Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: ennaltaehkäisevä työ, luottamus, priorisointikyky sekä laaja toimiva yhteistyö kokonaisturvallisuuden kivijalkoja
Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui jälleen 30.9.2021. Alueen tilannekuva päivitettiin koronan ja muiden ajankohtaisten havaintojen osalta. Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoi sisäisen turvallisuuden kysymyksistä sekä sisäministeriön ja sen hallinnonalan strategisista varautumistehtävistä sekä kokonaisturvallisuudesta.
Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen antoi valmiustoimikunnalle ajankohtaiskatsauksen epidemia- ja rokotustilanteesta. Hän totesi tilanteen maassamme kaiken kaikkiaan suotuisaksi viimeisten viikkojen osalta, mutta tautiin menehtyneitäkin löytyy ja eräissä sairaanhoitopiireissä tautitilanne on huonompi. Pukkinen totesi taudin leviävän nyt selvästi rokottamattomissa ja toi esille myös tilastotietoja rokotuskattavuuden kehityksestä ikäryhmittäin. ”Tällä hetkellä etenkin nuorempi ikäpolvi saa rokotuksia, etenkin toista annosta. Kyllä tässä lokakuun puolivälissä tai sen jälkeen on varmasti odotettavissa, että otetut toiset rokoteannokset alkavat suojaamaan”, totesi Pukkinen
Ylijohtaja Pukkinen toi esille myös tuoreen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjekirjeen uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelman, jonka mukaan mm. matalariskiset tilaisuudet ja toiminta jäävät rajoitusten ulkopuolelle. STM:n tuore soveltamisohje tartuntatautilain pykälä 58d:stä puolestaan tarkoittaa jatkossa mm. sitä, että jatkossa rajoituspäätöksen tekeminen edellyttää merkittäviä tartuntaryppäitä ja merkittävää riskiä uusien tartuntojen laajaan leviämiseen.
Pukkinen toi kokouksen alussa esille myös sen, että juuri tämä (30.9.2021) päivä on merkittävä ajankohta siinä mielessä, että viimeiset aluehallintoviraston rajoituspäätökset ovat voimassa vielä tänään, Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Vaikka maassamme on tällä hetkellä havaittavissa positiivinen kehitys koronan osalta ja vapautuneempi ilmapiiri, on Pukkisen mielestä syytä pitää mielessä myös mahdolliset uudet ja aktiivisesti maailmalla leviävät ilkeät koronavirusvariantit.
Turvallisuuden perustat ja osatekijät – sisäministeriö keskiössä
Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä esitelmöi valmiustoimikunnalle sisäisen turvallisuuden kysymyksistä sekä sisäministeriön ja sen hallinnonalan strategisista varautumistehtävistä sekä kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallista. Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö ja sen suurena tavoitteena on pitää Suomi maailman turvallisempana maana kaikille ihmisille.
Pimiä katsoo, että hyvä turvallisuus edellyttää yhdenmukaisia ja laadukkaita palveluita, riittäviä voimavaroja, hyviä väestösuhteita ja luottamusta sekä teknologian monipuolista hyödyntämistä. Samoin tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä, tietoperusteisuutta, laajaa yhteistyötä sekä ajantasaista lainsäädäntöä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia määrittelee useita sisäiseen turvallisuuteen liittyviä strategisia varautumistehtäviä, joissa sisäministeriöllä ja sen hallinnonalalla on päävastuu.
Nykypäivänä Suomessa voidaan hyvin perustein katsoa vallitsevan maailman turvallisin arki. Pimiän mukaan erilaiset tapaturmat ja onnettomuudet ovat merkittävimpiä uhkia arjen turvallisuudelle, kuitenkin kokonaisuudessaan turvallisuuden tunne on maassamme korkea. Rikollisuuden määrä on laskenut viimeiset 30 vuotta, mutta toisaalta Suomi on kuitenkin varsin väkivaltainen maa, jossa väkivalta keskittyy pieneen osaan väestöstä. Rikosten tekijöitä ja uhreja sekä tapaturmia ja onnettomuuksia tapahtuu enemmän heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevissa ryhmissä. Yhteiskunnallinen polarisaatio, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat merkittäviä uhkia sekä turvallisuuden tunteelle että yhteiskuntarauhalle. Pimiä katsoo, että tässä viranomaisyhteistyö ja laajemmin muukin yhteiskunnallinen yhteistyö toimii keskeisenä voimavarana, esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kohdalla.
Suomen sisäisen turvallisuuden viranomaisten voimavarat ovat niukat, esim. väestön kokoon suhteutettuna meillä on vähiten poliiseja Euroopassa. Turvallisuusviranomaisten voimavarat on mitoitettu normaalitilanteeseen. Turvallisuusviranomaisten tehtäväkenttä ja toimintaympäristö ovat monimutkaistuneet ja laajentuneet. Erityisinä haasteina maassamme ovat harvaan asutut alueet, uudet turvallisuusuhat, pelastustoimen työvoiman saatavuus ja kielellisten oikeuksien turvaaminen. ”Osaamisen vaatimustaso on moninkertaistunut. Priorisointikyky ja viranomaisyhteistyö ovat merkittävä voimavara”, kansliapäällikkö Pimiä painotti.
Pimiä katsoo, että vakavat ja laajat häiriöt saattavat jatkossa yleistyä. Tähän liittyviä keskeisiä uhkatekijöitä ovat ilmastonmuutos, joka vaikuttaa sään ääri-ilmiöihin sekä sähkö- ja viestintäverkkojen haavoittuvuudet. Samoin yhteiskunnallinen polarisaatiokehitys ruokkii hybridivaikuttamista ja disinformaation levittämistä. Terrori-iskun uhka on olemassa ja yhä laajemmalla joukolla toimijoita on valmius vakavaan väkivaltaan. Pimiä korosti, että varautuminen on poikkihallinnollista ja riskiperusteista toimintaa. Kriisivalmius luodaan normaalioloissa, mikä onpitkä prosessi ja edellyttää sitoutumista, resurssointia sekä aitoa yhteistoimintaa. Monia toimintoja voidaan ulkoistaa, mutta lainvalvontatehtäviä ei. Virkakunnilla on myös oltava kyky täydentää rivejään. ”Hybridivaikuttaminen haastaa suomalaisen luottamusyhteiskunnan, siinä onnistuminen on koko kansan yhteinen juttu”, kertoi kansliapäällikkö Pimiä.
Kansalaispulssi 26. kierros – havaintoja
Johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi valmiustoimikunnalle Kansalaispulssin tuoreen kyselyn keskeisistä havainnoista. Nostoina tuloksista Wiikinkoski toi esille mm. sen, että koronan aiheuttama yleinen huolestuneisuus on laskenut alimmilleen, samoin epävarmuus poikkeustilanteen kestosta on laskenut. Tyytyväisyys viestintään on palautunut edellisen kierroksen notkahduksesta (49 % -> 52 %). Sen sijaan huoli hoidon saamisesta muihin sairauksiin kuin koronaan on kasvanut selvästi. Ihmiset tapaavat yhä enemmän toisiaan, mutta onneksi enemmistö pitää vähintään jossain määrin tarpeellisena suojatoimia esimerkiksi kasvomaskien käyttöä ja turvavälien noudattamista myös kahden rokoteannoksen jälkeen.
Kansalaispulssin tuloksiin liittyen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Emmi Häyrynen toi STM:n sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason tilannekuvakoosteen pohjalta esille havaintoja Länsi- ja Sisä-Suomen toimialueelta. Kuntien antamien vastausten perusteella henkilöstön riittävyys on huolestuttavalla tasolla Pirkanmaalla terveydenhuollon osalta, erityisesti mielenterveyspalveluissa. Sosiaalihuollon palvelujen osalta huolestuttavinta on henkilöstön riittävyys ikäihmisten kotiin annettavissa palveluissa ja ikäihmisten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa.
Ajankohtainen turvallisuustilanne ja muut havainnot
Vaikka yleinen epidemiatilanne on rokotusten etenemisen myötä parantunut, Länsi- ja Sisä-Suomen alueen sairaanhoitopiireissä on valitettavasti havaittu hyvin ikäviä haasteita koronan jäljitystyössä. Jäljittäjien kysymyksiin ei aina vastata ja myös erittäin epäasiallista käytöstä jäljittäjiä ja heidän työtänsä kohtaan on havaittu. Jäljittäminen on lisääntyneiden kontaktien myötä tullut aiempaa vaikeammaksi, mutta jäljittäjät tekevät erittäin tärkeää työtä, johon jokaisen pitäisi ymmärtää suhtautua myönteisesti.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueellinen LSS21-valmiusharjoitus on edennyt suotuisasti. Valmiusharjoituksen tavoitteena on selventää toimivaltuuksia ja eri yhteiskunnan toimijoiden rooleja säteilyvaaratilanteessa. Lisäksi tavoitteena on saada tarvittaessa päivitettyä säteilyvaaratilanteeseen liittyvien eri yhteiskunnan toimijoiden suunnitelmia, ohjeita ja valmiuksia sekä myös tarkastella lainsäädännön päivitystarpeita. Säteilyvaaratilanteeseen harjoitteleminen koskettaa kaikkia, myös kuntalaisia.
Valmiustoimikunta totesi turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan rauhalliseksi Länsi- ja Sisä-Suomen alueella. Viranomaisten suorituskyky ja valmiuden taso todettiin olevan kiitettävässä iskussa ja merkittäviä uhkakuvia ei niiden osalta ole nähtävissä.
Lisätietoja
ylijohtaja Marko Pukkinen p.0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut