Työnantaja tuomittiin työntekijän seksuaalisesta häirinnästä sakkoihin

Tapauksessa työnantajana toiminut yksityishenkilö oli vastaanottokeskuksen ilmoitustaululle viemänsä ilmoituksen kautta hakenut 30–45-vuotiasta naista siivoustyöhön. Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen siivoamista ja muuta kotitaloustyötä käsittävästä työstä syksyllä 2020.

Työsuhteen aikana työnantaja oli kohdistanut työntekijään seksuaalisia tekoja ja tehnyt seksuaalissävytteisiä ehdotuksia. Työnantaja oli esimerkiksi pyytänyt työntekijää pukemaan päälle talvitakin ja riisumaan sen alta muut vaatteet, mistä työntekijä oli kieltäytynyt. Työnantaja oli tämän jälkeenkin toistuvasti pyytänyt työntekijää siivoamaan alasti sekä sanonut työntekijälle, että jos hän käskee ottamaan kaikki vaatteet pois, häntä pitää totella. Seksuaalinen häirintä oli ollut myös fyysistä; työnantaja oli esimerkiksi puristanut työntekijää rinnasta.

Työnantaja oli lisäksi kohdistanut työntekijään muuta häirintää tai epäasiallista kohtelua esimerkiksi kommentoimalla useita kertoja työntekijän ulkonäköä ja vartaloa halventavasti. Työnantaja oli sanonut työntekijälle, että tämä oli tullut Afrikan viidakosta ja eli yhteiskunnan rahoilla. Työnantaja oli yrittänyt syöttää työntekijälle vanhentuneita keksejä ja sanonut, että Afrikassa syödään tällä tavoin. Työntekijä oli lopettanut työsuhteen noin kuukauden jälkeen sen alkamisesta, kun työnantaja oli sanonut, että työntekijän pitäisi totella kaikkia vaatimuksia tai irtisanoutua.

Käräjäoikeus piti tekoja työturvallisuuslain tarkoittamana häirintänä. Työnantajan menettelyn katsottiin täyttävän työturvallisuusrikoksen, työsyrjinnän ja seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöt. Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja oli syyllistynyt työsyrjintään lisäksi hakemalla työhön pelkästään naispuolista henkilöä. Työnantajan mukaan hän oli ilmoittanut työpaikan vain naisten haettavaksi, koska hänen kokemuksensa mukaan miehet pysyivät työssä vain päivän tai kaksi, ja koska työtehtävät käsittivät esimerkiksi paitojen silittämistä tai napin ompelemista. Käräjäoikeus totesi, ettei työnantajan kertoma syy pelkästään naisten palkkaamiselle ollut työtehtävien laatu huomioon ottaen perusteltua.

Rangaistuksen määrää arvioidessaan käräjäoikeus otti huomioon muun ohella sen, että se piti työnantajan tekojen moitittavuutta lisäävänä seikkana tekojen kohdistumista työnantajaa huomattavasti heikommassa asemassa olevaan henkilöön. Rangaistusta lieventävänä seikkana käräjäoikeus otti huomioon asianosaisten välillä saavutetun sovinnon.

”Työturvallisuuslain tarkoittamaksi häirinnäksi tai epäasialliseksi kohteluksi katsotaan pääsääntöisesti toistuva ja pitkäkestoinen työssä tapahtuva toiminta, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Seksuaalinen häirintä on tästä poikkeus. Kyseen ollessa seksuaalisesta häirinnästä jo yksikin teko voi täyttää työturvallisuuslain tarkoittaman häirinnän kriteerit”, toteaa työsuojelun lakimies Laura Kantola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 22/6170