Etelä-Suomen valmiustoimikunta: Koronaepidemian tilannekuva suhteellisen valoisa, rajoituksia kuitenkin purettava hallitusti

Ajankohtaisesta koronatilanteesta valmiustoimikunnalle kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta. Koronapandemian iso kuva on nyt erilainen kuin muutama viikko sitten. Tartuntamäärät, sairaala- ja tehohoidon tarve ovat laskeneet. Omikron-virusmuunnos johtaa harvemmin sairaalahoitoon kuin aiemmat viruskannat, eli omikronin aiheuttama tauti on yleensä lievempi. Rokotukset suojaavat yhä vakavalta taudilta erinomaisesti.

Valoisamman tilannekuvan ansiosta koronarajoituksia on jo päästy lieventämään ja purkamaan. Tervahauta kuitenkin korosti, että pandemia ei vielä ole ohi ja etenkin riskiryhmäläisille sekä rokottamattomille omikronin aiheuttama tauti voi olla vaarallinen, minkä vuoksi rajoituksia on purettava hallitusti. Epidemiatilanne myös vaihtelee jonkin verran alueittain. Rokotusten jatkaminen on edelleen erittäin tärkeää. Lisäksi jokaisen kansalaisen oma vastuullisuus terveysturvallisuuden ylläpitämisessä korostuu, kun rajoituksia puretaan.

Kokouksessa tehtiin katsaukset myös siihen, miten koronatilanne on vaikuttanut peruspalvelujen toteuttamiseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen viidessä maakunnassa eli Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Toivoa ja valoa pandemian takana

Erityisasiantuntija Maarit Lassander Valtioneuvoston kansilian käyttäytymistieteellisestä hankkeesta ja piispa Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnasta kertoivat valmiustoimikunnalle, miten viranomaisviestinnässä voidaan vahvistaa toivoa ja henkistä kriisikestävyyttä. Koronapandemian kaltaisessa pitkittyneessä kriisissä toivon merkitys korostuu.

”Toivon näkökulma on ensisijaisesti valinta, jota voimme vahvistaa. Toivoa luo tunne siitä, että on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä”, Laasander kertoi.

Viranomaisviestinnässä selkeys, päätösten perusteleminen, empatian ja tuen osoittaminen sekä ihmisten luontaiseen auttamishaluun vetoaminen vahvistavat toiveikkuutta. ”Toivoa vahvistava viestintä auttaa ihmisiä näkemään tulevaisuuden, johon he haluavat olla osallisina. Tyhjiä lupauksia ei kuitenkaan pidä antaa, vaan ollakseen oikeutettua toivon näkökulman on perustuttava tiedolle ja toiminnalle.”

Yhteisvastuullisuus ja yhdessä tekeminen on tärkeää, kun yhteiskuntaa koetelleesta kriisistä siirrytään eteenpäin. Toivon vaaliminen ja jakaminen on koko yhteisön tehtävä. ”On niitä, jotka toipuvat kriisistä hitaammin ja pelkäävät enemmän – heidätkin yhteisön on saatava mukaan”, Hintikka muistutti.

Globaali turvallisuuspoliittinen tilanne

Kokouksen päätteeksi siirryttiin globaaliin näkökulmaan, kun Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu valotti turvallisuuspoliittista tilannetta ja Venäjän suhteita Eurooppaan. Venäjän sotilaallisen ajattelun tuntemus auttaa ymmärtämään, mihin Venäjän hallinto toimillaan pyrkii. Todennäköisesti kaluston näyttävällä liikuttelulla Venäjä pyrkii luomaan pelkoa ja ylläpitää painetta siihen, että sen vaatimuksiin suostutaan.

Alueellisen valmiustoimikunnan tehtävänä on ylläpitää alueellista turvallisuustilannekuvaa, toimia alueellisen varautumisen yhteensovittamisen sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon foorumina sekä edistää alueellista ja paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusyhteistyötä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialue kattaa Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueellisessa valmiustoimikunnassa ovat mukana maakuntien varautumisen keskeiset viranomaiset ja toimijat.