LSS21-valmiusharjoituksen palautepäivä 9.11. – Säteilyturvallisuutta kasvatettu kaikkiaan lähes tuhannen osallistujan voimin
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella pidetyn säteilyvaaratilanne-valmiusharjoituksen palautepäivässä koottiin korjauslistaa yhdessä ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa. Saatu palaute kootaan raportiksi ja kehitysehdotukset kootaan tiiviiksi paketiksi ministeriöille ja keskusvirastoille toimitettavaksi. Säteilyvaaratilanteeseen varautuminen jatkuu ensi vuonna pidettävillä aihetta syventävillä harjoitteilla.
Kaikkiaan 83 kuntaa toimialueen 85 kunnasta harjoitteli vakavaan ydinvoimalaonnettomuuteen liittyvää tilannetta kuluvan vuoden aikana Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston viiden maakunnan alueella. ”Voidaan todeta, että valmius ja varautuminen on LSS21-valmiusharjoituksen avulla kehittynyt”, totesi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen avaussanoissaan harjoittelijoista, ministeriöistä ja keskusvirastoista koostuneelle palautepäivän osallistujajoukolle tiistaina 9.11.2021.
”Teemana säteilyvaara tai säteilyturvallisuus, kuinka päin vaan asia halutaan ilmaista, osallisti kuntien lisäksi suuren joukon viranomaisia eri yhteiskunnan toimialoilta järjestöjä ja Hiippakuntia unohtamatta”, jatkoi johtaja Tarja Wiikinkoski ja kertoi, että kaikki harjoittelijoilta saatu runsas ja perusteellisesti kirjattu palaute kootaan kehitysehdotuksiksi ja toimitetaan keskushallinnolle lainsäädännön ja ohjeistuksen tekemisen tueksi.
Ympäristöministeriön hallinnonalan keskeiseksi ongelmakohdaksi nostettiin laajamittaisessa säteilyvaaratilanteessa syntyvä suuri radioaktiivisia aineita sisältävä jätemäärä, jätteitä syntyy niin yhdyskunnan puhdistustoimista kuin suoraan myös radioaktiivisella laskeumalla kontaminoituneista viljasta ja muista avomaalla kasvavista elintarvikkeista. Jätemäärä yllättää tositilanteessa, erityisesti ellei niitä pystytä lajittelemaan laatunsa mukaisesti, totesi Wiikinkoski. Erityisasiantuntija Marja-Riitta Korhonen ympäristöministeriöstä totesi harjoittelijoiden palautteen kanssa yhdensuuntaisesti, ettei jätelainsäädäntö vastaa laajamittaisen säteilyvaaratilanteen tarpeisiin. Tilanne on erittäin hankala, eikä lainsäädännön muutoksista ole odotettavissa nopeaa apua, jatkoi Korhonen.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä lääkintöneuvos Mikko Paunio kertoi, että valmiusharjoituksessa käytetty skenaario ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta radioaktiivisuudesta tällä harjoitusalueella oli 10-100 kertaa niin suuri keskeisen Cesium-isotoopin päästön avulla arvioituna kuin ”mitä laki sallii” eli ydinvoimaloiden turvallisuutta valvotaan ja säädellään myös lainsäädännön avulla. Kun tämän vakavuusluokan onnettomuus on kuitenkin mahdollinen, vaikkakin hyvin epätodennäköinen, niin sen harjoitteluun suhtauduttiin erittäin hyvällä asenteella ja perusteellisella harjoittelulla koko alueella, lisäsi johtaja Tarja Wiikinkoski. Kuultiin, ettei näissä maakunnissa harjoitustilanteen mukaisessa skenaariossa ole säteilysairauksien vaaraa, mutta sisälle suojautuminen on hyvin tärkeää, koska sillä pystytään saamaan joditablettejakin parempi suoja radioaktiivisen pilven kulkeutuessa ylitse.
Säteilyturvakeskuksen puolesta todettiin ongelman olevan juuri se, minkä harjoittelijatkin ovat todenneet eli, että STUKin suositusten perusteella tehtävät päätökset ja määräykset niin kuin myös STUKin suositukset tulevat nykyään monta eri reittiä kuntiin ja niiden yhteen lukeminen tapahtuu siellä. Tilanne ei ole tietenkään kestävä. Ylitarkastaja Antero Kuusi STUKista totesi, että kokonaisuuden hallinta on todella haastava tällaisessa harjoitusskenaarion mukaisessa säteilyvaaratilanteessa. Sisäministeriön päivitettävänä olevan Säteilytilanneohjeen toivotaan selkiyttävän jatkossa toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia tällaisessa tilanteessa, hän jatkoi.
Järjestöjen yhteisen puheenvuoron pitänyt SPR:n valmiuspäällikkö Aki Valonen muistutti omatoimisen varautumisen ja kotivaran merkityksestä myös säteilyvaaratilanteesta selviämisessä. Järjestöt pystyvät viranomaisen pyynnöstä tuottamaan monenlaisia tukipalveluita, mutta monet viranomaiset eivät vielä tunnista järjestöjen ja neljännen sektorin mahdollisuuksia.
LSSAVIn sosiaalihuollon ylitarkastaja Annina Sadeoja ja Lapuan Hiippakunnan asiantuntija Jukka Helin muistuttivat psykososiaalisen tuen ja henkisen huollon tarpeisiin vastaamisen tärkeydestä. Ruokaviraston osastonjohtaja Marjatta Rahkio toi pohdintaan rehujen ja elintarvikkeiden suuren mittaustarpeen tällä harjoitusalueella ja toistaiseksi epävarman kapasiteettikysymyksen. Kohta julkaistava sisäministeriön tuottama ensimmäinen säteilymittausstrategia tuo mittausten suunnitteluun kaivattua ohjenuoraa.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen totesi puheenvuoronsa aluksi, ettei ole vielä yhdessäkään näin hyvin suunnitellussa valmiusharjoituksessa ollut mukana. Sisäministeriöllä on keskeisiä tehtäviä säteilyvaaratilanteiden ohjeistuksen antamisessa ja säteilyvaaratilanteessa toimimisessa. Pian julkaistaan säteilymittausstrategia, ja heti sen jälkeen aloitetaan sen toimeenpanosuunnitelman valmistelu, jonka odotetaan tukevan säteilymittausten tarpeen arviointia ja mittausten järjestämistä Suomessa. Lisäksi valmiusharjoituksessa arvioitavana oleva SM:n säteilytilanneohjeen päivitys alkaa myös pian ja valmiusharjoituksesta saadut harjoittelijoiden palautteet ovat sen päivittämisessä erityisen arvokkaita, totesi Jääskeläinen.
Kaupunkien puheenvuorojen pitäjät ja Kuntaliitto totesivat puheenvuoroissaan, että koronapandemia on osaltaan herkistänyt kuntatoimijoita varautumaan muihinkin uhkiin. Kunnissa tunnistettiin kuitenkin laaja-alaisen häiriötilanteen ongelmaksi mm. se, että vaikka joku kunta onkin tehnyt sopimuksen laboratorion kanssa säteilymittausten tekemisestä ja viranomaisnäytteiden priorisoinnista, niin isossa tilanteessa mittaukset kuitenkin ruuhkautuvat eikä toimintavarmuutta siten voida turvata. Kunta on itsehallinnollinen toimija, joka keskittyy häiriötilanteissa hoitamaan kaikki keskeiset perustehtävänsä priorisoiden niitä kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla. Yhteistoimintaa naapurikuntien ja eri viranomaisten kesken tulee jatkossa edelleen kehittää, tehdä yhteishankintoja ja kehittää osaamista yhdessä. Tätä varten tarvitaan hyvät toimintaohjeet kansalliselta tasolta ja Aluehallintovirastolta tukea varautumisen yhteensovittamiseen ja koulutuksiin. Olennaiseksi tarpeeksi nimettiin myös keskitetyn, yhteisen tilannekuvan saaminen ja kokonaiskäsityksen ja toimintaohjeiden saaminen kansallisen tason häiriötilanteesta kunnan käyttöön.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston saama palaute kootaan raportiksi ja kehitysehdotukset kootaan tiiviiksi paketiksi ministeriöille ja keskusvirastoille toimitettavaksi. Säteilyvaaratilanteeseen varautuminen jatkuu ensi vuonna pidettävillä aihetta syventävillä harjoitteilla.
Lisätietoja
Johtaja Tarja Wiikinkoski, p. 0295 018 800
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut