Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: Aurinkomyrskyihin varautumiseen on syytä panostaa – Hidastunut rokotekattavuuden kasvu herättää huolta
Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 18. kerran 11.11.2021 päivittämään tilannekuvaa koronan ja muiden ajankohtaisten turvallisuushavaintojen osalta. Avaruusfysiikan professori Minna Palmroth kertoi valmiustoimikunnalle aurinkomyrskyistä ja miten tähän usein kaukaisempana pidettyyn uhkaan on kansallisesti ja globaalisti varauduttu.
Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi ajankohtaiskatsauksessaan koronatilanteeseen liittyen, että Länsi- ja Sisä-Suomen alueen sairaanhoitopiireissä epidemiatilanne on mennyt ikävämpään suuntaan, kuten koko valtakunnassa. Alueen ilmaantuvuusluvut ovat koholla, ja sairaanhoidon merkittävää kuormitusta on havaittavissa. Valonpilkkuna tilanteessa voidaan Pukkisen mukaan pitää kuitenkin sitä, että teho-osastojen kuormitus on viime aikoina kuitenkin vähentynyt.
Koronatartuntoja esiintyy nyt etenkin työpaikoilla, perheissä ja harrastuksissa ja kyse on ennen kaikkea rokottamattomien taudista. ”Rokotuskattavuuden kasvu on hyvin ikävästi hyytynyt kalkkiviivoilla”, totesi Pukkinen. Vaikka tilanne on nyt varsin synkkä, Pukkinen toi esille myös esimerkiksi lääkkeiden kehityksen luomat valoisammat tulevaisuuden näkymät.
Ylijohtaja Pukkisen mukaan aluehallintovirasto harkitsee kohdennettujen, sisätiloja koskevien kokoontumisrajoitusten määräämistä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueille. Myös leviämisvaiheeseen siirtyneen Pirkanmaan ja Länsi- ja Sisä-Suomen alueen muiden sairaanhoitopiirien koronatilannetta tarkkaillaan aktiivisesti koko ajan. Pukkinen piti kokoontumisrajoitusten asettamista sairaanhoitopiirien alueille kaiken kaikkiaan erittäin haastavana ja painotti, että rajoitustoimet tulee osata kohdentaa oikein ja tarkasti. Pukkisen mukaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston mahdollisesti määräämät kokoontumisrajoitukset tulevat aikaisintaan ensi viikolla voimaan ja koronapassin käyttö on vaihtoehto voimassa oleville rajoituksille.
Aurinkomyrskyjen uhat ja niihin varautuminen
Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori, filosofian tohtori Minna Palmroth esitelmöi valmiustoimikunnalle aurinkomyrskyistä ja varautumisesta äärimmäisimpään avaruussäähän. Poikkeuksellisen voimakas aurinkomyrsky osuu Maahan tilastollisesti noin 100 - 150 vuoden välein. Edellinen erityisen voimakas geomagneettinen myrsky, ns. Carringtonin myrsky, koettiin vuonna 1859. Kyseessä on mitatun historian äärimmäisin avaruussäätapahtuma, purkaus mm. kaatoi lennätinverkon, sytytti lennätinlaitoksia tuleen ja synnytti täysikuutakin kirkkaampia revontulia. Sittemminkin on esiintynyt enemmän tai vähemmän voimakkaita purkauksia ja esimerkiksi syksyllä 2003 keskivoimakas aurinkomyrsky kaatoi Malmön sähköverkon ja vuonna 2012 Carringtonin luokan purkaus oli lähellä osua Maahan. Aurinkomyrskyt ovat myös vahingoittaneet satelliitteja ja häiritsevät mm. tutka-, radio- ja paikannussignaaleja. Tarpeeksi voimakas aurinkomyrsky voi myös vaurioittaa merten pohjassa kulkevia tietoliikennekaapeleita ja voi johtaa jopa internetin kaatumiseen. Palmrothin mukaan seuraava Caringtonin tasoinen purkaus voi tapahtua milloin tahansa.
Palmroth kertoi, että Suomen sähköverkko kestänee jatkossakin häiriöttä isommat aurinkomyrskyt mm. siksi, että Suomen kantaverkko käyttää sopivia ja oikealla tavalla maadoitettuja täysmuuntajia, jotka sietävät paremmin myrskyjen magneettisia virtoja. Monessa muussa maassa tai alueella tilanne ei ole ollenkaan näin hyvä, esimerkiksi Venäjällä tai Keski-Euroopassa.
