Lintuinfluenssatilanne jatkuu Pohjois-Karjalassa - toimintaohjeita
Pohjois-Karjalassa varmistui 27.5.2021 kevään ensimmäinen lintuinfluenssatapaus. Kiteeltä kuolleena löydetyllä valkoposkihanhella todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Viimeisimmät tautitapaukset on löydetty Kiteeltä ja Tohmajärveltä.
Kiteeltä 17. toukokuuta löytynyt valkoposkihanhi oli ensimmäinen varmistunut tautitapaus, jossa todettiin linnuilla korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa korkeapatogeenista H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Viimeisimmät tautitapaukset Itä-Suomessa ovat Kiteeltä ja Tohmajärveltä löydetyt valkoposkihanhet, joissa todettiin myös korkeapatogeeninen H5-tyypin lintuinfluenssa. N-tyyppi varmistuu myöhemmin.
Ruokaviraston tiedote 4.6.2021 (ruokavirasto.fi)
Ruokaviraston tiedote 28.5.2021 (ruokavirasto.fi)
Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea - ilmoita havainnoista kunnaneläinlääkärille
Luonnossa liikkuvat voivat kohdata kuolleita luonnonvaraisia lintuja. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
Lintujen joukkokuolemalla tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, yli viisi muuta vesilintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Jos kohtaat kuolleita lintuja toimi näin:
- Älä mene lintujen lähelle, äläkä koske niihin.
- Ota viipymättä yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin tai läänineläinlääkäriin.
- Kerro lintujen sijainti, lintujen arvioitu määrä ja mahdollinen lajitunnistus.
- Virkaeläinlääkäri päättää jatkotoimenpiteistä.
Huolehdi hygieniasta - älä koske lintuihin
Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Jos lintuja on kuitenkin kosketeltu, pese kädet kosketuksen jälkeen hyvin vedellä ja saippualla. Tarvittaessa käytä lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta. Ennen käsien pesua älä syö, tupakoi, hiero silmiä tai nenää.
Myös paikka, jossa lintu oli, tai esine, jolla lintua koskettiin, on pestävä, jos on todennäköistä, että paikkaan tai esineeseen tullaan koskemaan käsin, tai on kyse ruokailu- tai pikkulasten oleskelupaikasta. Sade huuhtelee ja auringonvalo hävittää viruksia, luonnontilaisia paikkoja ei käsitellä.
Eläviltä valkoposkihanhilta otetuissa näytteissä ei ole todettu korkeapatogeenista lintuinfluenssaa. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lue lisää
Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssalta suojautuminen (työterveyslaitos.fi)
Lintuinfluenssa (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssa Suomessa (ruokavirasto.fi)
Yhteyshenkilöt
läänineläinlääkäri Riikka Aho, p. 0295 016 584, [email protected], Itä-Suomen aluehallintovirasto
Tietoja julkaisijasta
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut