Aluehallintovirastojen toiminta ruuhkautunut pahoin terveydenhuoltoon liittyvän kantelukampanjan vuoksi
Aluehallintovirastojen kirjaamoihin on kahden viikon aikana saapunut yli 3100 terveydenhuoltoon liittyvää yhteydenottoa Tehyn aloittaman kampanjan seurauksena. Kampanja on ruuhkauttanut aluehallintovirastojen toiminnan ja hidastaa terveydenhuollon normaalia valvontatoimintaa.
Ammattijärjestö Tehy aloitti huhtikuun lopussa kampanjan, jossa se kehottaa jäsenistöään ilmoittamaan tehostetusti aluehallintovirastolle kaikista työvuoron vaaratilanteista. Kampanjan seurauksena aluehallintovirastojen kirjaamoihin on kahden viikon aikana saapunut jo yli 3100 terveydenhuoltoon liittyvää yhteydenottoa.
Kampanjan mukaiset ilmoitukset käsitellään aluehallintovirastoissa valvonta-asioina. Kampanjan laajuudesta saa kuvan, kun lukua verrataan viime vuoteen. Vuonna 2021 aluehallintovirastoissa tuli vireille yhteensä 726 terveydenhuollon valvonta-asiaa. Näistä 180 perustui ennalta laadittuun valvontasuunnitelmaan ja 546 valvonta-asiaa otettiin käsittelyyn reaktiivisesti, esimerkiksi julkisuudessa esiin nousseen ongelman tai aluehallintovirastolle tulleen ilmoituksen pohjalta. Tehyn kampanja on nyt pahoin ruuhkauttanut aluehallintovirastojen valvonta-asioiden käsittelyprosessin.
Poikkeuksellinen ilmoitusmäärä hidastaa normaalia valvontatoimintaa
Yksi aluehallintovirastojen tehtävistä on potilasturvallisuuden toteutumisen valvonta. Valvonnassa on vuosien varrella havaittu ongelmia henkilöresurssien riittävyydessä ja myös potilasturvallisuus on yksittäisissä tapauksissa vaarantunut. Tilanteisiin on puututtu asian vaatimilla toimenpiteillä. Terveydenhuollon valvonta on pitkäjänteistä työtä, joka perustuu toimivaan omavalvontaan ja viranomaisten ohjaukseen. Aluehallintovirastojen valvonta ennaltaehkäisee osaltaan ongelmien syntymistä ja nostaa esiin puutteita, jotka pitää korjata.
Kampanjamuotoinen tuhansien ilmoitusten lähettäminen ei auta potilasturvallisuuden toteutumisessa, vaan pikemminkin heikentää sitä. Aluehallintovirastojen asiantuntijat eivät tässä tilanteessa pysty keskittymään niihin kaikkein vakavimpiin ja omavalvonnan ulkopuolelle jääviin asioihin.
Ilmoitusruuhkan purkaminen aluehallintovirastoissa vie aikaa
Tyypillisesti suurin osa aluehallintovirastoille saapuvista terveydenhuollon epäkohtailmoituksista tai kanteluista ei johda toimenpiteisiin tai niiden osalta voidaan todeta, että hoidossa ei ole menetelty väärin.
Noin kolmasosa aluehallintovirastoissa käsitellyistä kanteluista johtaa vuosittain seuraamukseen.
Jos aluehallintovirasto havaitsee selvitystensä perusteella, että hoidossa on ollut epäasianmukaisuutta tai virheellisyyttä, se voi antaa terveydenhuollon ammattihenkilölle, toimipaikalle (johtajalle) tai organisaatiolle hallinnollista ohjausta. Sen tavoitteena on ohjata ammattihenkilöä tai toimipaikkaa toimimaan vastaisuudessa toisella tavalla.
Tehy-kampanjan aikana tulleet ilmoitukset käsitellään yksitellen, normaalin käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Pääosa ilmoituksista koskee terveydenhuoltoa, mutta joukossa on myös sosiaalihuollon asioita. Asioiden tarkempi laatu selviää, kun niiden käsittely saadaan käyntiin. Niissä ilmoituksissa, jotka eivät johda täysimääräiseen valvontaan, toimenpiteet arvioidaan erikseen ja tarvittaessa ohjataan organisaatiota hoitamaan asia omavalvonnallisin keinoin.
Täysimittaiseen käsittelyyn päätyvät ilmoitukset, joiden taustalla on merkittävä asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantuminen. Ilmoitus saattaa liittyä myös jo avoinna olevaan valvontatapaukseen, jolloin se voidaan mahdollisesti liittää kyseisen valvonnan osaksi.
Aluehallintovirastot toivovat, että kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa saavutetaan neuvotteluratkaisut mahdollisimman pian. Työtaistelutoimissa aluehallintovirastot eivät ole osallisina, tärkeintä on asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen. Tätä virastot valvovat jatkossakin.
Potilasturvallisuus varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnan keinoin
Tilanteista, joihin voi liittyä potilasturvallisuuden vaarantumista, pitää ilmoittaa suoraan työnantajalle ja tilanne pitää käsitellä työpaikalla ensisijaisesti omavalvonnan keinoin.
Työnantaja on ensisijainen toimintayksikkönsä toimintaa, siellä työskentelevien työntekijöiden sekä tilojen ja laitteiden toimintaa valvova taho. Vain työnantajalla on mahdollisuus organisoida ja ohjeistaa toimintansa, seurata ja arvioida sitä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin välittömästi sekä varmistaa palvelujen saatavuus ja asiakasturvallisuus ajoissa.
Valvoville viranomaisille ilmoitus tulee tehdä lähtökohtaisesti silloin, kun se ei ratkea omavalvonnassa tai kyse on erityisen vakavasta haittatapahtumasta.
Lisätietoja:
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto:
Yksikön päällikkö Pasi Hirvikoski, [email protected]
Itä-Suomen aluehallintovirasto:
Yksikön päällikkö Sami Remes, [email protected]
Lapin aluehallintovirasto:
Aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen, [email protected]
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto:
Yksikön päällikkö Niina Siirilä, [email protected]
Lounais-Suomen aluehallintovirasto:
Yksikön päällikkö Pauli Kamsula, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto:
Yksikön päällikkö Niina Väkeväinen, [email protected]
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.