Aluehallintoviraston valvontakampanja osoitti puutteita ajoneuvokauppiaiden omaan toimintaan ja käteiskauppaan liittyvien riskien tunnistamisessa
Aluehallintoviraston touko-kesäkuussa 2022 toteuttaman rahanpesulain valvontakampanjan perusteella ajoneuvokauppiailla on puutteita omaan yritystoimintaansa ja käteiskauppaan liittyvien riskien tunnistamisessa. Rahanpesulaki velvoittaa mm. tavarakauppiaita arvioimaan omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä ja huolehtimaan siitä, että lain vaatimuksia osataan noudattaa päivittäisessä liiketoiminnassa.
Aluehallintovirasto kohdisti rahanpesulain valvontakampanjan ajoneuvokauppiaisiin ja toteutti kampanjan verkkokyselynä touko-kesäkuussa 2022.
Haasteet käteisvarojen alkuperän selvittämisessä, arvokkaat ajoneuvot ja suuret käteissummat suurimpia riskejä
Kyselyllä selvitettiin muun muassa ajoneuvokauppiaiden tietoisuutta niiden omaan toimintaan, ajoneuvokauppaan sekä yleisesti käteiskauppaan liittyvistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä.
Vastaajat nostivat riskeinä erityisesti esille haasteet käteisvarojen alkuperän selvittämisessä, satunnaiset, kertaluontoiset asiakkaat sekä arvokkaat ajoneuvot ja niihin liittyvät suuret kauppa- ja käteissummat. Erityisesti terrorismin rahoittamiseen liittyvänä riskitekijänä mainittiin käytettyjen kuorma-autojen ja muiden ajoneuvojen myyminen ulkomaille. Riskejä vähentäviksi tekijöiksi mainittiin muun muassa muiden kuin käteismaksutapojen käyttäminen sekä yrityksen maantieteellinen sijainti Suomen sisällä.
Kyselyn vastauksista on havaittavissa, että alalla tiedostetaan ja tunnistetaan käteiseen rahaan liittyviä rahanpesun riskejä vain osittain. Myös oman yrityksen toimintaan liittyviä riskejä pidettiin pääsääntöisesti matalampina kuin toimialaan tai yleisesti ottaen käteisellä tehtävään tavarakauppaan liittyviä riskejä. Arvioita perusteltiin esimerkiksi entuudestaan tutulla asiakaskunnalla sekä yrityksen käyttämillä maksutavoilla. Omaan yritystoimintaan liittyvien riskien tunnistaminen ja arviointi perustui useimmiten varsin subjektiivisiin näkemyksiin oman yritystoiminnan riskittömyydestä, ja arvioiden perusteluissa oli myös puutteita ja asiavirheitä.
Lisäksi käteisen rahan ja terrorismin rahoittamisen keskinäistä yhteyttä oli vastausten perusteella hankala hahmottaa. Terrorismin rahoittamisessa voidaan käyttää hyvinkin pieniä käteismääriä, ja epäily kohdistuu varojen käyttötarkoitukseen.
“Kyselyn tulokset osoittavat, että aluehallintoviraston ohjausta ja valvontaa rahanpesulain velvoitteiden noudattamisessa tarvitaan jatkossakin rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvan tavarakaupan alalla”, toteaa ylitarkastaja Krista Hautakangas Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Käteisen rooli rikollisessa toiminnassa on edelleen merkittävä
Käteistä käytetään laillisena maksuvälineenä yhä vähemmän, mutta rikollisessa toiminnassa sen rooli on edelleen merkittävä yhtenä keskeisimmistä rahanpesun välineistä. Käteisen rahan houkuttelevuus perustuu muun muassa sen anonymiteettiin ja jäljittämättömyyteen. Osa rikollisuudesta, esimerkiksi huumausainerikollisuus, on hyvin käteisintensiivistä, ja käteinen raha voi liittyä myös useisiin muihin rahanpesun esirikoksiin, kuten petosrikoksiin ja varkauksiin. Käteistä rahaa voidaan myös kuljettaa ulkomaille terroristisiin tarkoituksiin käytettäväksi.
Käteisestä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskitekijänä on julkaistu aluehallintoviraston verkkosivuilla myös blogikirjoitus ”Rahanpesua seteleillä ja kolikoilla - onko käteinen edelleen kuningas?”, jossa käydään läpi muun muassa käteiseen liittyviä riskejä ja käteisen käyttöä rikollisten tekojen välineenä.
Suurista käteiskaupoista hakeuduttava rahanpesun valvontarekisteriin
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti. Rahanpesulaissa aluehallintoviraston valvomiin toimijoihin eli ilmoitusvelvollisiin kuuluvat muun muassa tavarakauppiaat, jotka myyvät tai välittävät tavaroita liike- tai ammattitoimintana ja maksavat tai ottavat vastaan käteistä vähintään 10 000 euroa.
Ajoneuvokauppiaiden valvontakampanjan verkkokysely lähetettiin vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittaville ajoneuvokauppiaille toimialaluokkien perusteella. Kyselyn tarkoituksena oli tavoittaa erityisesti ajoneuvokauppiaita, joita rahanpesulaki koskee.Annetussa määräajassa kyselyyn vastasi yhteensä 987 toimijaa, joista vastaustensa perusteella suurin osa ei kuitenkaan kuulunut rahanpesulain soveltamisalaan.
Aluehallintovirasto ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä, johon kaikkien rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvien tavarakauppiaiden on hakeuduttava. Kyselyn aikana valvontarekisteriin hakeutui seitsemän ajoneuvokauppiasta. Päätoimisia tavarakauppiaita on tällä hetkellä valvontarekisterissä yhteensä 43, joista ajoneuvokauppiaita on 25.
Lisätietoa:
Aluehallintoviraston valvontakampanjan raportti
Aluehallintoviraston rahanpesun valvonta -sivusto
Blogiartikkeli: Rahanpesua seteleillä ja kolikoilla - onko käteinen edelleen kuningas?
Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio
Medialle:
ylitarkastaja Krista Hautakangas
p. 0295 016 177
rahanpesu(at)avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.