Lintuinfluenssaa löytynyt valkoposkihanhesta myös Helsingissä - ihmisille ei välitöntä vaaraa mutta kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea
Lintuinfluenssaa on varmistunut mm. Arabianrannasta Helsingistä kuolleena toukokuussa löytyneestä valkoposkihanhesta. Tauti on vaarallinen luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle mutta tarttuu heikosti linnuista ihmisiin. Kuolleisiin lintuihin ei kuitenkaan pidä koskea, sillä linnuissa voi olla muitakin taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa.
Linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavat lintuinfluenssavirukset ovat aiheuttaneet mm. Euroopassa runsaasti sekä luonnonvaraisten lintujen että siipikarjan kuolemia, ja Suomessakin taudista on tehty havaintoja - etupäässä luonnonvaraisista linnuista mutta alkuvuodesta virusta tavattiin myös janakkalalaisella fasaanitarhalla, jonka kaikki linnut hävitettiin.
Kevätmuuton myötä lintuinfluenssaa on esiintynyt Suomessa yhä laajemmin. Helsingin Arabianrannasta löytyneestä kuolleesta valkoposkihanhesta lintuinfluenssavirus varmistui Ruokaviraston tutkimuksissa 21.5. Virus on varmistunut H5N1-tyypiksi ja on siten eri viruskantaa kuin aiemmin mm. kuolleesta joutsenesta Eläintarhanlahdella tavattu H5N8-tyypin virus. Hanhesta löytynyt viruskanta on myös eri kuin muun muassa Aasiassa raportoitu mahdollisesti ihmisiin tarttuva H5N1-virustyyppi. Riski Suomessa ja EU:ssa havaittujen lintuinfluenssavirusten tarttumisesta ihmiseen on pieni.
”Influenssaviruksia esiintyy muillakin muuttolinnuilla, mutta sairaan tai kuolleen valkoposkihanhen tai muun kaupungissa viihtyvän vesilinnun kohtaaminen kaupunkiympäristössä on hyvin paljon todennäköisempää kuin muiden luonnonvaraisten lintujen”, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka. ”Helsingin ja itäisen Espoon hanhikanta on Suomen ympäristökeskuksen seurannan perusteella viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes tuplaantunut. Terveysnäkökulmasta viranomaisten voisi olla hyvä ohjata lintuja pesimään väljemmille alueille, missä ne ovat kauempana vilkkaimmista paikoista.”
Kun lintuinfluenssaa esiintyy runsaasti luonnonvaraisissa linnuissa, kasvaa riski myös siihen, että virus leviää siipikarjaan. Valkoposkihanhet liikkuvat tyypillisesti pelloilla lähellä maatiloja, joissa voi olla siipikarjaa. Jos lintuinfluenssa pääsee leviämään siipikarjaan, se käytännössä tarkoittaa koko siipikarjan hävittämistä kyseiseltä tarhalta varotoimenpiteenä tartunnan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja ja muut linnut pidetään sisällä, kunnes tautitilanne paranee.
Älä koske kuolleisiin lintuihin - joukkokuolemista pitää ilmoittaa kunnaneläinlääkärille
Ulkona liikkuvat voivat kohdata kuolleita lintuja, ja etenkin havainnot lisääntyneestä luonnonvaraisten vesilintujen kuolleisuudesta ovat tärkeitä lintuinfluenssan seurannassa. Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka vastaa näytteiden lähettämisestä. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, eikä näistä tarvitse tehdä ilmoitusta, ellei kyseessä ole iso petolintu.
Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.
Jos kohtaat kuolleita lintuja, toimi näin:
- Älä mene kuolleiden lintujen lähelle saati koske lintuihin.
- Ota viipymättä yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin tai läänineläinlääkäriin.
- Kerro lintujen sijainti, lintujen arvioitu määrä ja mahdollinen lajitunnistus.
Virkaeläinlääkäri päättää jatkotoimenpiteistä.
Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Jos lintuja on kuitenkin kosketeltu, kädet pitää pestä kosketuksen jälkeen hyvin vedellä ja saippualla. Tarvittaessa käytetään lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Linnuissa voi kuitenkin esiintyä muitakin taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa ja kampylobakteereja.
Lisätietoa:
- Ruokaviraston tiedote 4.6.2021: lintuinfluenssatilanne jatkuu poikkeuksellisen huonona - siipikarja hyvä pitää sisällä
- Ruokaviraston tiedote 21.5.2021: Valkoposkihanhella lintuinfluenssaa Helsingissä
- Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (ruokavirasto.fi)
- Lintuinfluenssa (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssa Suomessa (ruokavirasto.fi) - Lintuinfluenssalta suojautuminen (työterveyslaitos.fi)
- Suomen ympäristökeskuksen tiedote 24.7.2020: Valkoposkihanhien määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi kymmenellä prosentilla
Medialle:
Läänineläinlääkäri Sari Haikka, p. 0295 016 104, [email protected]
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Korjaus tiedotteeseen (11.6.2021):
Helsingin lintuinfluenssatapaus löytyi Eläintarhanlahdelta, ei Töölönlahdelta.
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut