Saumaton yhteistyö varmistaa yhteiskunnan toimintakyvyn kriisitilanteissa – Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjesti varautumisen seminaarin alueen kuntapäättäjille
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntapäättäjät kokoontuivat yhteiseen seminaariin kuulemaan, miten alueen toimijat varautuvat häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Kaikkiaan julkinen sektori, elinkeinoelämä ja kolmas sektori ovat varautuneet erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin hyvin.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto järjesti alueellisen varautumisen seminaarin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun johtaville luottamushenkilöille ja viranhaltijoille 7.4.2022. Seminaariin osallistui 150 henkilöä. Seminaarin avulla aluehallintovirasto halusi lisätä päättäjien tietoisuutta Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista alueen toimintoihin sekä siitä, miten tilanteeseen on varauduttu.
Alueellinen tilannetietoisuus on onnistuneen kriisinhoidon edellytys. Se mahdollistaa alueilla yhteisen ymmärryksen syntymisen, toimenpiteiden ennakoinnin ja tulevan tilanteen arvioinnin. Tilannetietoisuus tukee myös johtamista ja päätöksentekoa.
”Suomi on parhaillaan tilanteessa, jossa yhteiskunnan toimintakykyyn vaikuttaa voimakkaasti niin koronapandemia, Ukrainan kriisi kuin viime perjantaina alkanut hoitajalakkokin” totesi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen avauspuheenvuorossaan ja jatkoi: ”Tässä tilanteessa korostuvat entisestään yhteistyö eri toimijoiden kesken, verkostoituminen, oikean tilannekuvan luominen ja tilannetietoisuuden ylläpitäminen.”
Yleinen kiinnostus turvallisuus- ja varautumisasioihin on noussut kansalaisten keskuudessa entisestään. Kunnat ja siellä toimivat luottamushenkilöt ja viranomaiset ovat varautumisen kannalta keskeisiä toimijoita.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vastuulla on alueellisen varautumisen yhteensovittaminen ja siihen liittyvä yhteistoiminta.
”Aluehallintoviraston ylläpitämät varautumisen alueelliset rakenteet ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Samalla on selvää, ettei rakenteita kannata ryhtyä muuttamaan kesken kriisin” Savolainen kiteytti.
Pakolaisvirta Ukrainasta jatkuu
Suomessa toimii tällä hetkellä 25 vastaanottokeskusta ja niiden kymmenen sivutoimipistettä. Lisäksi on käytössä yksityis- ja hätämajoituspaikkoja. Ukrainalaisia pakolaisia on kirjoilla tällä hetkellä hieman yli 14 000. Lisäksi rekisteröintiä odottaa muutama sata henkilöä. Tilapäisen suojelun päätöksiä oli 4.4.2022 mennessä tehty 3 881. Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokapasiteetista ja sen laajentamisesta.
Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutuksia myös työvoimaan. Ulkomaisen työvoiman saatavuus heikkenee ja erityisesti maatalouden kausityövoiman saatavuus on jopa estynyt sodan aikana. Maahan saapuneista aikuisista ukrainalaispakolaisista 85 % on naisia. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella yhteistyö ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntakokeilun osalta on lähtenyt käyntiin hyvin.
Huoltovarmuus on Suomessa hyvällä tasolla
Suomen hyvä yleinen varautumisen taso perustuu pääosin velvoite-, turva- ja varmuusvarastoihin, harjoiteltuihin varautumisen menettelyihin ja jatkuvuuden hallinnan osaamiseen. Huoltovarmuusvaikutuksiin on varauduttu. Tarkastelu keskittyy kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin toimintavarmuuteen sekä jatkuvuuteen vaikuttavien tapahtumien tai muutosten tunnistamiseen.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa kuitenkin alueen elinkeinoelämään monin tavoin. Talousvaikutusten syvyys riippuu sodan kestosta ja pakotteista. Kauppakamarit ovat toimineet aktiivisesti elinkeinoelämän tukena kriisin aikana. Maaliskuussa toteutetun yrityskyselyn mukaan tilauskannat ovat vielä vahvoja, mutta Venäjän-kaupan supistuminen vaatii nopeaakin sopeuttamista. Tuotannon keskeiset rajoitteet ovat tällä hetkellä pula työvoimasta, tuotantopanosten hintojen nousu sekä erilaiset toimitusvaikeudet.
Turvallisuudentunne syntyy, kun yhteiskunta toimii hyvin
Suomessa on hyvät varautumisen rakenteet, joiden toimivuutta on pandemia-aikana testattu jopa poikkeusoloissa. Varautuminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden välistä toimivaa yhteistyötä. Aluehallintoviraston rooli yhteistyön yhteensovittajana on keskeinen.
Suomalaisen yhteiskunnan on toimittava kaikissa tilanteissa. Kaikkiaan julkinen sektori, elinkeinoelämä ja kolmas sektori ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin.
Vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa kansalaisten henkinen kriisinsietokyky on joutunut koetukselle.
”Onneksi Suomessa on vahva maanpuolustustahto. Se perustuu vahvaan luottamukseen sekä toisiamme että hallintoa kohtaan. Tämä luottamus vahvistuu kriisitilanteissa”, muistutti ylijohtaja Terttu Savolainen.
”Oikeusvaltioperiaatteet ovat meillä kunnossa. Meillä on toimiva demokratia ja hallinto, korkeatasoinen koulutus, sanan- ja ilmaisunvapaus sekä vapaa lehdistö. Yhteiskunnat, joissa nämä eivät ole kunnossa, on helpompi murtaa. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että perusasiamme pysyvät jatkossakin kunnossa”, sanoi Savolainen tilaisuuden lopuksi.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämiä varautumisen ja turvallisuuden yhteensovittamisrakenteita:
- Pohjois-Suomen alueellinen valmiustoimikunta
- Pohjois-Suomen kuntajohtajien verkosto
- Pohjois-Suomen päivittäistavarahuollon verkosto
- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sosiaalihuollon varautumisen ja COVID19 -tilannekuvaryhmä
- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sivistysjohdon verkosto
- Pohjois-Suomen kriisiviestijöiden verkosto
Lisätietoja:
Ylijohtaja Terttu Savolainen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 551, [email protected]
Johtaja Petteri Koskinen, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, p. 0295 017 544 [email protected]
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut