Valkoposkihanhilla lintuinfluenssaa Pohjois-Karjalassa - toimintaohjeita
Pohjois-Karjalassa varmistui 27.5.2021 kevään ensimmäinen lintuinfluenssatapaus. Kiteeltä kuolleena löydetyllä valkoposkihanhella todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa.
Pohjois- ja Etelä-Karjalasta on toimitettu Ruokavirastoon toukokuun aikana useampia lintuja, etenkin valkoposkihanhia lintuinfluenssaepäilyinä tutkittavaksi. Kiteeltä 17. toukokuuta löytynyt valkoposkihanhi on ensimmäinen varmistunut tautitapaus, jossa todettiin linnuilla korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa korkeapatogeenista H5N1-tyypin lintuinfluenssaa.
Ruokaviraston tiedote 28.5.2021 (ruokavirasto.fi)
Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea - ilmoita havainnoista kunnaneläinlääkärille
Luonnossa liikkuvat voivat kohdata kuolleita luonnonvaraisia lintuja. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.
Lintujen joukkokuolemalla tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena viisi tai useampi vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Jos kohtaat kuolleita lintuja toimi näin:
- Lintujen lähelle ei mennä eikä niihin kosketa.
- Paikalliseen kunnaneläinlääkäriin tai läänineläinlääkäriin otetaan yhteyttä viipymättä.
- Kerrotaan lintujen sijainti, lintujen arvioitu määrä ja mahdollinen lajitunnistus.
Virkaeläinlääkäri päättää jatkotoimenpiteistä.
Huolehdi hygieniasta - älä koske lintuihin
Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Jos lintuja on kuitenkin kosketeltu, kädet pestään kosketuksen jälkeen hyvin vedellä ja saippualla. Tarvittaessa käytetään lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta. Ennen käsien pesua ei tule syödä, tupakoida eikä hieroa silmiä tai nenää.
Myös paikka, jossa lintu oli, tai esine, jolla lintua koskettiin, on pestävä, jos on todennäköistä, että paikkaan tai esineeseen tullaan koskemaan käsin, tai on kyse ruokailu- tai pikkulasten oleskelupaikasta. Sade huuhtelee ja auringonvalo hävittää viruksia, luonnontilaisia paikkoja ei käsitellä.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, mutta linnuissa voi esiintyä muitakin taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa.
"Hyvä suojautuminen on kuitenkin syytä pitää mielessä", korostaa läänineläinlääkäri Riikka Aho.
Lue lisää
Usein kysyttyä lintuinfluenssasta (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssa (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssa Suomessa (ruokavirasto.fi)
Lintuinfluenssalta suojautuminen (työterveyslaitos.fi)
Yhteyshenkilöt
Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Aluehallintoviraston verkkosivut