Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: Valoisampi tilannekuva antaa toivoa

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Pukkinen kertoi koronatilannekatsauksessaan, että tautitilanne on Suomen osalta positiivinen erityisesti, kun vertaillaan maatamme naapurimaihin, joissa tauti riehuu pahemmin. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella tautitilanne on kaiken kaikkiaan hyvä tai vakaa. ”Keski-Pohjanmaa nousee esiin selkeänä valopilkkuna, eikä muuallakaan erityisen huonosti mene”, totesi Pukkinen.

Kokoontumisrajoitusten osalta ylijohtaja Pukkinen toi esille, että aluehallintovirasto on jo kertaalleen lieventänyt kokoontumisrajoituksia huhtikuun lopulla. ”Nykyisen kehityksen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että lievennyksien suuntaan mennään jatkossakin. Mutta asia riippuu vahvasti myös Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksesta”, kertoi Pukkinen. Hän nosti esille myös ennätyksellisen kysymystulvan kokoontumisrajoitusten helpotuksiin liittyen esimerkiksi alueen urheilu- ja jalkapalloseuroilta. ”Me emme pysty tällä hetkellä vastaamaan näihin kysymyksiin, mutta uskomme ja toivomme, että rajoitusten lievennyksiin voidaan jatkossa mahdollisimman pian siirtyä.”

Käyttäytymistieteellinen näkökulma hyödyksi viranomaisten kriisitoiminnassa

Valtioneuvoston kanslia on käynnistänyt hankkeen, jossa kehitetään ja kokeillaan käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa, kuten politiikkatoimien valmistelussa ja käyttäytymisvaikutusten arvioinnissa sekä viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Seppo Määttä valtioneuvoston kansliasta kertoi valmiustoimikunnalle hankkeesta sekä käyttäytymistieteellistä näkökulman hyödyntämisestä viranomaistoiminnassa etenkin kriisitilanteiden osalta.

”Tartuntojen ehkäisemisen torjunnassa onnistuminen riippuu ihmisten käyttäytymisestä, on tärkeää vahvistaa valtionhallinnon kykyä ymmärtää käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä”, kertoi Määttä.

Osastopäällikkö Määttä korosti myös toimivan ja oikeanlaisten viestinnän keskeistä merkitystä kriisitilanteissa. Viestinnän tulisi olla ihmislähtöistä ja ymmärrettävää ja esimerkiksi vieraita, huonosti avautuvia käsitteitä tulisi välttää. Ihmislähtöinen viestintä tukee itseohjautuvuutta ja sisäisistä motiiveista kumpuava toiminta on yleensä kestävämpää. Samoin viestinnässä tulisi saada oikeudenmukaisuuden ääni ja näkökulma esiin. Määttä toi esille myös sen, että esimerkiksi rokotekattavuuden kasvattamiseksi parhaita ovat suorat kohdennetut toimenpiteet: mm. suorat kehotukset ja henkilökohtaiset muistutukset ja kutsut. Lisäksi esimerkiksi Suomen olosuhteissa korostuvat viestinnän avoimuus, suoruus ja rehellisyys.

Tilanne viraston toimialueella vakaa, paluu normaalimpiin olosuhteisiin hallitusti ja huolellisesti

Valmiustoimikunnan osallistujat totesivat hyvän koronatilanteen ohella turvallisuustilanteen olevan muutenkin tällä hetkellä vakaa. Kuten esimerkiksi hiippakuntien puheenvuoroissa tuli esille, tautitilanteeseen ja rajoitustoimien lieventämiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta positiivinen toivon ilmapiiri näyttäisi tällä hetkellä vallitsevan laajalti toimikunnan alueella.

Valmiustoimikunta toteaa viranomaisten suorituskyvyn olevan tällä hetkellä erittäin hyvällä tasolla. Käytännön exit-suunnitelmia hahmottelu eri viranomaistasoilla jatkuu niin, että kevään edetessä terveysturvallinen siirtymä kohti normaalimpia olosuhteita olisi mahdollista. Valmiustoimikunta muistuttaa aluehallintoviraston tavoin, että epidemiatilanne voi yhä kääntyä huonompaan suuntaan viime aikojen suotuisasta kehityksestä huolimatta rajoituksia puretaan siksi varovasti ja harkiten, ja jokaisen on omalta osaltaan edelleen tärkeää noudattaa voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia.

Lisätietoja

ylijohtaja Marko Pukkinen p.0295 018 582
johtaja Tarja Wiikinkoski p. 0295 018 800

[email protected]

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta: https://tietokayttoon.fi/etusivu