Kuulemisella varmistetaan lasten oikeuksien toteutuminen ja vahvistetaan lasten osallisuutta
Aluehallintovirastolla on lastensuojelulain mukainen lastensuojelulaitosten valvontatehtävä. Osana valvontaa aluehallintovirasto varaa lapselle tilaisuuden tulla kuulluksi. Vuonna 2022 Itä-Suomen aluehallintovirasto kuuli yhteensä 22 lasta, tavoitteena varmistaa lasten oikeuksien toteutuminen.
Aluehallintovirastolle on lastensuojelulaissa asetettu valvontatehtävä, jonka mukaan aluehallintoviraston on seurattava lastensuojelulaitosten toimintaa. Lastensuojelulaitokset valitaan sattumanvaraisesti, myös riskiperusteisesti tai muiden valvontatehtävien yhteydessä saatujen tietojen perusteella.
Valvontaa toteuttaessaan aluehallintovirasto varaa lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa. Aluehallintovirasto tapaa lapsia, jotta sijaishuollossa olevien lasten oikeudet toteutuvat sekä lasten osallisuus vahvistuu.
Vuonna 2022 Itä-Suomen aluehallintoviraston toteutti käynnit neljään alueellaan sijaitsevaan yksityiseen lastensuojelulaitokseen. Koronavuosien jälkeen lasten tapaamiset on toteutettu jälleen kasvotusten, terveysturvallisuus huomioon ottaen. Yhteensä kuultiin 22 lasta.
Käynneillä kiinnitettiin huomiota lasten perusoikeuksien toteutumiseen sekä lasten kokemuksiin sijaishuollosta. Huomion kohteena olivat esimerkiksi
- sijaishuollon aikaisten rajoitustoimenpiteiden valvonta
- sijaishuollon laatu ja toiminnan lainmukaisuus
- lapsen oikeuksien ja osallisuuden toteutuminen.
Lapsi kantaa mukanaan elämänkokemuksiaan – tärkeää on kyky kuulla ja ymmärtää lasta
Sijaishuollon piirissä elävä lapsi kantaa mukanaan niitä elämänkokemuksia, joita hän on kohdannut ennen sijaishuoltoa. Lapsella on usein traumoja tai muita vaikeita kokemuksia, joita hän käsittelee, ja jotka vaikuttavat esimerkiksi lapsen ihmissuhteisiin, vuorovaikutukseen sekä kokemusmaailmaan ympäristöstä.
”Aikuisille pieniltä tuntuvat asiat voivat olla lapselle isoja asioita, ja sen vuoksi lastensuojelussa työskentelevillä aikuisilla tulee olla kykyä kuulla lasta, ymmärtää lasta ja sitä matkaa, jonka lapsi on kulkenut ennen sijaishuoltoaan.”, korostaa sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sirviö Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Sijaishuoltopaikka on myös lapsen koti – luottamuksella rakennetaan hyvää ja turvallista aikuisuutta
Sijaishuoltopaikka on usein lapsen sen hetkinen koti, ja paikka, jossa lapsi viettää pääosin arkensa. Kodinomaisuus ja elinympäristön vakaus sekä turvallisuus ovat ehdottoman tärkeitä, jotta kokemus sijaishuollosta on hyvä. Se, miten aikuinen lapsen sijaishuollossa kohtaa, miten lapselle puhutaan, miten häntä kohdellaan ja kunnioitetaan, vaikuttaa lapsen luottamukseen ja rakentaa päivittäin sitä tietä, jolla lapsen on hyvä ja turvallista kasvaa kohti aikuisuutta.
Ohjaajien ja ammattitaitoisen johtamisen merkitys on suuri
Sijaishuoltopaikan ihmissuhteet, sekä lasta ympäröivien muiden ihmissuhteiden merkitys nousi esille tapaamisissa. Sijaishuoltopaikoissa olevien ohjaajien merkitys lapsen elämässä on suuri.
”Valvontakäynneillä syntyi käsitys, että lastensuojelulaitoksissa olevat työntekijät pyrkivät hyvään työhön, ja heille on tärkeää, että lapsia kohdellaan kunnioittavasti. Tuttuun työntekijään on helpompi luottaa, ja pitkäaikainen ihmissuhde kannattelee lasta.”, kertoo Pia Sirviö.
Hyvällä ja ammattitaitoisella johtamisella on suuri merkitys sijaishuollon laatuun. Johto on vastuussa siitä, että henkilöstön osaaminen ja koulutus ovat sillä tasolla, että sijaishuolto on laadukasta ja toteutuu lain mukaisesti.
Päätösten on tärkeää olla lapsen edun mukaisia – edellyttää lapsen tuntemista
Henkilöstön vaihtuvuus sosiaalialalla nousi myös esiin lasten tapaamisissa. Sijaishuollossa olevaa lasta koskevissa päätöksissä käytetään julkista valtaa, jolloin on erityisen tärkeää, että päätökset ovat lapsen edun mukaisia sekä lapsen oikeudet toteutuvat. Päätöksenteko edellyttää lapsen elämäntilanteen tuntemista ja yksilöllistä harkintaa siitä, mikä on juuri kyseisen lapsen etu.
”Aina toiveet eivät toteudu, mutta kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää ja vaikuttaa oikeudenmukaisuuden kokemukseen silloinkin, kun mielipiteet ovat eriävät. On lapselta hyvin inhimillinen ja tärkeä toive, että hänen elämästään päättävät aikuiset tuntevat heidät, ja heillä on aikaa perehtyä lapsen tilanteeseen.”, toteaa Pia Sirviö.
Jos sosiaalityöntekijä tai lastensuojeluyksikön henkilöstö vaihtuu tiuhaan, se heikentää kokemusta ymmärretyksi ja kuulluksi tulemisesta.
Nuoret tarvitsevat sijaishuollossa paljon läsnä olevaa ja vahvaa aikuisuutta
Nuorilla esiintyy esimerkiksi päihteidenkäyttöä, psyykkisiä ongelmia, syrjäytymistä, vaikeita perhetilanteita. Sijaishuollossa joudutaan vastaamaan monimutkaisiin, usein pitkällä ajalla kasautuneisiin haasteisiin, ja jokaisen yhteiskunnassamme elävän lapsen tie on yhtä tärkeä.
Lastensuojelua säätelee tietty lainsäädäntö, mutta lapsen arjessa myös aikuisen esimerkki ja turvallinen ohjaaminen päivittäisen arjen kysymyksissä rakentavat tietä kohti aikuisuutta askel askeleelta.
Itä-Suomen aluehallintovirasto jatkaa lasten tapaamisia ja lastensuojelun valvontaa. Tavoitteena on lisätä lasten tapaamisia myös muun valvontatyön rinnalla.
Lisätietoja
sosiaalihuollon ylitarkastaja Pia Sirviö, p. 0295 016 072
ylitarkastaja Sari Vainikainen, p. 0295 016 683
[email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut