AVI Pohjois-Suomen alueellinen valmiustoimikunta - Elinkeinoelämä ja yritykset suunnittelevat toipumista koronakriisistä (Pohjois-Suomi)

Pohjois-Suomessa tehdään kaikki voitava elinkeinoelämän ja yritysten toimintaa uhkaavien lomautusten, irtisanomisten ja konkurssien välttämiseksi. Työtä menetysten minimoimiseksi tehdään valtiovallan, alueellisten viranomaisten, kuntien, aluekehittäjien ja yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyönä.

Ylijohtaja Savolainen painottaa, että koronakriisin seurausten pienentämisessä tarvitaan kaikkien toimijoiden tukea. Pelkästään viranomaistoimin tästä ei voi mitenkään selvitä. Varsinainen työ tehdään yrityksissä ja yhteisöissä, joiden tueksi valtio on nopeasti rakentanut uusia tukimuotoja ja muuntanut olemassa olevia tukitoimenpiteitä tarpeiden mukaisesti. Onni on, että tässä kriisissä rahoitusmarkkinat toimivat melko hyvin.

Kunnat avustavat yksinyrittäjiä puolen vuoden kertatuella, joka on yrittäjää kohti 2000 euron suuruinen. Koko maassa koko potti on 250 milj. euroa. Tätä merkittävästi suurempi on työllistävien yritysten tukeminen BusinessFinlandin ja Ely-keskusten kautta. Tukien suuruus pelkästään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yrityksille on noin 100 milj. euroa. Parhaillaan valmistellaan myös maaseutuelinkeinoille soveltuvia tukimuotoja.

Paitsi yritystukien, myös tiedon tarve on nyt valtava. Tähän pyrkivät vastaamaan niin järjestöt, viranomaiset kuin kunnat ja rahoitusalan toimijat.  Ohjausta, neuvontaa ja kysymys-vastaus palveluita on lisätty kattamaan yrittäjien kasvanutta tiedon tarvetta.

Suomessa viranomaisten ohjeita on noudatettu

On tärkeää edelleen yhdessä pyrkiä estämään tartuntojen leviämistä. Jokaisen ihmisen tulee välttää lähikontaktia ja noudattaa ohjeita. Se, minkä voit tehdä kotona - tee kotona. Tähän mennessä on Suomessa onnistuttu erinomaisesti taudin leviämisen torjunnassa. Yhteisöllisyys on osoittanut voimansa tässä kriisissä. Esimerkiksi kunnat käyttävät kolmannen sektorin vapaaehtoistyön osaamista monin tavoin. Naapuriapu ja uusyhteisöllisyys sekä toisista huolehtiminen on löydetty jälleen.

Sosiaalihuollossa palvelujen jatkuvuuden turvaaminen on tällä hetkellä tärkeä tavoite. Sosiaalipalveluiden tarve kasvaa kriisin jatkuessa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueen tilanne sosiaalipalvelujen osalta on juuri tehdyn valtakunnallisen kyselyn perustella seuraava:

- Kyselyn tulosten mukaan sosiaalipalvelut toimivat valtaosin normaalisti.

- Kyky tuottaa sosiaalipalveluja pääosin hyvä.

- Sosiaalipalvelujen tarve on selkeästi lisääntynyt.

- Suojavarusteista on ollut osassa sosiaalihuollon toimintayksiköistä ja paikoitellen pulaa.

Yksinäisyys ja turvattomuus lisääntyvät yksin asuvien ja ikääntyneiden keskuudessa. Huolta on myös mielenterveyskuntoutujien, vammaisten henkilöiden ja lastensuojelun asiakkaiden tilanteesta. Päihteiden käyttö ja sosiaaliset ongelmat kasvavat tilanteen jatkuessa, mikä näkyy kotihälytysten 20 prosentin kasvuna.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimialueen sosiaalijohto oli koolla tiistaina etäkokouksessa, joka oli koronakriisin aikana järjestyksessään kolmas. Aiheena oli erityisesti alueen lasten ja perheiden tilanne.

Sosiaalitoimessa ja koulutoimessa on huolta myös niistä koululaisista, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu etäopetukseen.

Koulu- ja kulttuuritoimi etänä

Opetus- ja kulttuuritoimen palvelut toteutetaan sopeutettuna rajoitustoimenpiteiden mukaisesti: perusopetus tapahtuu pääosin etäopetuksena, fyysisiä kirjastopalveluja ei tarjota, etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoimintaa ja harrastustoimintaa tehdään etäyhteyksien kautta, liikuntapaikat ovat pääosin suljettu ja seurojen harjoitukset ja kilpailutoiminta on peruttu.

Rajoitustoimet jatkuvat ainakin 13.5. asti, mutta nyt varaudutaan jatkamaan pitempään, ehkä lukuvuoden loppuun. Myönteistä on, että etäopetuksen järjestämisessä kehitytään kokemuksien karttuessa.

Haasteina on, miten voidaan kouluväen, nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöllä löytää ja auttaa oppilaita, joihin on vaikea saada yhteyttä. Huomiota on kiinnitettävä oppimisen eriarvoistumiseen ja riskiryhmiin kuuluvien erityislasten tilanteeseen. Lisäksi on löydettävä ratkaisut, miten voimme paremmin huolehtia lasten ja perheiden jaksamisesta ja lopulta onnistua normaalitilaan palautumisessa.