Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: Fokus Ukrainan kriisiin koronaa unohtamatta
Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta kokoontui 17.3.2022 päivittämään alueensa tilannekuvaa etenkin Ukrainassa käytävän sodan ja koronaviruksen vaikutusten osalta. Valtioneuvoston kanslian johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valaisi valmiustoimikuntaa informaatiovaikuttamisesta sekä siihen varautumisesta ja reagoimisesta.
Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen painotti avauspuheenvuorossaan ja tilannekatsauksessaan, että Ukrainassa riehuvan sodan ohella koronakin on yhä yhteiskuntamme haasteena. ”Ei tässä koronasta ole ohi päästy, vaan varsin ikäviä ovat tämänhetkiset sairaanhoitopiirien ilmaantuvuuslukemat, vaikka tehohoitopaikkojen kuormitus ei ole niin vakava kuin se pahimmillaan on ollut. Mutta tautia on kyllä todella paljon nyt liikkeellä”, totesi Pukkinen.
Pukkinen kertoi, ettei koronarajoituksia LSSAVIn sairaanhoitopiirien alueilla tällä hetkellä ole, eikä toiveita uusista rajoituksista ole tullut, mutta epidemiatilannetta tarkkaillaan koko ajan.
Ukrainan kriisin vaikutusten suhteen Pukkinen painotti, että Suomeen pakolaiset Ukrainasta saapuvat pääosin EU:n sisärajoilta, lähtöalueena korostuu etenkin Medyka-Shehyni Ukrainan ja Puolan rajalla. Tarkkoja tulijamääriä ei ole tiedossa, mutta arviolta puhutaan tuhansista ihmisistä. Suurin osa lienee maassa biometrisellä passilla. Maahanmuuttovirasto on arvioinut Suomen vastaanottovalmiuden hyväksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt 11.3. kuntainfon sote-palveluiden järjestämisestä maahantulijoille ja THL:ltä on odotettavissa ohjeita maahantulotarkastuksiin.
Pukkinen huomioi, että Suomen valtio ei ole järjestänyt Ukrainasta tulevien kuljetuksia Suomeen, vaan nämä ovat tulleet Suomeen joko itsenäisesti tai kansalaisjärjestöjen tai yksityisten ihmisten auttamana. Pukkinen mainitsi myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueensa kunnille 16.3. pitämän informaatio- ja keskustelutilaisuuden Ukrainan kriisin vaikutuksista. Tilaisuuden keskiössä oli pakolaistilanne ja sen aiheuttamat haasteet kunnille.
Puheenvuoronsa lopuksi ylijohtaja Pukkinen korosti kyberturvallisuutta, ja toi esille, että esimerkiksi Yhdysvaltain talousrikosten ehkäisemistä koordinoiva viranomainen FINCEN on äskettäin varoittanut Venäjän voivan lisätä kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä keinoina helpottaa talouspakotteita. ”Kyberturvallisuuskysymys on nyt erityisen ajankohtainen myös Suomessa.”
Informaatiovaikuttamiseen ja disinformaatioon syytä varautua mahdollisimman kattavasti – Vahvuutemme liittyvät yhteiskuntamme perusrakenteisiin
Valtioneuvoston kanslian johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen esitelmöi valmiustoimikunnalle informaatiovaikuttamisesta. Informaatiovaikuttaminen voidaan määritellä toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin. Sen tavoitteena on, että kohde tekee itsensä kannalta huonoja päätöksiä ja toimii omaan etuaan vastaan. Toivanen painotti informaatiotoimijoita olevan monia: valtiolliset toimijat, ei-valtiollliset toimijat (joiden taustalla voi olla myös valtiollinen taho), järjestöt, yhteisöt tai muut yhteenliittymät sekä yksilöt. Valmiussuunnitelmia päivitettäessä ja toimintaa suunniteltaessa on tärkeää varautua 360 astetta eli mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti sekä eri informaatiovaikuttamisen aiheisiin että sen eri toimijoihin.
Venäjän tekemän Krimin laittoman valtauksen 2014 jälkeen viranomaiset ovat panostaneet informaatiovaikuttamista koskevan tietoisuuden lisäämiseen ja varautumiseen. Toivasen mukaan osa informaatiovaikuttamisen toimintamalleista myös Suomessa on tuontitavaraa. Hän nosti keskeisenä asiana esille sen, että Suomen osalta vahvuudet informaatiovaikuttamisen ja disinformaation edessä liittyvät yhteiskuntamme perusrakenteisiin. Luottamuksen henki yhteiskunnassa ja ihmisten korkea koulutustaso ovat suoraan vahvuuksiamme. Samoin auttamisen henki ja vähäisten resurssien viisas kohdentaminen ja kokonaisturvallisuuden mallin mukainen yhteistyö ovat tässä mielessä myös keskiössä.
Tunnistetuista käytännön informaatiovaikuttamisen toimintatavoista Toivanen poimi esiin mm. kuva- ja videomanipulaatiot, puolitotuudet, suoranaisen valehtelun, mittasuhteiden vääristämisen, painostamisen ja häirinnän (esim. maalittamisen), valeprofiilit ja -uutissivustot. Informaatiovaikuttamisen ilmiöiden tuntemus ja ymmärrys niistä on Toivasen mukaan erittäin olennaista varautumisen kannalta. Organisaatioiden tulisi miettiä todennäköisempiä aiheita ja teemoja, joita kohtaan voi kohdistua disinformaatiota. Samoin on keskeistä sopia ennakkoon vastuut, roolit sekä hälytysjärjestelyt sekä valmistella jo ennalta annettavien viestien sisältöä eri skenaarioiden varalta. Tilannearvion osalta tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten tietyntyyppinen reagointi vaikuttaa. Virheellisen tiedon toistamista omissa viesteissä tulee välttää. On myös olennaista pohtia sitä, voivatko esimerkiksi tietyn organisaation yhteistyökumppanit viestiä jonkin asian osalta tämän puolesta.
Toivanen painotti lisäksi sitä, että kaikkeen liikkuvaan virheelliseen tietoon ei tarvitse eikä kannata vastata ja ennen mahdollista kommentointia on erittäin tärkeää tarkistaa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyys. Esityksensä lopuksi Toivanen muistutti vielä hyvän tarinan keskeisestä merkityksestä informaatiovaikuttamisessa, mahdollisimman ”myyvä” tarina lyö usein läpi.
Havaintoja Kansalaispulssin 32. kierrokselta
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Juha Vilkki nosti 24.2.2022 julkaistuista Kansalaispulssin kyselytuloksista esille sen, että koronaan liittyvä huolestuneisuus on vähentynyt merkittävästi kansalaisten keskuudessa edelliskierrokseen nähden. Tyytyväisyys viranomaisten viestintään on noussut viime kierroksen romahduksesta, mutta on yhä suhteellisen alhaisella tasolla (41 -> 48 %). Luottamus poliittisen johdon koronaviestintään on puolestaan laskenut alimmilleen (60 -> 56 %).
Ihmisten väliset tapaamiset ovat lisääntyneet selvästi edelliskierrokseen verrattuna. Vilkki huomioi myös sen, että rajoitusten purkamista nykyisellä aikataululla pitää kansalaisista liian varhaisena reilu kolmannes, oikea-aikaisena reilu kolmannes ja liian myöhäisenä noin neljännes vastanneista.
Ajankohtainen turvallisuustilanne ja muut havainnot
Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR) nosti kokouksessa esiin huoltovarmuuden tuoreimman yleistilannekuvan (11.3.), jossa on tunnistettu uhkia koronan, Ukrainan kriisin sekä työtaistelutoimien osalta. Edelliseen tilannekuvaan (4.3.2022) verrattuna huoli etenkin Ukrainassa riehuvan sodan vaikutuksista on korostunut. Tilanne aiheuttaa häiriöitä joillakin toimialoilla, mutta toistaiseksi merkittäviä huoltovarmuusvaikutuksia ei ole aiheutunut . ”Tilannetta seurataan tarkasti useiden tuotantopanosten osalta”, ylitarkastaja Taru Ruutiainen kertoi.
Hiippakunnat painottivat puheenvuoroissaan, että koronan osalta seurakunnat noudattavat terveysturvallisia suosituksia ja määräyksiä kaikessa toiminnassaan. Erityisesti nyt on rohkaistu avaamaan lasten ja nuorten kokoavaa toimintaa. Ukrainan kriisin osalta Kirkkohallitus on julkaissut erillisen ohjeen seurakunnille saapuvien pakolaisten vastaanottamiseen. Hiippakunnat toivat esille myös ihmisten henkisen ja hengellisen tuen kasvaneen tarpeen. Apua tarjotaan paitsi kasvokkain jumalanpalveluksissa ja muissa seurakuntien järjestämissä kohtaamisissa sekä puhelimitse ja chat-palveluissa. Yksittäisten seurakuntien toimia ukrainalaispakolaisten auttamiseksi ei ole tiukasti koordinoitu. Tietoa on kertynyt useammasta seurakunnasta, jotka ovat ottaneet vahvan roolin pakolaisten majoittamisessa ja muussa auttamisessa. ”Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Migrin, SPR:n, poliisin ja kuntien kanssa”, kertoi Lapuan hiippakunnan asiantuntija, rovasti Jukka Helin.
Moninaisista haasteista ja uhkakuvista huolimatta valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan vakaaksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Viranomaisten valmiuden aste ja suorituskyky ovat hyvässä iskussa, eikä tältä osin ole syytä huoleen.
Lisätietoja
ylijohtaja Marko Pukkinen p. 0295 018 582
pelastusylitarkastaja Juha Vilkki p. 0295 018 506
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut