Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset keskiössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmässä
Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä päivitti tietonsa toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista sotatieteiden, geopoliittisten liikehdinnän ja historian näkökulmista.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä kokoontui 2.11.2022 keskustelemaan Venäjän hyökkäyssodasta ja sen aiheuttamista muutoksista toimintaympäristössä. Näkökulmana oli myös sodan heijastevaikutukset Suomen turvallisuustilanteeseen.
Kokonaisturvallisuuden yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien viranomaiset, kunnat, elinkeinoelämä, järjestöt ja oppilaitokset eli kaikki ne tahot, joita tarvitaan, kun yhteiskuntana varaudumme erilaisiin häiriötilanteisiin.
Päivän aikana osallistujien ymmärrys vaikeasti ennakoitavissa olevasta kansainvälisestä toimintaympäristöstä syveni. Tämän kaltaiset taustoittavat ja syventävät keskustelut auttavat toimijoita ennakoimaan tulevaa ja tunnistamaan myös mahdollisia uusia uhkia.
Yhteiskunnan toimivuus perustuu luottamukseen
Aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski muistutti kuulijoita luottamuksen merkityksestä. Luottamus pitää hyvinvointiyhteiskuntaamme koossa.
”Luottamuksen ylläpito ja vahvistaminen on aivan keskeistä yhteiskunnassamme. Eikä pelkästään kansalaisten luottamus viranomaisiin vaan myös luottamus viranomaisten välillä ja toisaalta kansalaisten kesken,” Wiikinkoski totesi.
Luottamus vaikuttaa myös kansakunnan kykyyn toimia häiriötilanteissa. Kokonaismaanpuolustus tukeutuu koko yhteiskuntaan ja sen puolustustahtoon. Tämä on nähtävissä sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mukaan myös Ukrainan tilanteessa, vaikka oppeja sotatieteiden näkökulmasta vasta kerätään. Paikallistason merkitys tilanteen kehittymisessä on aivan keskeinen.
Suomessa kunnat ovat keskeisessä roolissa siviilipuolustuksen näkökulmasta. Paikallistason varautumiseen ja varautumisen alueelliseen koordinaatioon pitääkin nyt panostaa entistä enemmän.
Turvapaikkapolitiikkaan liittyvä viranomaisyhteistyö tiivistynyt EU-tasolla
Erityisasiantuntija Tuukka Lampi Euroopan muuttoliikeverkostosta kertoi, miten viime vuosien geopoliittinen liikehdintä on muuttanut EU:n ja sen jäsenmaiden maahanmuuttopolitiikkaa, etenkin turvapaikkapolitiikan osalta.
Maahanmuuttopolitiikassa avainsanoiksi ovat nousseet valmius, kestävyys, joustavuus ja tilannekuva. Vastaanottojärjestelmän kestävyydestä on tullut tärkeä osa kansallista ja EU-tason turvallisuutta. Lisäksi välineellistetty maahantulo on tunnistettu entistä paremmin omaksi kokonaisuudekseen, mikä mahdollistaa poikkeukset yleisessä turvapaikkamenettelyssä.
Suomessa rajavartiolaki muuttui heinäkuussa ja muutoksen myötä turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on nyt mahdollista keskittää erikseen määritetyille rajanylityspaikoille Suomen valtakunnanrajalla. Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteen toimivuutta koskeva laki puolestaan tiivistää viranomaisyhteisyötä EU-maiden välillä.
Tilannekuvaa syvennettiin myös historian näkökulmasta. Euroopan parlamentin jäsen Nils Torvalds kuvasi vuosisatojen aikana erilaisiin yhteiskuntiin muodostuneita rakenteita. Jos valtion rooli on luonteeltaan tukahduttava, yhteiskuntaan ei pääse muodostumaan sellaisia kansalaisyhteiskunnan rakenteita, jotka ovat välttämättömiä uudistusten läpiviennille.
Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä pystyi päivän päätteeksi toteamaan, että suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimivuus ja eri organisaatioiden välinen yhteistyö muodostavat perusrakenteen, jonka varaan on hyvä rakentaa tulevaisuudessakin.
Lisätietoja
Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 018 800
Kehittämispäällikkö Harri Varhama, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, puh. 0295 018 558
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut