Aluehallintovirasto käynnistää ajoneuvokauppiaiden valvontakampanjan – rahanpesulaki koskee käteiskauppaa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa toukokuussa 2022 tavarakauppiaita koskevan valvontakampanjan verkkokyselynä. Aluehallintovirasto valvoo, että käteiskauppaa tekevät ajoneuvokauppiaat noudattavat rahanpesulakia.
Aluehallintovirasto toteuttaa rahanpesulain valvontakampanjan toukokuussa 2022 verkkokyselynä. Kysely lähetetään vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittaville toimijoille, jotka myyvät tai välittävät maksaen tai vastaanottaen käteistä rahaa esimerkiksi seuraavia tuotteita tai tavaroita:
- henkilöautot ja kevyet moottoriajoneuvot
- kuorma-autot ja muut raskaat moottoriajoneuvot
- matkailuvaunut
- moottoriajoneuvojen osat ja varusteet
- renkaat
- moottoripyörät sekä niiden osat ja varusteet.
Rahanpesulain velvoitteet koskevat sellaisia tavarakauppiaita, jotka maksavat tai ottavat vastaan yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä käteissuorituksina yhteensä vähintään 10 000 euroa. Käteisellä tarkoitetaan fyysisiä seteleitä ja kolikoita. Toisiinsa kytkeytyvistä suorituksista voi olla kyse silloin, kun asiakas ostaa tavaran esimerkiksi 5 000 eurolla ja palaa pian ostamaan vielä 5 000 euron arvoisen tavaran samasta liikkeestä. Tarkoituksena on torjua niitä tilanteita, joissa asiakas pyrkisi välttämään henkilöllisyytensä todentamisen jakamalla liiketoimeen sisältyvät varat useaan erilliseen tapahtumaan.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo rahanpesulain noudattamista valtakunnallisesti. Rahanpesulaissa aluehallintoviraston valvomiin toimijoihin kuuluvat muun muassa tavarakauppiaat, jotka myyvät tai välittävät tavaroita liike- tai ammattitoimintana ja maksavat tai ottavat vastaan käteistä. Näitä toimijoita kutsutaan rahanpesulaissa ilmoitusvelvollisiksi.
Kyselyllä kartoitetaan rahanpesulain velvoitteiden piiriin kuuluvia toimijoita
Verkkokyselyn tarkoituksena on kartoittaa erityisesti ajoneuvokauppiaita, joita rahanpesulaki koskee. Aluehallintovirasto ylläpitää rahanpesun valvontarekisteriä, johon kaikkien rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvien tavarakauppiaiden on hakeuduttava.
“Rahanpesun valvontarekisterissä on tällä hetkellä 36 päätoimista tavarakauppaa harjoittavaa toimijaa. Käytännössä rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia tavarakauppiaita on kuitenkin enemmän, ja kampanjalla haluamme tavoittaa näitä vielä rekisteröitymättömiä ilmoitusvelvollisia ajoneuvokaupan alalta”, kertoo ylitarkastaja Krista Hautakangas Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahanpesulain valvonnasta.
Aluehallintovirasto voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen eli julkisen varoituksen, rikemaksun tai seuraamusmaksun rahanpesulain velvoitteiden, kuten rahanpesun valvontarekisteriin rekisteröitymisen, laiminlyönnistä tai rikkomisesta.
“Kyselyn tarkoituksena on myös selvittää ajoneuvokauppiaiden tietoisuutta niiden omaan toimintaan ja käteiskauppaan liittyvistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä”, Hautakangas lisää.
Kyselyllä kerätään tietoa ajoneuvokauppiaiden menettelytavoista rahanpesulain velvoitteiden noudattamiseksi. Lain velvoitteet liittyvät esimerkiksi asiakkaan tuntemiseen, epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseen ja ilmoittamiseen sekä työntekijöiden kouluttamiseen.
Käteiskauppa on riskialtista rahanpesulle ja terrorismin rahoittamiselle
Vaikka käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, käteisen käyttö liiketoiminnassa on edelleen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiä lisäävä tekijä. Käteisen rahan alkuperää on hyvin vaikea todentaa, ja sen käyttäminen mahdollistaa lisäksi liiketoimien suorittamisen anonyymisti. Osa rikollisuudesta, esimerkiksi huumausainerikollisuus, on hyvin käteisintensiivistä, ja käteinen raha voi liittyä myös useisiin muihin rahanpesun esirikoksiin, kuten petosrikoksiin ja varkauksiin.
“Nykyisin yli 10 000 euron käteismaksuja voidaan pitää poikkeuksellisina. Jos yritys maksaa tai vastaanottaa yli 10 000 euron käteissuorituksen, sen tulee selvittää erityisen huolellisesti liiketoimeen käytettävien varojen alkuperä ja liiketoimen tarkoitus”, Krista Hautakangas korostaa.
Käteiskauppaan liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä tavarakaupassa on huomioitu myös aluehallintoviraston laatimassa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion yhteenvedossa. Erityisesti tavarakauppiaiden toiminnassa riskit korostuvat.
Kyselyn vastauksista julkinen yhteenveto vastanneille
Verkkokyselyn päättymisen jälkeen kyselyn vastauksista laaditaan julkinen yhteenveto, joka toimitetaan kaikille kyselyyn vastanneille toimijoille. Julkinen yhteenveto julkaistaan myös aluehallintoviraston verkkosivuilla. Yhteenvedossa käydään läpi yleisellä tasolla esimerkiksi sitä, millaiseksi toimialalla toimivat yritykset kokevat omaan toimintaansa liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit.
Lisätietoa:
Aluehallintoviraston rahanpesun valvonta -sivu
Aluehallintoviraston rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion yhteenveto
Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio
Viranomaisten yhteinen rahanpesu.fi-sivusto
rahanpesu(at)avi.fi
twitter.com/AVIrahanpesu
Medialle:
ylitarkastaja Krista Hautakangas, p. 0295 016 177
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.