Häiriötilanteissa aluehallintovirastot kokoavat alueelliset toimijat yhteen ja luovat aluetason tilannekuvan

---

Aluehallintovirastojen lakisääteisenä tehtävänä on varautumisen yhteensovittaminen alueilla. Tehtävään liittyy yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen. Aluehallintovirastot valvovat myös terveydenhuollon alueellista varautumista suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin.

Tehtävänsä mukaisesti aluehallintovirastot ylläpitävät alueilla erilaisia yhteistyöverkostoja. Yksi tärkeimmistä on alueellinen valmiustoimikunta, jossa alueen keskeiset viranomaiset jakavat ajankohtaista tilannekuvaa keskenään. Korona-aikana valmiustoimikuntien työ tuli entistä näkyvämmäksi avoimen tiedottamisen ansiosta, mutta jo ennen koronaa toimikunnat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kullakin alueella yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden puolesta.

Aluehallintovirastot ovat tosiasiassa se ensimmäinen taso, jossa poikkihallinnollista yhteistyötä ja alueellista tilannekuvaa voidaan eri toimijoiden välillä luoda. Aluehallintovirastoilla on mahdollisuus tunnistaa hallinnonaloja poikkileikkaavia hiljaisia signaaleja jo kriisin varhaisessa vaiheessa ja tämä on häiriötilanteissa keskeinen etu koko valtionhallinnon näkökulmasta.

Alueelliset maanpuolustuskurssit ja valmiusharjoitukset varautumisen tukijalkana

Aluehallintovirastot järjestävät yhteistyössä puolustusvoimien kanssa säännöllisesti alueellisia maanpuolustuskursseja, joilla yhteiskunnan varautumista käsitellään eri teemojen kautta. Kursseille valitaan henkilöitä, jotka ovat johtavassa asemassa tai toimivat varautumisen keskeisissä tehtävissä kunnassa tai sen liikelaitoksissa, yrityksissä tai järjestöissä. Aluehallintovirastot järjestävät myös säännöllisiä valmiusharjoituksia eri puolella Suomea. Niissä keskitytään yhteistyötä kehittäviin teemoihin, esimerkiksi väestönsuojeluun.

Kurssien ja harjoitusten yhteydessä käydään läpi kuntien omaa valmiussuunnittelua ja sen ajantasaisuutta. Enenevässä määrin lisätään myös alueellisen huoltovarmuuden tilannetietoisuutta osana varautumista. Samalla aluehallintovirastot sovittavat yhteen alueen tarpeista johtuvia välttämättömiä toimintoja, arvoketjuja ja palveluita kansalaisten elinmahdollisuuksien ja yritysten toimintaedellytysten takaamiseksi.

Aluehallintovirastot ovat vuosien varrella rakentaneet omilla alueillaan toimivat yhteistyöverkostot, jotka omalta osaltaan muodostavat vahvan varautumisen pohjarakenteen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kriisissä toiminta tehostuu

Ukrainan kriisin kaltaisessa häiriötilanteessa verkostojen toiminta tiivistyy ja tehostuu. Aluehallintovirastot ovat kuntien tukena, ohjaavat ja neuvovat. Aluehallintovirastot järjestävät esimerkiksi kuntajohtajille suunnattuja informaatiotilaisuuksia tai pyytävät kuntia tarkastamaan varautumis- ja valmiussuunnitelmansa.

Pitkäkestoisessa kriisissä alueellisen varautumisen yhteensovittamisen rooli korostuu. Aluehallintovirastot tukevat toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittavat yhteen niiden keskinäistä toimintaa. Todennäköisimmin konkretisoituva varautumista vaativa aluehallintovirastojen tehtävä on sotaa pakenevien tai muiden maahantulijoiden Suomeen saapumisen ennakointi. Mahdollinen pakolaistilanne näkyy myös maahanmuuttoviraston (Migri), ELY-keskusten, kuntien, SPR:n ja kansalaisten toiminnassa ja vaatii siten toiminnan yhteensovittamista.

Häiriötilanteet vaikuttavat yleensä myös aluehallintovirastojen omien perustehtävien hoitamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa ohjauksen ja neuvonnan kysyntä kasvaa uusissa tilanteissa. Tilanteet saattavat lisätä myös erilaisten palveluiden tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien olosuhteiden valvonnan tarvetta. Pidemmällä aikavälillä korostuu henkisen kriisinkestävyyden tuki.

Aluehallintovirasto on ohjaava viranomainen, jos elintarvikkeiden ja niiden alkutuotannon suojaamistoimenpiteitä esimerkiksi säteilyvaaratilanteessa joudutaan aktivoimaan. Virastot varautuvat myös eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseen, jos eläinten hoidon epäillään heikentyvän esimerkiksi rehujen saannin tai muiden syiden vuoksi. Erillinen kokonaisuutensa ovat kauttakulkuliikenteen tai pakolaisten mukanaan tuomat lemmikit. Ukraina on rabiesaluetta ja kansanterveysriski muodostuu myös ekinokokki-loisista. Aluehallintovirastot valvovat tilannetta.

Suomessa on varauduttu hyvin

Aluehallintovirastojen välistä yhteistyötä on jo tiivistetty Ukrainan tilanteeseen liittyen. Virastot seuraavat tiiviisti kriisin etenemistä sekä yleisellä tasolla että erityisesti viraston eri substanssitehtävien näkökulmasta.

Vaikka uhka ei tällä hetkellä kohdistu Suomeen, on Venäjän hyökkäys Ukrainaan horjuttanut ihmisten turvallisuudentunnetta. On hyvin ymmärrettävää, että moni Suomessa asuvakin tuntee nyt pelkoa. Suomi ja aluehallintovirastot ovat kuitenkin varautuneet hyvin. Viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Viranomaiset ovat tilanteen tasalla ja toimivat sen mukaisesti.

Lisätietoja medialle aluehallintovirastojen roolista häiriötilanteissa:

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueen johtaja Petteri Koskinen, p. 0295 017 544

ylijohtaja Terttu Savolainen, p. 0295 017 551

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

pelastusylitarkastaja Juha Vilkki, p. 0295 018 506

ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 450

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueen johtaja Ilkka Horelli, p. 0295 018 061

ylijohtaja Leena Räsänen, p. 0295 017 385

Lapin aluehallintovirasto

pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu, p. 0295 017 364

ylijohtaja Kaisa Ainasoja, p. 0295 017 345

Itä-Suomen aluehallintovirasto

pelastusylitarkastaja Kai Horelli, p. 0295 016 870

ylijohtaja Soile Lahti, p. 0295 016 964

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

pelastustoimi- ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tommi Laurinen, p. 0295 016 144

ylijohtaja Merja Ekqvist, p. 0295 016 271