistä,” tutkijatohtori Särkkä totesi.

Hän arvioi, että arktisten alueiden kasvava merkitys parantaa alueellinen ajattelun esilläoloa myös Natossa, jossa on totuttu koko puolustusliittoa koskevaan ajattelutapaa.

Pohjoisen Euroopan geostrateginen merkitys on kasvamassa

Governors North -tapaamisen päätöspäivänä Oulussa Suomen Barentsin ja Pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläänä ulkoministeriössä, ulkoasiainneuvos Jari Vilén kertoi puheenvuorossaan strategisista visioista pohjoisen turvallisuudessa.

”Pohjoisen Euroopan geostrateginen merkitys on kasvamassa jatkuvasti myös vihreän siirtymän myötä ja alueen luonnonvarojen kestävä käyttö sekä alueen infrastruktuurin kehittäminen vaatii tiivistä ylikansallista yhteistyötä, jossa alueen maaherroilla on keskeinen rooli,” Vilén näki.

Yhteystietoja

Terttu Savolainen terttu.savolainen_AT_avi.fi

Kaisa Ainasoja kaisa.ainasoja_AT_avi.fi

Lotta Finstorp lotta.finstorp_AT_lansstyrelsen.se

Lars Lustig lars.lustig_AT_lansstyrelsen.se

Tom Cato Karlsen tom.karlsen_AT_statsforvalteren.no

Stian Lindgård stian.lindgard_AT_statsforvalteren.no

Turvallisuus ja varautuminen