Käräjäoikeus tulkitsi, että huoltoseisokkityömaahan sovellettiin rakennustyömaan säännöksiä: työtapaturmasta sakkoja työmaan seisokkipäällikölle ja telinefirman työnjohtajalle
Etelä-Karjalan käräjäoikeus on tuominnut paperitehtaan vuosihuoltoseisokin aikana tapahtuneesta työturvallisuusrikoksesta telinetöitä suorittaneen yrityksen työnjohtajan 15 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi seisokkityömaalla päätoteuttajan vastuuhenkilönä toiminut seisokkipäällikkö tuomittiin työturvallisuusrikoksesta 10 päiväsakon sakkorangaistukseen. Telinetyötä suorittanut yritys tuomittiin 2 000 euron yhteisösakkoon ja korvaamaan asianomistajalle henkilövahingosta aiheutuneita kuluja. Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 1.7.2021.
Tuomio liittyi Imatralla paperitehtaan soodakattilassa 19.9.2018 sattuneeseen tapaturmaan, jossa soodakattilan vuosihuoltotöitä varten tehtiin telineiden muutostöitä. Niiden yhteydessä telineasentaja pudotti vahingossa kaideputken, joka osui telineen alla työskennelleen henkilön käteen aiheuttaen tälle vamman.
Käräjäoikeus katsoi, että telinetyön turvallisesta toteuttamisesta vastannut työnjohtaja laiminlöi velvollisuutensa varmistaa, ettei soodakattilan sisällä tehtävistä telinemuutostöistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville. Vaara-aluetta ei ollut merkitty varoitusnauhalla, eikä pääsyä sinne estetty esimerkiksi aidalla. Työnjohtaja ei myöskään ennen telineiden muutostyön aloitusta riittävän huolellisesti varmistanut, että telineiden alapuolella (kattilan pohjalla) ei ole ketään.
Huoltoseisokkityömaan tulkittiin olevan rakennustyömaa
Käräjäoikeus otti ratkaisussaan kantaa siihen, onko huoltoseisokkityömaa ollut rakennustyömaa, ja ovatko rakennustyötä koskevat säännökset siten tulleet sovellettavaksi. Käräjäoikeus viittasi työsuojeluhallinnon rakennusalan valvonnan koordinaatioryhmän muistioon, jonka mukaan seisokkityömaat ovat verrattavissa perinteisiin rakennustyömaihin. Käräjäoikeuden mukaan muistio ei ole tuomioistuinta velvoittava tulkintaohje siitä, miten tai mihin rakennustyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta tulisi soveltaa. Se osoittaa käräjäoikeuden mukaan kuitenkin, miten rakennusalan toimijat ovat itse asetuksen soveltamisalaa tulkinneet. Asetusta on sovellettu myös kyseessä olevalla työmaalla.
Käräjäoikeus piti asetuksen soveltamisen kannalta ratkaisevana sitä, voidaanko soodakattilaa pitää asetuksen tarkoittamana rakennelmana. Soodakattila on ollut 35,5 metriä korkea ja useita metrejä leveä. Soodakattiloita ei käytännössä pureta tai siirretä muualle. Käräjäoikeus katsoikin, että soodakattilaa voidaan pitää rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen mukaisena muuna rakennelmana. Näin ollen soodakattilassa tehtyjen kunnossapitotöiden osalta on sovellettava asetuksen säännöksiä.
Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu ja päätoteuttajan vastuu yhteisellä rakennustyömaalla
Rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen mukaan rakennustyömaan päätoteuttajan on huolehdittava, että pykälän määrittelemät turvallisuussuunnitelmat on tehty. Päätoteuttaja vetosi siihen, että turvallisuussuunnittelu tehtiin yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa. Telinetyöstä vastannut urakoitsijayritys toimitti telinetyötä koskevan HSE-suunnitelman kuitenkin vasta tapaturman jälkeen, joten turvallisuussuunnittelu ei toteutunut tarkoitetulla tavalla.
Käräjäoikeus arvioi, että päällekkäin työskentelyn vaaroja tunnistettiin päätoteuttajan toiminnassa ja sen aiheuttamia vaaroja pyrittiin ohjeistuksella poistamaan. Tässäkin kuitenkin annettiin vastuuta työmaalla toimiville tahoille, kehottamalla niitä huomioimaan kyseisiä seikkoja omissa HSE-suunnitelmissaan. HSE-suunnitelmien laatimisen ja toimittamisen valvonta ei ole puolestaan ollut toimivaa, kun telinetyöstä vastannut urakoitsija on voinut aloittaa työskentelyn ilman sitä. Turvallisuussuunnittelu olisi tullut järjestää niin, ettei tällaista tilannetta pääse syntymään. Näin ollen päätoteuttaja ei ole täyttänyt suunnitteluvelvollisuuttaan vaarojen tunnistamisen ja poistamisen osalta.
Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, että HSE-suunnitelma ei ole vain muodon vuoksi laadittava asiakirja, vaan sillä on konkreettista merkitystä töiden turvallisen järjestämisen kannalta. Sen puuttumisen voidaan tässä tapauksessa katsoa omalta osaltaan mahdollistaneen rikoksen tapahtumisen. Päätoteuttajan työmaan vastuuhenkilöksi nimeämä seisokkipäällikkö on viime kädessä vastannut siitä, että työturvallisuutta koskevat suunnitelmat ovat ajan tasalla.
Työsuojelun lakimies Annika Häggman Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa myös, että yhteisillä rakennustyömailla on erityisen tärkeää huolehtia riittävällä tavalla toimintojen yhteensovittamisesta ja tiedonkulusta eri toimijoiden välillä. Tästä, kuten koko työmaan yleisestä turvallisuudesta, huolehtiminen on päätoteuttajan vastuulla.
Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tuomio 01.07.2021, asianumero R 20/928
Yhteyshenkilöt
Työsuojelun vastuualue, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta
Työsuojelu − tervettä työtä!
Työsuojeluviranomaisena huolehdimme siitä, että työ Suomessa on terveellistä, turvallista ja reilua. Valvomme työn tekemistä työpaikoilla. Annamme myös ohjausta ja neuvontaa sekä kannustamme työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön.