Korona on sekä haastanut nuorisoalan kehittämistyötä että lisännyt sen tarvetta
Koronaepidemia on haastanut nuorisoalan alueellisten ja paikallisten kehittämishankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Koronarajoitukset ovat lisänneet tarvetta muun muassa nuorten sosiaalisten kohtaamisten ja suhteiden tukemiseen virtuaalisesti erilaisissa ympäristöissä. Vuonna 2021 aluehallintovirastot jakoivat avustusta nuorisoalan kehittämiseen 2,3 miljoonaa euroa yhteensä 68 hankkeelle.
Edelleen jatkuva koronaepidemia ja sen taltuttamiseksi asetetut rajoitukset ovat vaikuttaneet nuorisoalan hanketyöhön jo parin vuoden ajan. Tapahtumia ja toimintoja on jouduttu mukauttamaan vallitsevaan tilanteeseen. Sinnikkyyttä, joustavuutta ja monipuolisia keinoja kehittämistyön jatkamiseksi on tarvittu. Nuorten toimijuus, yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat kärsineet epidemian aikana. Aluehallintovirastoilta avustusta saaneissa hankkeissa nuoria on pyritty tukemaan näissä asioissa.
Roihua, unelmien ja itsensä toteuttamista
Monet nuorten harrastusryhmät ovat olleet koronarajoitusten vuoksi katkolla ja tilat suljettuina. Useissa avustusta saaneissa hankkeissa korostettiin nuorten omaehtoisen luovan toiminnan ja itseilmaisun ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Tornion ja Haaparannan kaupunkien Roihu-hankkeen tarkoituksena on pitkän poikkeusajan jälkeen innostaa 12–29-vuotiaat nuoret toimimaan livenä ja toteuttamaan unelmiaan. Hankkeessa luodaan kaksoiskaupunkiin nuorisokulttuurisen toiminnan verkosto ja ideahautomo. Roihun toimintaperiaatteena on nuorisokulttuurinen omaehtoisuus, jota tuetaan nuoren tarvitsemalla tavalla, mahdollisuutena kokeilla sekä löytää taitoja ja sisäistä paloa. Tavoitteena on tuoda mielekkyyttä, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä vapaa-aikaan.
”Viime syksyn ajan mukana on ollut musiikista kiinnostuneita nuoria, joiden kanssa on soitettu, tehty biisejä yhdessä ja keikkailtu. Nyt kuvataan ja editoidaan tulevia jaksoja erään nuoren podcastiin. Seuraavan kuukauden ajan meillä pyörii myös erään viidesluokkalaisen ideoima teatterikerho, johon palkattiin oma teatteriohjaaja”, kuvailee Roihu-hankkeen nuorisonohjaaja Jon Säkkinen.
Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen koordinoimassa Creative Learning Hub -hankkeessa puolestaan kehitetään mediatoimintaa ja -kasvatusta vastaamaan nykypäivän tarpeita Keski-Suomen alueella. Tavoitteena on kehittää uudenlainen vertaisoppimis- ja toimintaympäristö, jossa tuetaan ja haastetaan nuoria tavoittelemaan unelmiaan luovilla aloilla. Nuorille tarjotaan aika, paikka ja digitaalisia työvälineitä toteuttaa itseään sekä tarvittava ohjaus.
Identiteetin tukemista turvallisessa yhteisössä
Nuorisotyön arvopohjan yksi kulmakivi on yhdenvertaisuuden edistäminen. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarpeet ja haasteet eivät ole vähentyneet. Sateenkaarinuorisotyön kehittämishankkeissa tuettiin turvallisia yhteisöjä paikallisesti ja laajemmin.
Tampereen kaupungille myönnettiin vuonna 2021 jatkorahoitus sateenkaarinuorisotyön alueelliseen kehittämiseen Pirkanmaalla. Toiminnan lähtökohtana on ollut vastata nuorten toiveeseen erityisesti sateenkaarinuorille tarkoitetusta turvallisesta ja anonyymista tilasta. Hankkeessa hyödynnetään sosiaalisen median alustoja, mikä on sopinut korona-aikaan erinomaisesti. Esimerkiksi hankkeen TikTok-videoita on katsottu kymmeniä tuhansia kertoja. Toiminta kohdentuu pääsääntöisesti pirkanmaalaisille nuorille, mutta yhteydenottoja on tullut ympäri Suomea.