Carringtonin aurinkomyrskyn matka maahan kesti noin 17 tuntia. Palmroth kehotti miettimään, miten paljon 17 tunnissa – mikäli purkauksen ennustaminen auringonpilkuista onnistuu ennakolta – ehtii toimia. Koronakriisiin verrattuna, jää aurinkomyrskyn tapauksessa aikaa tehdä oikeita päätöksiä vain tunteja. Asiaa voi pohtia myös esimerkiksi niin, että miten 2040-luvun suomalaiset selviäisivät, jos elinympäristö muuttuisi aurinkomyrskyn seurauksena 1940-luvun toimintaympäristön ja tietoliikenneyhteyksien tasolle. Aurinkomyrskyihin varautumisessa on lisäksi se erinomainen puoli, että samantapaiset varautumistoimenpiteet ovat hyödyllisiä myös esimerkiksi kyberhyökkäyksiin varautumisessa.
Palmroth toi esille myös Suomen Akatemian rahoittaman Carrington-hankkeen, joka tarkoituksena on selvittää miten nykyinfrastruktuuri kestäisi voimakkaan aurinkomyrskyn ja löytää keinoja, joilla seuraavaan megaluokan myrskyyn voitaisiin varautua. ProfessoriPalmroth painotti, että auringonpurkauksiin varautumisessa tarvitaan ennen muuta omaa kansallista tutkimusta, infrastruktuuria ja varautumista, jolloin on mahdollista välttää ulkopuolinen riippuvuus. Tarvitaan valmiusprotokollat etukäteen sekä mahdollisesti lainsäädäntöä. Tällä hetkellä Yhdysvallat on ainoa maa, jossa on voimassa laki, joka edellyttää sähköverkkoyhtiöitä varautumaan poikkeuksellisiin avaruussääilmiöihin.
Kansalaispulssin 28. kierroksen keskeiset havainnot
Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisistä havainnoista. Suurempia muutoksia ei ole havaittavissa kansalaisten tunnelmissa, mutta yleinen huolestuneisuus on lievässä nousussa viime kyselykierroksen tuloksiin nähden ja sen suhteen ollaan palaamassa noin kolme kuukauden takaiselle tasolle. Kansalaiset ovat huolissaan myös terveydenhuollon kantokyvystä sekä siitä, että joku itselle läheinen ihminen sairastuisi koronaan. Samoin Wiikinkoski nosti kyselytuloksista esille kasvaneen huolen läheisen ihmisen hoidon järjestymisestä jonkin muun sairauden kuin koronan osalta. Wiikinkoski piti myönteisinä havaintoina sitä, että kansalaisten kestokyky ja myönteinen ote koronaohjeistuksen noudattamiseen on kuitenkin vahvalla tasolla. Nämä ovat hyvin myönteisiä havaintoja pitkäkestoista epidemiaa ajatellen.
Ajankohtainen turvallisuustilanne sekä muut havainnot
Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR) nosti esiin kotimaisen alkutuotannon synkän syksyn etenkin lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousun ja rakentamiskustannuksien osalta. Samoin logistiset haasteet maailmankaupassa ja konttipula seuraamuksineen jatkuvat.
Pohjanmaan poliisi kertoi ikävänä ja huolestuttavana havaintona nuorten ilkivallan ja poliisia kohtaan osoitetun aggressiivinen käyttäytymisen lisääntymisen erityisestiEtelä-Pohjanmaalla. Tällaisessa toiminnassa voidaan nähdä yhtymäkohtia pääkaupunkiseudulla viime aikoina havaittuun nuorten miesten katujengien väkivaltaiseen toimintaan.
Hiippakunnat toivat kokouksessa esiin huolen joulunajan yhteisistä kirkollisista tapahtumista ja niiden terveysturvallisen järjestämisen haasteista.
Koronatilanteesta ja muista ikävistä havainnoista huolimatta valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan melko rauhalliseksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Viranomaisten suorituskyvyssä ja valmiuden tasossa ei todettu puutteita.
Lisätietoja
ylijohtaja Marko Pukkinen p.0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut