Haitta- ja vaaratekijöiden arviointi puuttui kuormittavuuden osalta: toimitusjohtajalle ja yhtiölle sakkoja

Tapauksessa oli kyse päätoimittajan työssään kuormittumista koskevasta oikeudenkäynnistä. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja oli laiminlyönyt työturvallisuuslaissa säädetyn haitta- ja vaaratekijöiden selvittämistä ja arviointia koskevan velvollisuutensa. Työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys ei täyttänyt työnantajan velvoitetta selvittää ja arvioida haitta- ja vaaratekijät, vaikkakin työpaikkaselvitys voi toimia apuna niiden tunnistamisessa. Myöskään keskustelu haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamisesta työpaikkaselvityksen yhteydessä ei poistanut velvollisuutta selvittää ja arvioida haitta- ja vaaratekijät. Jotta kyse olisi voinut olla työturvallisuuslaissa tarkoitetusta selvityksestä ja arvioinnista, olisi todettuun keskusteluun tullut osallistua työpaikan koko henkilöstön.

Käräjäoikeus totesi myös, että haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin tulosten tulee olla työnantajan tiedossa ja täten todennettavissa. Arviointia ei voida jättää tekemättä sillä perusteella, että työssä ei olisi ollut haitta- ja vaaratekijöitä tai ne olisi etukäteen poistettu. Työnantaja ei myöskään vapaudu haitta- ja vaaratekijöiden selvittämisestä ja arvioinnista kertomalla työntekijöille vaara- ja haittatekijöistä ja luottamalla siihen, että nämä järjestävät työnsä haitta -ja vaaratekijät minimoiden. Laiminlyönnillä ei kuitenkaan katsottu olleen syy-yhteyttä päätoimittajan työterveyttä vaarantavaan kuormittumiseen.

Työpaikkaselvitys ei ole sama asia kuin haitta- ja vaaratekijöiden selvittäminen ja arviointi

Päätoimittajan kuormittumisen osalta käräjäoikeus totesi, että työnantaja oli osaltaan tarpeellisilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä huolehtinut päätoimittajan turvallisuudesta ja terveydestä työssä eikä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ollut syy-yhteyttä päätoimittajan työterveyttä vaarantavaan kuormittumiseen siltä osin kuin kysymys oli työssä kuormittumisesta kohtuuttoman työmäärän, suuren ylitöiden määrän, työpäivien ja työviikkojen pituuden, suuren vastuun ja huonon tiedonkulun vuoksi. Toimitusjohtaja oli myöskin ryhtynyt tarpeellisiin toimiin työn kuormitustekijöiden välttämiseksi ja vähentämiseksi saatuaan tiedon päätoimittajan kuormittumisesta työssään.

Vaikka vaarojen selvittämisen ja arvioinnin laiminlyönti ei työturvallisuuslain näkökulmasta ollut vähäinen, katsoi käräjäoikeus kuitenkin, että koska laiminlyönnillä ei muun muassa ollut näytetty olleen syy-yhteyttä päätoimittajan kuormittumiseen työterveyttä vaarantavalla tavalla, kyse oli jossain määrin vähemmän moitittavasta työturvallisuuteen liittyvästä laiminlyönnistä. Tällä arvioinnilla oli vaikutusta yhteisösakon määrään.

Työsuojelun lakimies Anna-Maija Heino muistuttaa, että työterveyshuollon työpaikkaselvitys ei korvaa työnantajan velvollisuutena olevaa järjestelmällistä ja jatkuvaa työpaikan vaarojen arviointia ja selvittämistä – molemmat tulee toteuttaa.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 18.2.2022 nro 22/107316. Tuomio ei ole lainvoimainen.