Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tilavalvonta- ja lupafoorumi 15.10.2021: kokoustiedote
Tilavalvonta- ja lupafoorumissa viranomaisten ja tuottajajärjestöjen edustajat voivat välittää ja vaihtaa tietoja sekä näkemyksiä ajankohtaisista toimintaan vaikuttavista asioista. Tilavalvonta- ja lupafoorumin tehtävänä ovat informaatio-ohjaus ja tiedottaminen sekä tiedon- ja kokemustenvaihto ajankohtaisista asioista sekä tarkastustilanteiden kehittäminen.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tilavalvonta- ja lupafoorumi kokoontui 15.10.2021 vuoden toiseen ja viimeiseen yhteiseen verkkotapaamiseen ylijohtaja Marko Pukkisen johdolla. Tietoa, havaintoja ja ajatuksia vaihtamassa oli alueen eri viranomaisten lisäksi tuottajajärjestöjen edustajat.
Alla poimintoina eri puheenvuorojen sisällöt ja huomiot osallistujittain (esitysjärjestyksessä).
Luonnonvarakeskus
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta kertoi EU:n maatalouspolitiikan uudistamisen viimeisimmistä käänteistä. EU:N yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksella on useita erittäin tärkeitä tavoitteita talouden, ilmaston ja ympäristön sekä sosioekonomisten ulottuvuuksien osalta. Niemi painotti, että maatalouspolitiikan nykyinen rakenne säilyy jatkossakin, mutta uudistuksen myötä unionin jäsenvaltiot saavat enemmän sananvaltaa uuden toimeenpanomallin ja kansallisten strategiasuunnitelmien kautta. Suoria tukia tasoitetaan jäsenmaiden välillä ja tukia kohdennetaan vahvemmin ympäristöllisin ja ilmastollisin perustein. CAP-budjetista noin 40 prosentin osuuden on määrä edistää ilmastotoimia.
Niemen mukaan uusi toimeenpanomalli on uudistuksen näkyvin muutos. Kansalliset strategiasuunnitelmat pitävät sisällään CAP:n rahoituspilarien I ja II toimenpiteet. Strategiasuunnitelmat antavat valtaa ja toisaalta myös vastuuta unionin jäsenmaille ja mahdollistavat samalla niiden toivoman kansallisen liikkumavaran. CAP:n uudessa vihreässä arkkitehtuurissa uudet ehdollisuusvaatimukset ovat viljelijöille pakollisia, mutta rahoituspilari I:n ekojärjestelmä sekä pilari II:n ilmasto- ja ympäristökorvausjärjestelmä ovat vapaaehtoisia.
Niemi valotti, että Suomen maatalouden kannalta CAP-uudistuksessa oleellista on EU-tukien kokonaistaso, eri CAP-pilarien välinen painotus, tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus (Suomessa niillä on erityisesti naudanlihan tarjonnassa suuri merkitys) sekä ehdot maataloustukien saamiseksi. Jälkimmäinen kohta koskee sitä, miten ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä viedään EU:ssa eteenpäin ja miten ehdotetut järjestelmät sopivat Suomen erityisoloihin. Niemi painotti myös sitä, että tuilla on suuri merkitys Suomen maatalouden tulonmuodostuksessa, yli 30 prosenttia noin kuuden miljardin euron kokonaistuotoista. Vaikka suorat CAP-tuet hieman vähenevät jatkossa, kokonaisuudessaan maamme maatalouden EU:lta saama rahoitus kasvaa rahoituskaudella 2021-2027 nimellisin hinnoin laskettuna 2,5 prosenttia edelliseen kauteen 2014–2020 verrattuna. Pilarin I suorat tuet laskevat vajaan prosentin, mutta pilarin II maaseudun kehittämisvarat nousevat 7,6 prosenttia.
Yhteenvetona Niemi esitti, että CAP-uudistuksen vaikutuksena Suomen maatalouden ja maaseudun rahoitus kasvaa kuutisen prosenttia rahoituskaudella 2021–2027 edelliseen kauteen verrattuna, mikäli rahoituskausien välisessä vertailussa otetaan huomioon myös unionin elvytysrahat. Maataloustuilla on edelleen keskeinen rooli tuotantovolyymien ja maatalouden yrittäjätulon ylläpitäjänä. Maataloustuotannon tason arvioidaan säilyvän Suomessa lähellä nykyistä tasoa rahoituskaudella 2021–2027, tosin yrittäjätulo alenee hieman. Vielä ei tiedetä tarkasti miten vihreän arkkitehtuurin muutokset tulevat vaikuttamaan tuen saamisen ehtoihin tilatasolla. Niemen mukaan tukimuutoksia ja ympäristöehtoja enemmän maataloustuotannon tulevaan tasoon ja yrittäjätuloon vaikuttavat maataloustuotteiden ja –panosten markkinahintakehitys. CAP-uudistukseen on tulossa kaksivuotinen siirtymäaika. Tämä tarkoittaa, että uudistusta ryhdytään toteuttamaan EU:ssa aikaisintaan vuonna 2023. Vuosina 2021–2022 toimitaan uuden rahoituskauden 2021–2027 budjetilla, mutta harjoitetaan edelleen kauden 2014–2020 maatalouspolitiikkaa.
Ruokavirasto
Ylitarkastaja Taina Mikkonen Ruokavirastosta nosti esityksessään ajankohtaisina asioina esiin uuden 21.4.2021 voimaan astuneen EU:n Eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 (Animal Health Law), jonka myötä myös kansallinen eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin lainsäädäntö on uudistumassa tuoden muutoksia mm. pitopaikkojen rekisteröintiin. Ruokavirasto on äskettäin avannut uuden Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asiointipalvelun (https://epr.ruokavirasto.fi, katso verkkolinkit tiedotteen lopussa), johon virasto kannustaa kaikkia toimijoita kirjautumaan ja tarkastamaan omien ilmoitustensa ajantasaisuuden.
Mikkonen kertoi, että uutena rekisteröinnin piiriin tulevat tuotantokanit ja paliskuntien ulkopuolella pidettävät porot sekä sellaiset sukusolujen ja alkioiden pitopaikat, jotka eivät vaadi erillistä hyväksyntää. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitilasiemennykseen käytettävät typpisäiliöt. Ne lisätään eläintenpitoilmoitukseen uutena toimintamuotona. Mikkonen myös korosti, että pitopaikkojen kirjanpitovelvoite koskee kaikkia eläinlajeja, joilla on pitopaikkojen rekisteröimisvelvollisuus. Eläinterveyssäännöstön myötä sikojen tunnistamiseen on tullut määräaika, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että 21.4.2021 lähtien syntyneet siat tulee merkitä viimeistään 9 kk iässä, mutta aina ennen siirtämistä syntymäpitopaikasta.
Eläintautitilanteesta ylitarkastaja Mikkonen huomioi, että afrikkalainen sikarutto (ASF) on levinnyt kesän aikana useassa EU-maassa. Huolestuttava tilanne on mm. Puolassa. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää afrikkalaisen sikaruton pääsy sikalaan. Suomessa korkeapatogeenista lintuinfluenssaa on todettu tänä vuonna yhdellä siipikarjatilalla Etelä-Suomessa sekä useita kymmeniä tapauksia luonnonvaraisissa linnuissa. Luonnonvaraisten lintujen syysmuuton käynnistyminen on lisännyt riskiä taudin leviämiselle. Taudin leviämisen estämiseksi on tärkeää noudattaa hyviä tautisuojauskäytäntöjä siipikarjatiloilla koko maassa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin. Lintuinfluenssaepäilystä on ilmoitettava välittömästi kunnaneläinlääkärille, ylitarkastaja Mikkonen painotti.
SARS-CoV-2 -koronavirustartuntoja on Mikkosen mukaan todettu minkkitarhoilla useissa maissa ja nyt keskeistä on estää tartunnan leviäminen suomalaisille turkistarhoille. Suomessa tartuntoja ei ole todettu eläimissä, mutta käynnissä on seuranta kaikilla minkki- ja suomensupitarhoilla. Turkiseläinten koronavirusepäilyissä viranomainen (kunnaneläinlääkäri) huolehtii näytteenotosta ja näytteet tutkitaan Ruokavirastossa. Minkkikoronarokotteen ehdollinen käyttölupa on voimassa 28.12.2021 asti.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Matti Nyberg toi puheenvuorossaan esille eläintautien osalta salmonellan ja afrikkalaisen sikaruton aiheuttamat uhkakuvat sikataloudelle. Afrikkalaista sikaruttoa Suomessa ei ole edelleenkään todettu. Salmonellatapauksia on todettu edellistä vuotta enemmän. Salmonellasaneerausten kulut ovat lisääntyneet, mikä on johtanut ryhmävakuutusten uudelleen arviointiin ja neuvotteluihin uusista korvaustavoista. Suoranaisena ihmeenä hän piti sitä, että koronavirusta ei ole vielä esiintynyt suomalaisilla turkistarhoilla. Valmiutta ylläpidetään, koska tilanne voi koska tahansa muuttua. Valmista linjausta siitä, lopetettaisiinko tautitarhan minkit vai annettaisiinko tarhalle vain eläinten siirtoja rajoittavat määräykset, ei toistaiseksi ole.
Siipikarjataloutta uhkaava korkeapatogeeninen lintuinfluenssan osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella on tauti todettu vain yhdessä luonnonvaraisessa merikotkassa. Etenkin lintujen muuttoreitit vaikuttavat taudin leviämiseen ja ne kulkevat keskeisesti itäisen ja eteläisen Suomen alueella. Nyberg kuitenkin muistutti, että jos tautia tulisi Länsi- ja Sisä-Suomen alueelle, niin se teettäisi suurta haastetta ja työmäärää Ruokaviraston, aluehallintoviraston ja kunnallisten valvontayksiköiden eläinlääkäreille. Nybergin mukaan myös mikrobilääkeresistenssi luo ikäviä riskinäkymiä. Tähän uhkaan on kuitenkin varauduttu tulevalla lailla eläinten lääkitsemisestä (lääkitsemislaki), jonka myötä eläinlääkäreiden eläinlääkkeiden käytön ja luovutuksen valvontaa ollaan lisäämässä ja lääkkeiden käyttöä aletaan systemaattisesti kirjaamaan yhteiseen tietojärjestelmään. Tämä lisää samalla eläinlääkärien työmäärää.
Eläinsuojelun osalta Nyberg totesi, että suuri osa läänineläinlääkärien työstä on eläinsuojeluvalvontaa. Tämä on tärkeää työtä ja aluehallintovirasto on ratkaissut ja ratkaisee jatkossakin haastavat eläinsuojelutapaukset sinnikkäästi ja huolellisesti loppuun saakka. Täydentävien ehtoihin liittyvä valvonta ja otantaeläinsuojelutarkastukset hoidetaan Nybergin mukaan moitteettomasti voimassa olevien säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Valmisteilla on myös uusi eläinten hyvinvointilaki, jonka tavoitteena on uudistaa eläinten hyvinvointia koskeva sääntely vastaamaan nykyisin vallitsevaa käsitystä eläinten asemasta ja suojelutarpeesta.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä selvittää eläinlääkäripalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa (eläinlääkäripalveluja koskevien säännösten uudistamista valmisteleva työryhmä). Uusi eläinlääkintähuoltolaki saataneen lausunnolle ja käsiteltyä eduskunnassa vuoden 2022 aikana. Nyberg kertoi, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella esiintyy paikoin pulaa praktikoista ja valvontaeläinlääkäreistä ja hän toivoi tulevan uudistetun eläinlääkintähuoltolain tuovan omalta osaltaan parannusta tilanteeseen.
Ympäristölupavastuualueen Maaseutu ja luonnonvarat -yksikön päällikkö Jari Tolppanen kertoi omassa puheenvuorossaan, että vastuualueella on tällä hetkellä vireillä 274 lupahakemusta. Näistä 76 on turvetuotantoalueiden hakemuksia. Pieniä turvetuotantoalueita koskevia hakemuksia on vireillä 45 kpl. Eläinsuojia ja turkistarhoja koskevia hakemuksia on vireillä 9 kpl. Eläinsuojia koskevia päätöksiä on annettu kuluvan vuoden aikana yhteensä 19 kpl. Päätöksistä suurin osa on koskenut ympäristöluvan muuttamiseksi tehtyjä aloitteita. Tänä vuonna vastuualueella on melko hyvin päästy eläinsuojia koskevien lupahakemusten keskiarvoisiin käsittelyaikatavoitteisiin, tiivisti Tolppanen. Hän myös kiinnitti huomiota siihen, että lupa-asioiden käsittelyä aluehallintovirastossa nopeuttaa selvästi huolella laaditut ja kattavat lupahakemukset, mm. riittävän laadukkaiden piirustusten sekä muiden liitteiden osalta.
Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukset
Pohjanmaan ELY-keskuksesta valvontapäällikkö Ulf- Erik Häggvik toi esille, että alkutuotannon kriisituen osalta Pohjanmaan ELY-keskus sai yhteensä 1250 hakemusta. Jaettu tukimäärä oli kokonaisuudessaan 24,5 miljoonaa euroa. Maaseutuyritysten osalta on saapunut 34 tukihakemusta ja jaossa on yhteensä 250 000 euroa. Päätöksenteon takaraja näiden hakemusten osalta on 31.12.2021.
Maataloustukien valvonnassa Pohjanmaan ELYn peltotarkastukset ovat loppusuoralla (määräaika 15.11.2021) ja valvontatuloksia lähetetään tiloille. Näissä tuloksissa ei ole Häggvikin mukaan esiintynyt erityistä huomioitavaa, peltovalvonnassa on ollut mukana paljon jo aikaisemmin valvottuja tiloja. Seuraavaksi ELY aloittaa talviajan asiakirja- ja kasvipeitteisyysvalvonnan.
Maataloustukien maksatuksesta valvontapäällikkö Häggvik kertoi, että luonnonhaittakorvauksen ja luomukorvauksen ennakko maksettiin 7.10.2021 ja marraskuussa on vuorossa ympäristökorvauksen ja –sopimuksien ennakot sekä eläinten hyvinvointikorvaukset.
Ryhmäpäällikkö Anne Polso Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta (EPOELY) kertoi, että kotieläintalouden kansallinen BAT-hanketyö (paras käyttökelpoinen tekniikka) on käynnistynyt. Kyseessä on ympäristöministeriön vetämä hanke, jonka tarkoituksena on ajantasaistaa edeltävä kotieläintaloudessa käytettävät tekniikkaratkaisut-raportti. Työssä on mukana laaja asiantuntijaverkko sekä sidosryhmät. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje sekä Maatalouden kemikaalit –opas valmistuivat kesällä 2021, EPOELY oli mukana molempien ohjausryhmissä. Polso kertoi, että lakisääteinen kemikaalien valvonta tulee jatkossa keskeisesti mukaan tuki- ja ympäristölupavalvontaan.
Eläinsuojien ympäristölupien määräaikaistarkastukset ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa jatkuneet normaalisti, mutta koronaepidemian vuoksi turkisalan kohdalla on ollut haasteita. Paikan päällä tehtävissä turkistarkastuksissa (minkki- ja supitilat) on ollut käytännössä vuoden tauko ja monet tarkastukset ovat odottavassa tilassa. Polson mukaan tarkastusten toimintamallina on yhä etätarkastukset, jossa tarkastus perustuu etukäteen tietyistä kohteista toiminnanharjoittajalta pyydettyihin kuviin ja videoihin.
Polso kertoi EPOELYn hakeneen rahoitusta kasvihuoneiden kasteluvesi- ja jätehuoltoratkaisujen selvittämiseksi sekä Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeesta, jossa edistetään mm. lannan jatkojalostamista. Hankkeiden rahoitushakemusten käsittely ja myöntöprosessit on valtakunnallisesti koordinoitu EPOELYn E-vastuualueelle.Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Tassunjälki –hankkeessa puolestaan selvitetään rehun hiilijalanjälkeä. Turpeesta Polso mainitsi, että kotitarveottoilmoituksista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antanut noin 50 lausuntoa. EPOELY on mukana myös hankkeessa, jossa laaditaan rahkaturpeen keruuohjeita ja harkitaan tarvittavaa lainsäädäntöä. Vesilain mukaisia ruoppaus- ja ojitusilmoituksia on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa edelleen runsaasti käsittelyssä. Ryhmäpäällikkö Polso huomautti, että edelleen ojitusilmoituksia jätetään kuitenkin tekemättä ja ojitusasioiden jälkivalvonta työllistää. Haasteina ovat mm. kasvavat tilakoot ja lannan levitysalatarpeet.
Tuottajajärjestöt
Österbottens svenska producentförbund (ÖSP) toiminnanjohtaja Johanna Smith kertoi foorumissa mm. järjestönsä tukihenkilötoiminnasta, jonka puitteissa liiton jäsen voi soittaa ja tilata ÖSP:n tukihenkilön mukaan esimerkiksi eläinsuojelutarkastukseen. Smith nosti myös esiin huomionsa kokotilavalvonnan tarkastuksien suurista määristä ja pohti sitä, että onko saman valvontakohteen tiuha valvonta joka vuosi aina tarpeellista. Samoin ÖSP on ollut huolissaan byrokratiasta ja eri viranomaisten keskinäisen tiedonkulun sujuvuudesta ja kysyi voitaisiinko esimerkiksi yhdellä ilmoituksella paremmin hoitaa useamman viranomaisen tietotarpeet ja näin välttää lukuisten päällekkäisiltä tuntuvien ilmoitusten tekeminen.
ÖSP toivoo erilaisiin tarkastuksiin aktiivista yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä viljelijän infoamista tarkastuksista etukäteen, aina silloin kuin se on mahdollista. Smithin mukaan myös viljelijöiden hyvinvointi ja jaksaminen huolestuttaa, esimerkiksi ilmastonmuutoskeskustelun ja toiminnan kannattavuuden kohdalla. Lisäksi hän kertoi järjestön omasta hankkeesta kasvihuoneiden vesien käsittelyn edistämisestä.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kiitti lämpimästi osallistujia kaikista esityksistä ja aktiivisesta keskustelusta.”Foorumi osoitti jälleen tarpeellisuutensa ja hyödyllisyytensä, ja tärkeän informaation välittäminen jatkuu tulevaisuudessakin”, tiivisti Pukkinen.
Seuraava tilanvalvonta- ja lupafoorumin kokoontuminen pidetään 20.4.2022.
Lisätietoja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
sähköpostit muotoa [email protected]
ylijohtaja Marko Pukkinen, p. 0295 018 582
läänineläinlääkäri, Ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Matti Nyberg, p. 0295 018 572
ympäristöneuvos, Maaseutu ja luonnonvarat -yksikön päällikkö Jari Tolppanen, p. 0295018779
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luonnonvarakeskus, p. 0295326390, [email protected]
Ruokavirasto
ylitarkastaja Taina Mikkonen, Ruokavirasto, 0295 204 702, [email protected]
ELY- keskus
valvontapäällikkö Ulf-Erik Häggvik, Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 028 566, [email protected]
Ryhmäpäällikkö, Anne Polso, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, p. 0295 027 975, etunimi.sukunimi@ ely-keskus.fi
Österbottens svenska producentförbund r.f.
toiminnanjohtaja Johanna Smith p. 045 129 4427, [email protected]
Linkit (avautuvat uudessa välilehdessä)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro, lainsäädännön valmistelu ja uudistaminen
Eläinten hyvinvointilain valmistelu
Hallituksen esitys laiksi eläinten lääkitsemisestä (lääkitsemislaki)
Ruokavirasto
Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköinen asiointipalvelu
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut