Varautumisasiat esillä kansanedustajien tapaamisessa

---

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen ja viraston vastuualueiden johtajat tapasivat alueen kansanedustajia verkkotapaamisessa maanantaina 25.4. Mukana olivat Oulun vaalipiirin kansanedustajat Hanna-Leena Mattila, Raimo Piirainen, Mari-Leena Talvitie, Jenni Pitko sekä Mikko Kinnusen edustajana Sauli Tervaniemi.

Tapaamisessa keskeisimpiä olivat varautumiseen liittyvät asiat. Ylijohtaja Savolainen nosti avauspuheenvuorossaan esiin, ettei koronapandemia ole ollut pelkästään terveydenhuollon kriisi, vaan laajasti yhteiskuntaa läpileikkaava häiriötila, jonka hoitamisessa tarvitaan kaikkia yhteiskunnan tasoja. Katse on tällä hetkellä siirrettynä Ukrainan kriisiin. ”Nyt kun olemme siirtyneet Ukrainan kriisiin ja sen vaikutuksiin varautumiseen, voi sanoa, että tilanne on totta kai monta kertaa vakavampi ja vaatii äärimmäisen huolellista varautumista alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin”, ylijohtaja Savolainen totesi.

Ylijohtaja Savolainen käsitteli puheenvuorossaan myös aluehallintovirastojen roolia alueellisen yhteistyön koordinoijana varautumisessa ja turvallisuusasioissa sekä yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Lisäksi esiteltiin aluehallinnon virastorakenteen selvitystyön etenemistä ja korostettiin poikkihallinnollisuuden ja paikallisen läsnäolon tärkeyttä.

Toiminta- ja turvallisuusympäristön muutos aiheuttaa lisävaatimuksia alueelliseen varautumiseen

Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Petteri Koskinen kertoi alueellisesta varautumisesta ja huoltovarmuudesta. Vastuualueen tehtäviin kuuluvat muun muassa alueellisen varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen ja kuntien valmiussuunnittelun tukeminen.

Tällä hetkellä keskeisiä toimia ovat valmiussuunnittelun ajantasaistaminen ja poikkihallinnollisen tilannetietoisuuden ylläpito. Yksi tärkeistä tehtävistä vuodelle 2022 on siviilivalmiuden alueellinen yhteistoiminta ja sen tiivistäminen Suomen, Ruotsin ja Norjanpohjoisten maakuntien kesken.

Riskiarvioita ajantasaistetaan parhaillaan. Kansallinen riskiarvio päivitetään kesällä 2022 ja Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelliset riskiarviot vuoden 2022 aikana. Olennaisia ovat myös Valtioneuvoston tilannekeskuksen alueellinen strateginen riskiarvio ja alueellisen valmiustoimikunnan riskiarviointi. ”On tärkeää, että meillä on ajantasainen ymmärrys riskeistä, sillä ne ovat perusta varautumiselle”, johtaja Koskinen korosti.

Johtaja Koskinen toi myös esiin kuntien roolia varautumisessa. Taloudellisen varautumisen lisäksi kunnilla on tärkeä rooli varautumisessa yleisesti. Olisi erittäin tärkeää, että oltaisiin tietoisia siitä, mikä on kuntien valmius, tilanne ja kyvykkyys varautumisen suhteen.

Koronaepidemia kuormittaa yhä terveydenhuoltoa

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja Maria Siurua tarjosi katsauksen vastuualueen varautumistilanteeseen.

Koronaepidemia kuormittaa edelleen terveydenhuoltoa, mutta sairaalahoitoon joutuneiden määrä on laskussa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koronakoordinaatioryhmät kokoontuvat edelleen kahden viikon välein.

Ukrainan kriisillä ei ole ollut juurikaan vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Terveydensuojelussa on aloitettu yhteistyö Valviran kanssa ja muun muassa selvitetty, millaista ohjausta kuntien terveydensuojelulle tarjotaan. Ympäristöterveydenhuollossa seurataan Ruokaviraston ohjeistusta ja yleistä tilannetta ja välitetään tilannekuvaa. Kuntien elintarvikevalvontaa ja eläinlääkäreitä ohjataan tarvittaessa.

Hankkeita tukemaan vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta

Ympäristövastuualueen johtaja Sami Koivula kertoi luvitettavien hankkeiden vaikutuksista huoltovarmuuteen. Aluehallintovirastolla on tärkeä rooli tulevien muutosten mahdollistajana. Vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta tukevien hankkeiden nopea toteutuminen edellyttää sujuvia lupaprosesseja.

Tulevaisuuden kannalta keskeisiä ympäristö- ja vesitalouslupaa edellyttäviä toimintoja ovat esimerkiksi vetytalous, hiilineutraali energian tuotanto, biopolttoaineiden valmistus, turvetuotanto, metalliteollisuus ja kiertotaloushankkeet.

Turvapaikkaa hakeneiden ukrainalaisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden tilanne esillä

Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen kertoi maahanmuuttajien opetuksen järjestämisestä.

Ukrainalaisia lapsia on saapunut sellaisiinkin kuntiin, joissa ei ole aiemmin ollut maahanmuuttajia tai opetusta maahanmuuttajille. Aluehallintovirasto antaa turvapaikkaa hakeneiden esi- ja perusopetuksesta sekä varhaiskasvatuksesta ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi järjestämällä täydennyskoulutuksia valmistavasta opetuksesta ja S2-opetuksesta sekä kriisin läpikäyneiden kohtaamisesta. Lisäksi järjestetään sivistysjohdon kokouksia ja maahanmuuttajaopetuksen vertaisverkoston tapaamisia. Yhteistyötä tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.

Työsuojelun ylitarkastaja Hanna-Kaisa Rajala kertoi, että ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut Pohjois-Suomessa. Ukrainalaisten työntekijöiden avuksi on tehty ukrainankielinen esite ”Työssä Suomessa”.

Keskustelussa maailmantilanteen vaikutukset aluehallintoviraston toimintaan

Kysymyksissä ja keskustelussa aiheina olivat muun muassa henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja hoitoalan suojelutyö.

Varautumiskursseilla koettiin olevan suuri merkitys sekä päättäjille että kansalaisille. Myös verkostojen ja järjestöjen merkitystä korostettiin.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, [email protected]