”Kynnys kasvokkain kohtaamiseen voi sateenkaarinuorella olla suuri, jolloin yhteyden ottaminen anonyymisti somessa on huomattavasti helpompaa”, kommentoi johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti.
Keravan kaupungin ArcoKerava-hankkeen tavoitteena on luoda turvallinen tila Keravan HLBTIQ-nuorille ja tarjota nuorille säännöllistä toimintaa. ArcoKerava ei kuitenkaan ole vain tila, vaan aktiivinen toimija, joka lisää tietoisuutta, lieventää ennakkoluuloja ja tuo sateenkaaritoimintaa näkyvämmäksi Keravalla ja naapurikunnissa.
”Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus olla edustettu, turvassa ja rakastettu omassa kaupungissaan. Haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöjen huomioiminen on meidän velvollisuutemme nuorisopalveluissa. Se on tärkein syy tälle projektille”, kertoo nuorisosihteeri Pekka Järvinen.
Kohdennettua nuorisotyötä oppimispolun nivelvaiheisiin ja sairaalaympäristöön
Nuorisotyö on viime vuosina jalkautunut entistä vahvemmin erilaisiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin, kirjastoihin, liikuntatiloihin ja kaduille. Nuorisotyö on toivottu kumppani ja työtä tehdään monialaisessa yhteistyössä muiden nuoria kohtaavien ammattilaisten kanssa.
Perusasteelta toiselle asteelle siirtyminen on merkittävä vaihe nuorten elämässä. Jotkut nuoret tarvitsevat vahvempaa tukea tähän siirtymään. NINU 2.0 -hankkeessa selvitetään, millaisella mallilla ja rakenteilla nuorisotyö voi olla vakituisena toimintana koulun ja muiden tahojen tukena nivelvaiheessa. Helsingin NMKY ry luo mallia yhdessä nuorten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa kerätään tietoa tuen tarpeista. Käytännössä työntekijät kohtaavat tukea tarvitsevat ysiluokkalaiset keväällä, ohjaavat heitä kesän aikana ja seuraavat kiinnittymistä toiselle asteelle.
Digitaalisen sairaalanuorisotyön kehittämishanketta luotsaa Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja HYKS:n lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ry:n kanssa. Jalkautuminen pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten pariin tuo uutta sairaalanuorisotyön työmuotoa Suomeen.
”Ajattelen, että yksi tärkeimmistä asioista hankkeessa on osallisuuden näkökulma. On tärkeää, että marginaalissa elävät lapset ja nuoret huomioidaan ja että nuorisotyö on läsnä näidenkin nuorten elämässä mahdollistamassa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Nuorisotyön perustehtävä yhteisöllisyyden vahvistaminen on myös vahvasti läsnä tässä hankkeessa”, kertoo lehtori Sari Huttu Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.
Kehittämisavustusta voi hakea ympäri vuoden
Nuorisoalan paikallisissa ja alueellisissa kehittämishankkeissa nuoret ja nuorten parissa työskentelevät vastaavat ajankohtaisiin ilmiöihin kehittämällä nuorisotyötä ja -toimintaa yhdessä. Aluehallintoviraston myöntämillä avustuksilla tuetaan nuorisolain ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman 2020–2023 tavoitteiden toteutumista käytännönläheisesti. Avustusta voi hakea jatkuvan haun periaatteella 4.1.–11.11.2022. Saapuneet hakemukset käsitellään 2–4 kertaa vuoden aikana.
Lisätietoa avustuksesta ja hakukriteereistä aviavustukset.fi-sivustolla:
Nuorisoalan alueellisen ja paikallisen toiminnan kehittäminen
Vuonna 2021 nuorisoalan kehittämisavustuksia myönnettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa 68 hankkeelle.
Myönnetyt valtionavustukset alueittain
Lisätietoja:
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kaija Blom, p. 0295 016 265
Kati Myyryläinen, p. 0295 016 446
Mari Puhakka, p. 0295 016 560
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Henri Alho, p. 0295 016 517
Kirsi Kohonen, p. 0295 016 514
Laura Oksanen, p. 0295 016 150
Lapin aluehallintovirasto
Marja Hanni, p. 0295 017 393
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Niclas Risku, p. 0295 018 051
Elli-Noora Rinne, p. 0295 018 085
Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Elsa Mantere p. 0295 018 813
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Kirsi-Marja Stewart, p. 0295 017 652
sähköpostiosoitteet: [email protected]
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.