Tukkukauppatoimialan työnantajien tiedot uudesta työaikalaista puutteelliset

Tarkastuksilla valvottiin, että työnantajat ovat huomioineet vuonna 2020 uudistuneen työaikalain muuttuneet säännökset ja soveltavat lakia oikein. Lisäksi valvottiin työn psykososiaalista kuormitusta ja erityisesti työaikasuojelua siten, että työnantajilla on riittävä tietoisuus sekä toimivat käytännöt työn kuormituksesta ja sen hallinnasta. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta.

Työnantajien tietoisuus uudesta työaikalaista puutteellista

Tarkastus tehtiin lähes kahdeksallekymmenelle työpaikalle. Yli kuusikymmentä prosenttia työnantajista ei ollut tietoisia uudesta työaikalaista. Missään tarkastetuista työpaikoista ei ollut otettu käyttöön uuden työaikalain mahdollistamia joustavia työaikajärjestelyjä, kuten kuudenkymmenen plustunnin liukumasaldoa, joustotyöaikaa tai työaikalakiin perustuvaa työaikapankkia.

Tarkastuksilla ilmeni jonkin verran epäselvyyttä myös työaikalain soveltamisalasta ja erityisesti sen poikkeuksista: ”Uudistuneeseen työaikalakiin lisättiin työaika-autonomian edellytys laissa erikseen mainitun työtehtävän oheen. Työnantajan on arvioitava työaikalain mahdollinen poikkeaminen käyttäen tapauskohtaista kokonaisharkintaa kussakin yksittäisessä työsuhteessa”, kertoo yksikön päällikkö Päivi Laakso työsuojelun vastuualueelta Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Lähes puolet työpaikoista sai velvoitteen työaikalain soveltamisen arvioinnista

Työaikasuojelun kannalta tärkeää on työaikalain soveltamisen arviointi. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on pidettävä työaikalain soveltamisalan piirissä olevien työntekijöidensä tehdyistä työtunneista työaikakirjanpitoa ja seurattava työajan enimmäismäärää työntekijöittäin. Tarkastuksilla annettiin lähes kahdelle kolmasosalle työpaikoista velvoite työaikakirjanpidon puuttumisesta tai siinä olevista puutteista.

Osassa näistä tarkastuksista tuli esille, että työaikakirjanpitoa pidetään työpaikan luottamusta heikentävänä tekijänä ja tarpeettomana ”kyttäämisenä”:
”Työaikasuojelun näkökulmasta työaikakirjanpito on kuitenkin keskeisessä asemassa, koska se on yksi keinoista, joiden avulla työnantaja voi tulla tietoiseksi työajan riittävyydestä suhteessa työmäärään. Sen nojalla voidaan tehdä myös korjaavia toimenpiteitä esimerkiksi työn suunnitteluun”, toteaa Päivi Laakso. ”Työpaikoilla ei aina myöskään tiedetä, että työaikakirjanpidon laiminlyönti on työaikasuojelurikos, josta voidaan tuomita rangaistus.”

Työajan enimmäismäärää ei seurata lain edellyttämällä tavalla

Työaikakirjanpito tarvitaan myös työajan enimmäismäärän seurannassa. Tarkastusten perusteella työnantajat eivät olleet juurikaan tietoisia työajan enimmäismäärästä työpaikoillaan eivätkä velvollisuudestaan seurata sitä työntekijöidensä osalta. Harvemmalla kuin joka kolmannella työpaikalla työajan enimmäismäärää oli seurattu ja tiedot olivat saatavilla tarkastuksella.

Tarkastuksilla työnantajia ohjeistettiin työajan enimmäismäärän seurantaan. Työajan enimmäismäärä asettaa rajan työntekijän tekemälle työajalle. Rajoitus kohdistuu kokonaistyöaikaan, johon lasketaan kaikki tehdyt työtunnit. Työajan seurannassa on siten tärkeää, että työaikakirjanpitoon merkitään vain todelliset tehdyt työtunnit ja että ne ovat selkeästi luettavissa.

Työaikalain pääsääntö on se, että työntekijän työaika, ylityö mukaan lukien, saa olla enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Eri alojen työehtosopimuksissa on voitu sopia tasoittumisjakson pituudesta työaikalaista poikkeavasti. Noudattaakseen työaikalain säännöstä työnantajan on järjestelmällisesti seurattava työajan enimmäismäärää.

Työn psykososiaalisen kuormituksen tunnistamisessa ja hallinnassa kehittämisen varaa

Kuormituksen hallinta edellyttää, että työn kuormitustekijät on ensin selvitetty ja arvioitu työpaikoilla järjestelmällisesti ja kattavasti. Lähes seitsemänkymmentä prosenttia työpaikoista ei ollut selvittänyt työn vaaroja lainkaan tai ne oli selvitetty puutteellisesti.

Tarkastuksilla käytettiin työsuojeluviranomaisen Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyä, jonka tulosten mukaan haitallisimpina tekijöinä pidettiin usean eri asian tekemistä samanaikaisesti, liiallista työmäärää työaikaan nähden, epäselvyyksiä tehtävänkuvissa ja vastuissa sekä työn tekemisen jatkuvaa keskeytymistä.

Tarkastusten perusteella tukkukaupan työpaikoilla ilmenee jonkin verran haitallista psykososiaalista kuormitusta. Tämä edellyttää työnantajilta toimenpiteitä kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lisätietoa työaikakuormituksesta, työaikalain soveltamisesta sekä työajan enimmäismäärästä on saatavilla verkkoseminaareistamme.