Aluehallintovirasto suosittelee lakia tiukempia vaatimuksia rescuekoirien sisämarkkinatuontiin – rabiesriski merkittävästi kasvanut Ukrainan sodan vuoksi
Ukrainan sodan vuoksi ukrainalaisia kulkukoiria on tuotu runsaasti EU-alueella oleviin naapurimaihin, ja koirat on voitu tunnistusmerkitä näiden maiden mikrosiruilla. Toiminta vaikeuttaa koiran alkuperän luotettavaa varmistamista. Ukrainassa rabiestilanne on huono, ja kulkukoirissa rabiesriski on suuri. Kun rescuekoiran alkuperä ei ole luotettavasti tiedossa, niiden maahantuonti aiheuttaa kohonneen riskin rabieksen leviämiselle.
Kaikki Suomeen tuotavat rescuekoirat on rokotettava rabiesta vastaan jo lähtömaassa. Aluehallintovirasto suosittelee lisäksi, että rokotuksen ja lähtömaassa tapahtuvan kuukauden odotusajan jälkeen mitataan koiran vasta-aineet. Tämän jälkeen koira eristetään lähtömaassa vielä kolmeksi kuukaudeksi. Jos vasta-aineet ovat suojaavalla tasolla eli vähintään 0,5 IU/ml ja odotusaika (yhteensä 4 kuukautta) on täyttynyt, voi koiran tuoda Suomeen.
Rabiesrokotus ei poista rabiesta, jos koira on saanut tartunnan jo ennen rokottamista. Rabieksen itämisaika on jopa kuusi kuukautta. Se voi tarttua jo ennen oireita. Rabies johtaa nisäkkäillä oireisena aina kuolemaan, myös ihmisillä.
Suomi on rabiesvapaa maa. Aluehallintoviraston suosituksella tiukemmista maahantuonnin vaatimuksista pyritään pitämään Suomen rabiestilanne edelleen hyvänä. Ukrainan tilanteesta johtuvan kohonneen rabiesriskin vuoksi vastuullinen maahantuonti on nyt erityisen tärkeää, jotta rabies ei pääse leviämään Suomessa. Kohonneen rabiesriskin vuoksi kaikkein turvallisinta olisi pitää taukoa rescuetuonnista.
Jos tautiepäily herää tai tautitapaus todetaan, on siitä ilmoitettava välittömästi kunnan virkaeläinlääkärille, joka ilmoittaa asiasta aluehallintovirastoon. Ilmoitettava on myös tiedot siitä, kuka on tuonnista vastaava yhteyshenkilö (jonka saa kiinni myös päivystysaikaan), mitä muita eläinyksilöitä kuljetuksessa oli sekä missä eläimet sijaitsevat. Taudin torjumiseksi viranomaisten on saatava tarkastettua kaikki kontaktieläimet ja näiden paperit heti sekä kartoitettava mahdolliset ihmiskontaktit. Ajantasainen kirjanpito tuonneista ja tuontikoirien uusien omistajien yhteystiedoista on siis erityisen tärkeää.
Rescuejärjestöjen on syytä laatia omavalvontasuunnitelma rabiesriskin minimoimiseksi. Rescuetuonnista vastaavan henkilön päivystysaikaankin toimivan puhelinnumeron on oltava viranomaisten tiedossa.
Pohjimmiltaan hyvää tarkoittava ajatus voi johtaa sanktioihin
Poikkeuksellisissa olosuhteissa omistajansa kanssa matkustavat lemmikit Ukrainasta tai pakottavasta tilanteesta johtuen Venäjältä voivat tulla Suomeen sotaa pakenevan omistajansa kanssa. Kaikkien Suomeen saapuvien eläinpakolaisten on käytävä eläinlääkärillä 3 päivän kuluessa maahantulosta.
Poikkeuslupa koskee kuitenkin ainoastaan sotaa pakenevien ihmisten omia lemmikkejä, ei löytöeläimiä. Kodittomien, uuteen kotiin tulevien, eläinten maahantuontia kolmansista maista koskee edelleen EU:n asettamat tuontirajoitukset. Jos koiran tuontiin liittyviä vaatimuksia ei ole noudatettu, on kyseessä laiton tuonti. Laiton tuonti on rikos.
Suurimman riskin rabieksen leviämiseen aiheuttavat järjestäytymättömien tahojen tuonnit, joista ei tehdä TRACES-ilmoituksia. Vaikka tarkoituksena olisi auttaa sodasta kärsineitä eläimiä, on eläinten maahantuonti silti tarkoin säänneltyä. Jos asiaan ei perehdy tarkasti ja noudata tuontiin liittyviä vaatimuksia ja suosituksia, voi hyvää tarkoittava ajatus aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja jopa kuolemaa eläimille ja myös ihmisille. Maahantuoja voi syyllistyä rikokseen. Tietoinen tautivaaran aiheuttaminen on vakava asia ja lain vastaista.
Lisätietoa:
- Ruokaviraston verkkosivu Ukrainan tilanteesta
Lisätietoa medialle kaikkien aluehallintovirastojen puolesta:
läänineläinlääkäri Sari Haikka, p. 0295016104, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.