Tapauksessa oli kyse siitä, että työntekijä oli saanut työvuorolistan, jonka hän oli kokenut mahdottomaksi toteuttaa. Työntekijä pyrki neuvottelemaan asiasta työnantajan edustajan kanssa. Työntekijä otti tämän jälkeen yhteyttä ammattiliittoon sekä valvoviin viranomaisiin. Työpaikalle oli tehty viranomaistarkastukset, joiden jälkeen työnantaja antoi työntekijälle varoituksen epälojaalisuudesta työnantajaa kohtaan ja otti pois tämän tiimivastaavan tehtävän.
Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän toiminnassa on ollut kyse työsyrjinnän tunnusmerkistön tarkoittamasta ammatillisesta toiminnasta. Käräjäoikeuden mukaan varoituksen antamiselle ja tiimivastaavan tehtävän poisottamiselle ei ole ollut painavaa hyväksyttävää syytä.
Työnantajan edustajaa kohtaan nostettu syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin. Käräjäoikeus katsoi, että työpaikan olot ja tilanteiden ajoittainen kärjistyminen epäasiallisen kohtelun puolelle eivät vielä sellaisenaan tarkoita rangaistavaksi säädettyä työturvallisuusrikosta. Käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että työnantajan edustajan tahallisen tai huolimattoman menettelyn vuoksi työturvallisuusmääräyksiä olisi rikottu siten, että työntekijöille olisi aiheutunut tavanomaisesta työn kuormittavuudesta taikka muista työoloista poikkeavaa terveydellistä haittaa tai sellaisen vaaraa. Vaikka epäasiallista kohtelua ja työturvallisuusmääräysten vastaista tilaa on tarkastushavaintojenkin perusteella jossakin määrin tekoajalla ilmennyt, ei asiassa ylity rikoksesta tuomitsemiskynnys.
Oulun käräjäoikeuden tuomio 1.6.2022, R 20/431. Tuomio ei ole lainvoimainen.