Sekä neuvola-, että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista karsittu koronapandemian aikana

Tiedonkeruun tuloksista ilmenee, että palveluista ja niiden resursseista on karsittu koronapandemian aikana.

Henkilöstöresurssit vähenivät lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä terveyspalveluissa – hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuret

THL seuraa neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrän kehitystä ja henkilöstömitoitussuositusten toteutumista TEAviisari-tiedonkeruin ja erillisselvityksin. THL:n keräämien tietojen mukaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vähentynyt (thl.fi).

TEAviisarin tuloksista ilmenee, että henkilöstöresurssien vuosia jatkunut vahvistuminen näyttää pysähtyneen ja kehitys on viime vuonna kääntynyt laskuun. Kyselyn vastausprosentti oli 93, minkä johdosta sen voi katsoa antavan selkeän kuvan vuoden vaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden lähtötilanteesta.

Henkilöstömitoitussuositukset toteutuivat neuvolapalveluissa hyvin vaihtelevasti. Äitiysneuvolapalveluissa oli terveydenhoitajia suositusten edellyttämä määrä alle puolessa terveyskeskuksia (46 %) ja lastenneuvolapalveluissa yli puolessa (62 %) terveyskeskuksia. Neuvolalääkäreitä oli suositusten edellyttämä määrä vain joka kolmannessa terveyskeskuksessa.

Kouluterveydenhoitajia oli vuonna 2021 lähes kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla suositusten edellyttämä määrä (enintään 600 oppilasta terveydenhoitajaa kohden). Koululääkäreitä on sen sijaan ollut koko seuranta-ajan suosituksia vähemmän. Mitoitussuositus (enintään 2100 oppilasta lääkäriä kohden) toteutui nyt vain Pirkanmaalla. Erot tulevien hyvinvointialueiden välillä olivat suuret, sillä yhdellä terveydenhoitajalla oli hoidettavanaan alueesta riippuen 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2040–7768 oppilasta.

Alueiden väliset erot korostuivat myös opiskeluterveydenhuollon palveluissa. Niissä oli terveydenhoitajia suositusten edellyttämä määrä alle puolessa (45 %) ja lääkäreitä vain joka kymmenennessä terveyskeskuksessa.

OPA-kyselyn tuloksista selviää, että koronapandemian aikana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja karsittiin monin paikoin

OPA 2022 -raportti kuvaa opiskeluhuollon (perusopetus ja 2. aste) tilannetta lukuvuonna 2021–2022 ennen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille. Kyselystä selviää, että koronapandemian aikana koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja karsittiin monin paikoin. Erityisesti ennaltaehkäisevää työtä jäi tekemättä, sillä esimerkiksi lakisääteiset terveystarkastukset toteutuivat heikosti.

Opiskeluhuoltopalvelujen työ kohdistui lukuvuonna 2021–2022 pääasiassa yksilökohtaiseen työhön (60–90 %). Yhteisölliseen työhön käytetty työaikaosuus vaihteli vastaajien ammattiryhmästä riippuen 2–15 prosentin välillä. Mielenterveysongelmien hoito vei suuren osan työpanoksesta, ammattiryhmästä riippuen 13–80 prosenttia asiakastyöajasta.

Aluehallintovirastot ja Valvira painottavat, että opiskeluhuoltopalvelut on tärkeä palauttaa vähintään entiselle tasolleen, jotta oppilaiden ja opiskelijoiden tuen ja avun tarpeeseen pystytään vastaamaan oikea-aikaisesti.

Osana sote-uudistusta myös opiskeluhuolto rakennetaan uudestaan. Jatkossa hyvinvointialueet tarvitsevat OPA 2022-raportin tietoa alueensa palvelujen tilasta ja toimivuudesta oman kehittämistyönsä pohjaksi.

Henkilöstöresurssit vähenivät lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä terveyspalveluissa – hyvinvointialueiden väliset erot suuret (thl.fi).